Extensive home renovation qualifies as deductible household maintenance under Finnish Income Tax Act provisions.

Laajakin omakotitalon perusparannustyö katsottiin kotitalousvähennykseen oikeuttavaksi.

Tuloverolaki 127 a § ja 127 b §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Oulun hallinto-oikeuden päätös 30.5.2008 nro 08/0291/1

Asian aikaisempi käsittely

X:n kaupungista olevan A:n verovuodelta 2004 toimitetussa verotuksessa on hylätty vaatimus kotitalousvähennyksen myöntämisestä siltä osin kuin kustannukset ovat syntyneet oman kodin remontoimisesta suoritetuista työkustannuksista.

Verotuksen oikaisulautakunta

on päätöksellään 27.7.2006 hyväksynyt kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi työkustannuksiksi puolet esitetyistä työkustannuksista hyläten vaatimuksen enemmälti.

Oikaisulautakunta on katsonut, että vähennys myönnetään vain alakerran remonttikustannusten osalta. Kylmän ullakkotilan muuttaminen lämpimäksi rinnastetaan uudisrakentamiseen eikä sen osalta oikeutta kotitalousvähennykseen ole.

Veroasiamies

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että kotitalousvähennys on poistettava siltä osin, kuin vähennystä on myönnetty A:n asunnon remontoimisesta aiheutuneiden kustannusten perusteella. Ottaen huomioon A:n omistamaan rakennukseen tehdyt muutostyöt ja kustannukset, kyse on ollut kokonaisuudessaan uudisrakentamiseen verrattavasta rakentamisesta, josta kotitalousvähennystä ei voida myöntää.

Verovelvollinen on ostanut yhdessä puolisonsa kanssa X:n kaupungissa vuokratontilla sijaitsevan omakotitalon 48 400 euron kauppahinnalla. Osoitetietojen perusteella verovelvollinen on muuttanut yhdessä puolisonsa kanssa heti kaupanteon jälkeen asumaan ostettuun taloon. Taloon on suoritettu vuosien 2004-2005 täydellinen sisätilojen remontti, kivijalan lisälämmöneristäminen / suojaus ja aloitettiin ullakkotilojen rakentaminen. Suoritetun remontin kokonaiskustannukset ovat olleet noin 100 000 euroa, josta määrästä noin 20 000 euroa realisoituu maksettavaksi vasta myöhempinä vuosina. Suoritetussa remontissa asunto on uudistettu sisätilojen osalta käytännössä täysin. Näin ollen kysymys on uudisrakentamiseen verrattavasta rakentamisesta ja siten vähennyskelvottomasta työstä.

Hallinto-oikeus

on hylännyt veroasiamiehen valituksen. Perusteluinaan hallinto-oikeus on lausunut seuraavasti:

Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin (1162/2002) mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä

(kotitalousvähennys)

. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 1 150 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin lain 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa. Lain 127 b §:n 2 kohdassa (1162/2002) on säädetty, että verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintä- rekisteriin merkitylle veronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

Ratkaistavana oikeuskysymyksenä on se, onko A:n omakotitaloon tehtyä remonttia pidettävä kunnossapito- tai perusparannustyönä, joka oikeuttaa kotitalousvähennyksen saamiseen, vai onko se katsottava uudisrakentamiseksi tai siihen verrattavaksi rakentamiseksi, jolloin kotitalousvähennykseen ei ole oikeutta.

Aikaisemmin voimassa ollutta kotitalousvähennystä käsittelevää tuloverolain 127 a §:ää (24.11.2000/995) koskevan hallituksen esityksen (HE 140/2000 vp) perusteluissa on todettu, että vähennykseen oikeuttaisi muun ohella verovelvollisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö, jonka avulla voidaan edistää omatoimista asuntojen ylläpitotoimintaa. Verovuosina 1997-2000 väliaikaisesti voimassa olleen kotitaloustyön väliaikaisesta verotuksesta annettua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 85/1997 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkkinä kunnossapito- ja perusparannustyöstä on pidetty keittiöremonttia. Sitä vastoin uuden rakennuksen rakennustyötä ei ole pidetty vähennykseen oikeuttavana.

Vuonna 2004 voimassa olleessa Verohallituksen 3.7.2003 antamassa ohjeessa Dnro 881/32/2003 perusparannus- ja kunnossapitotyönä on pidetty esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remonttia mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Tämän lisäksi kotitalousvähennykseen oikeuttavana kunnossapito- ja perusparannustyönä on pidetty vuoden 2004 verotusta toimitettaessa voimassa olleen Verohallituksen 3.3.2005 antaman ohjeen Dnro 201/32/2005 mukaan lämmitysjärjestelmien uusimista, parantamista ja korjaamista. Mainittujen ohjeiden mukaan kotitalousvähennystä sovellettaessa uudisrakentamiseen verrattavaa korjausta, joka ei oikeuta kotitalousvähennykseen, on esimerkiksi asunnon tai rakennuksen laajennus, aikaisemman kylmä- tai varastotilan muuttaminen asumiskäyttöön sopivaksi tai sisätilojen täydellinen uusiminen.

Kun otetaan huomioon remontin laadusta sekä kunnossapito- ja perusparannustyö- sekä uudisrakentamiskäsitteen sisällöstä lausuttu, hallinto-oikeus katsoo, että A:n teettämää, seinä- ja lattiapintojen kunnostamiseen ja kylpyhuoneen, saunan sekä keittiön modernisointiin painottunutta remonttia on pidettävä oikaisulautakunnan hyväksymältä osalta luonteeltaan pikemminkin asunnon omatoimista ylläpitotoimintaa edistävänä kunnossapito- ja perusparannustyönä kuin uudisrakentamisena tai siihen verrattavissa olevana rakentamisena. Näin ollen veroasiamiehen valituksen hyväksymiseen ei ole syytä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja kotitalousvähennyksen poistamista siltä osin kuin vähennystä on myönnetty X:n kaupungissa sijaitsevan asunnon remontoimisesta aiheutuneiden kustannuksien perusteella.

A on ostanut yhdessä puolisonsa kanssa X:n kaupungissa vuokratontilla sijaitsevan omakotitalon 48 400 euron kauppahinnalla. Suoritetun remontin kokonaiskustannukset ovat olleet noin 100 000 euroa, josta määrästä noin 20 000 euroa realisoituu maksettavaksi vasta myöhempinä vuosina. Suoritetussa remontissa asunto on uudistettu sisätilojen osalta käytännössä täysin. Näin ollen kysymys on Verohallituksen ohjekirjeessä tarkoitetuin tavoin uudisrakentamiseen verrattavasta rakentamisesta ja siten vähennyskelvottomasta työstä. Jos asunnossa tehty remontti pilkottaisiin osiinsa, olisi selvää, että eräät osaremontit sinänsä oikeuttaisivat yksittäisinä tehtyinä kotitalousvähennykseen. Näiden osaremonttien osalta kysymys olisi asuntoon kohdistuvasta kunnossapito- tai perusparannustyöstä.

Oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan viitannut sovellettavaan tuloverolain 127 a §:n säännökseen ja Verohallituksen julkaisemiin ohjeisiin Dnro 74/32/2006, 9.10.2006 ja Dnro 881/32/2003, 3.7.2003).

A

on antanut valituksen johdosta vastineen. A:n mukaan remontissa on ollut kyse vanhan, nykyajan vaatimustasoa vastaamattoman talon kunnostuksesta, jota ei voida pitää uudisrakentamiseen verratavana. A on puolisonsa kanssa asunut talossa koko sen peruskorjauksen ajan.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

on antanut vastaselityksen. Kyse on ollut Verohallituksen ohjeen mukaisesti kokonaisuudessaan uudisrakentamisesta tai siihen verrattavasta rakentamisesta sisätilojen täydellisen uusimisen osalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin (1162/2002) mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 1 150 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin lain 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa. Lain 127 b §:n 2 kohdassa (1162/2002) on säädetty, että verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle veronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

Ratkaistavana oikeuskysymyksenä on se, onko A:n omakotitaloon tehtyä muuta remonttia kuin kylmän ullakkotilan muuttamista lämpimäksi pidettävä kunnossapito- tai perusparannustyönä, joka oikeuttaa kotitalousvähennyksen saamiseen, vai onko se katsottava uudisrakentamiseksi tai siihen verrattavaksi rakentamiseksi, jolloin kotitalousvähennykseen ei ole oikeutta.

Aikaisemmin voimassa ollutta kotitalousvähennystä käsittelevää tuloverolain 127 a §:ää (24.11.2000/995) koskevan hallituksen esityksen (HE 140/2000 vp) perusteluissa on todettu, että vähennykseen oikeuttaisi muun ohella verovelvollisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö, jonka avulla voidaan edistää omatoimista asuntojen ylläpitotoimintaa. Verovuosina 1997-2000 väliaikaisesti voimassa olleen kotitaloustyön väliaikaisesta verotuksesta annettua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 85/1997 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkkinä kunnossapito- ja perusparannustyöstä on pidetty keittiöremonttia. Sitä vastoin uuden rakennuksen rakennustyötä ei ole pidetty vähennykseen oikeuttavana.

Kun otetaan huomioon remontin laatu ja se, että A on asiassa saadun selvityksen mukaan perheineen muuttanut asumaan omaan ja perheensä asumiskäyttöön tarkoitettuun taloon heti kaupanteon jälkeen sekä asunut talossa koko suoritetun perusparannuksen ajan, on A:n teettämää alakerran remonttia pidettävä luonteeltaan asunnon omatoimista ylläpitotoimintaa edistävänä kunnossapito- ja perusparannustyönä eikä uudisrakentamisena tai siihen verrattavissa olevana rakentamisena.

Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Eila Rother ja Anja Sahla. Asian esittelijä Satu Määttänen.

---

[SV]

Även en omfattande ombyggnad av ett egnahemshus ansågs ge rätt till hushållsavdrag.

Inkomstskattelagen 127 a och 127 b §