Late application for private road maintenance grants rejected as lawful under equal treatment rules.

Kunnan tekninen lautakunta oli päättänyt yksityisistä teistä annetun lain 95 §:ssä tarkoitettujen avustusten jakoperusteista. Lautakunta oli voinut samalla päättää, että avustuksia on haettava määräaikaan mennessä. Määräajan asettamisella oli hallintolain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla etukäteen varmistettu hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja se, että hakemukset voitiin käsitellä saman-aikaisesti. Tähän nähden sillä seikalla, että myöhässä saapunut hakemus olisi mahdollisesti voitu valmistella lopullista päätöksentekoa varten, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Näin ollen teknisen lautakunnan päätös, jolla oli hylätty muun ohella R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan myöhässä saapunut hakemus, ei ollut kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan valitus hallinto-oikeudelle oli hylättävä.

Kuntalaki 90 § 2 momentti

Hallintolaki 6 §

Laki yksityisistä teistä 95 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 29.2.2008 nro 08/0126/3

Asian aikaisempi käsittely

T:n tekninen lautakunta

on 14.2.2007 (8 §) vahvistanut yksityistieavustusten jakoperusteet ja samalla päättänyt, että avustuksia on haettava 27.4.2007 kello 15.30 mennessä.

R:n seudun yksityisteiden hoitokunta

on hakenut tieavustusta tekniselle lautakunnalle 7.5.2007 saapuneella hakemuksellaan.

Tekninen lautakunta

on 13.6.2007 (30 §) käsitellyt sille toimitetut tieavustushakemukset. Lautakunta on tällöin päättänyt muun ohella, ettei se ota käsittelyyn R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan avustushakemusta ja kahta muuta myöhästyneenä tullutta avustushakemusta.

T:n tekninen lautakunta

on 22.8.2007 (40 §) hylännyt R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta päätöksestä.

Käsittely hallinto-oikeudessa

R:n seudun yksityisteiden hoitokunta

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että teknisen lautakunnan 22.8.2007 tekemä päätös kumotaan ja yksityistieavustusta koskeva hakemus hyväksytään. Tieavustuksen epäämisestä aiheutuu suuria ongelmia tien pitämiselle osakkaiden vaatimassa kunnossa. Tiellä on paljon läpikulkuliikennettä ja koulukuljetuksia. Hakemuksen myöhästyminen kolmella päivällä ei ole vaikeuttanut teknisen lautakunnan päätöksentekoa.

Tekninen lautakunta

on antanut lausunnon.

R:n seudun yksityisteiden hoitokunnalle

on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan valituksesta kumonnut teknisen lautakunnan päätökset 13.6.2007 (30 §) ja 22.8.2007 (40 §) R:n seudun yksityisteitä koskevilta osin ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut seuraava:

T:n tekninen lautakunta on 14.2.2007 (8 §) vahvistanut yksityistieavustusten jakoperusteet ja samalla päättänyt, että avustuksia on haettava 27.4.2007 kello 15.30 mennessä. Kyseisen määräajan asettaminen ei ole perustunut lakiin. Kunta voi asettaa ohjeellisen määräajan, jotta samaa avustusta koskevat hakemukset voidaan käsitellä yhdessä. Tällaisen viranomaisen asettaman järjestyksenluonteisen määräajan jälkeen saapunut avustushakemus on käsiteltävä ja ratkaistava, jos se voidaan valmistella päätöksentekoa varten.

R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan hakemus tieavustuksen saamiseksi on saapunut tekniselle lautakunnalle 7.5.2007 eli määräajan jälkeen. Kun tekninen lautakunta on kuitenkin päättänyt tieavustusten myöntämisestä vasta 13.6.2007, on R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan hakemus sen myöhästymisestä huolimatta ollut mahdollista valmistella päätöksentekoa varten ja se olisi voitu ratkaista samalla kertaa muiden tieavustushakemusten kanssa. Tekninen lautakunta ei siten ole voinut jättää R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan hakemusta mainitsemallaan perusteella tutkimatta.

Hallinto-oikeuden soveltama oikeusohje

Kuntalaki 90 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

T:n kunnanhallitus

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Tekninen lautakunta on 14.2.2007 vahvistanut yksityistieavustusten jakoperusteet ja samalla päättänyt avustuksen hakemiselle asetettavan määräajan. R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan avustushakemus on kunnan viranomaisesta riippumattomasta syystä jätetty asetetun määräajan jälkeen. Määräajan noudattamatta jättämisen vuoksi hakemus on hylätty.

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan kunnan viranomainen voi asettaa ohjeellisen määräajan, jotta samaa avustusta koskevat hakemukset voidaan käsitellä yhdessä. Toisaalta hallinto-oikeus on lausunut, että viranomaisen asettaman määräajan jälkeen saapunut avustushakemus on käsiteltävä ja ratkaistava, jos se voidaan valmistella päätöksentekoa varten. Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ovat ristiriitaiset ja vastoin vaatimusta kuntalaisten yhdenvertaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. Määräajat on nimenomaan asetettu edellä mainittujen hallinnon periaatteiden toteuttamiseksi ja ne ovat hyvän hallinnon mukaisia.

R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan valituksessa hallinto-oikeudelle ei ole osoitettu laillista tai muutakaan erittäin painavaa syytä sille, että myöhästynyt hakemus olisi otettava käsittelyyn ja päätettäväksi.

R:n seudun yksityisteiden hoitokunnalle

on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan teknisen lautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylätään.

Perustelut

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Yksityisistä teistä annetun lain 95 §:n mukaan kunta päättää sen varoista yksityisen tien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta.

T:n tekninen lautakunta on 14.2.2007 päättänyt yksityisistä teistä annetun lain 95 §:ssä tarkoitettujen avustusten jakoperusteista. Lautakunta on voinut samalla päättää, että avustuksia on haettava määräaikaan mennessä. Määräajan asettamisella on hallintolain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla etukäteen varmistettu hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja se, että hakemukset voidaan käsitellä samanaikaisesti. Tähän nähden sillä seikalla, että myöhässä saapunut hakemus olisi mahdollisesti voitu valmistella lopullista päätöksentekoa varten, ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Näin ollen teknisen lautakunnan päätös, jolla on jätetty käsittelemättä, oikeastaan on hylätty, muun ohella R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan myöhässä saapunut hakemus, ei ole ollut kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan teknisen lautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemä valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Maarit Pekkanen. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

---

[SV]

Tekniska nämnden i en kommun hade i enlighet med 95 § i lagen om enskilda vägar fattat beslut om fördelningsgrunderna för bidrag till enskilda vägar. Nämnden hade då samtidigt kunnat besluta att bidragen skulle sökas inom en bestämd tid. Genom att sätta ut en sådan ansökningstid hade nämnden i enlighet med 6 § i förvaltningslagen i förväg kunnat se till att sökandena behandlades jämlikt och ansökningarna behandlades samtidigt. Med hänsyn till denna omständighet var det inte relevant för avgörandet att en försenad ansökan eventuellt hade kunnat beredas innan det slutliga beslutet om bidragen fattades. Tekniska nämndens beslut att avslå bland annat en ansökan från väglaget för den enskilda vägen i trakten av R var inte lagstridigt på det sätt som avses i 90 § 2 mom. i kommunallagen. Förvaltningsdomstolens beslut skulle därför upphävas och väglagets besvär i förvaltningsdomstolen skulle avslås.

Kommunallagen 90 § 2 mom.

Förvaltningslagen 6 §

Lagen om enskilda vägar 95 §