Supreme Administrative Court allows tax deduction for balcony glazing costs when apartment owner bears all expenses and association does not.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court allowed the taxpayer's claim for a household expense deduction regarding balcony glazing costs. The taxpayer installed glass for his apartment's balcony at his own expense, while the housing association neither contributed to the costs nor charged them as part of the annual fees. The court ruled that the balcony is factually part of the owner's controlled unit and thus qualifies as a home improvement under the Income Tax Act.
Legislator headnote
AI generatedTuloverolain 127 a §:n 1 moment; Asunto-osakeyhtiölain 77 § ja 78 §: Kotitalousvähennykseen oikeuttaa asunnon perusparannustyö, jos se tehdään omistajan hallitsemaan tilaan ja omistaja vastaa kustannuksista itsellään, vaikka asunto-osakeyhtiö ei osallistu eikä veloita niitä.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Verovelvollinen oli oikeutettu kotitalousvähennykseen omistamaansa osakehuoneistoon kuuluvan parvekkeen parvekelasituksesta aiheutuneista työkustannuksista, kun asunto-osakeyhtiö ei ollut osallistunut kustannuksiin eikä niitä oltu veloitettu osana yhtiövastikkeita. Verovuosi 2003.
Tuloverolaki 127 a §
Asunto-osakeyhtiölaki 77 § ja 78 §
Kort referat på svenska
Asian aikaisempi käsittely
A:n verovuodelta 2003 toimitetussa verotuksessa on hylätty vaatimus kotitalousvähennyksen myöntämisestä siltä osin kuin kustannukset ovat syntyneet osakehuoneiston parvekelasien asentamisesta.
Verotuksen oikaisulautakunta
on hyväksynyt A:n tekemän oikaisuvaatimuksen kotitalousvähennyksen myöntämisestä mainitulta osalta.
Veroasiamies
on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että verotuksen oikaisulautakunnan päätös kumotaan siltä osin, kuin kotitalousvähennys on myönnetty A:lle Asunto Oy X:n huoneiston 3 parvekkeen lasituskustannuksista, jonka huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet A on omistanut. Kotitalousvähennyksen myöntämisen estää se, että työ on kohdistunut taloyhtiön omistamaan rakennukseen ja rakennuksen siihen osaan, joka kuuluu taloyhtiön vastuulle. Verohallituksen kannanoton mukaan parvekelasitukset jäävät kotitalousvähennyksen ulkopuolelle, silloin kun kysymys on taloyhtiön parvekkeitten lasituksista.
Hallinto-oikeus
on hylännyt veroasiamiehen valituksen. Perusteluinaan hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:
Sovellettavat oikeusohjeet
Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin (1162/2002) mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä
(kotitalousvähennys)
. Vähennykseen oikeuttaa muun muassa asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:ssä säädetään asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. Lainkohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Jos korjausvastuun jaosta yhtiön ja osakkaiden kesken ei ole yhtiöjärjestyksessä muuta määrätty, noudatetaan mitä asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 - 4 momentissa säädetään.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallitsemansa tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 3 momentin mukaan yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamisesta yhtiön kustannuksella, jos se saattaa tapahtua osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaamatta.
Asiassa saatu selvitys
A on asennuttanut omin kustannuksin Asunto Oy X:ssä omistamaansa huoneistoon parvekelasit. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä on selvityksessään lausunut, että yhtiö ei ole miltään osin maksanut osakkaiden oma-aloitteisesti suorittamia parvekelasituksia. Selvityksen mukaan osakkaan omalla kustannuksella tekemät peruskorjauksen luonteiset työt eivät myöhemminkään saa aiheuttaa yhtiölle kustannuksia. Asunto Oy X:n yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa parvekelasien kunnossapitovastuusta.
Johtopäätös
Asunto-osakeyhtiön osakas saa kotitalousvähennyksen niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat osakkaalle ja joita yhtiökokouksen päätöksellä ei ole siirretty yhtiön vastuulle. Jos yhtiö muun korjaustyön yhteydessä yhtiökokouksen päätöksellä teettää osakkaan vastuulle muutoin kuuluvan korjaustyön ja perii kustannukset osakkailta yhtiövastikkeella, osakas ei voi vähentää kustannuksia.
Nyt kyseessä olevien pelkästään A:n asuntoon tulleiden parvekelasien asennuksesta johtuneet kulut ovat A:n kuluja asunto-osakeyhtiölain vastuusäännösten nojalla. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty tästä poikkeavasti. A:lla on siten oikeus saada kotitalousvähennys.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Veroasiamies
on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja kotitalousvähennyksen poistamista parvekelasien asennuksesta johtuneiden kulujen osalta.
A on teettänyt verovuonna 2003 omistamaansa Asunto Oy X:n huoneistoon 3 parvekelasituksen. Lasituksen asennustyön osuus arvonlisäveroineen on ollut 307 euroa.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 ja 4 momentin mukaan yhtiön omistaman rakennuksen parvekkeet kuuluvat taloyhtiön korvausvastuun piiriin, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin ole määrätty. Asunto Oy X:n yhtiöjärjestyksessä ei ole sellaista määräystä, jonka mukaan taloyhtiön ja osakkeenomistajan vastuu huoneiston korjaustöissä olisi toisenlainen kuin mitä asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty. Parvekkeiden kunnossapito kuuluu Suomen Kiinteistöliitto ry:n julkaiseman vastuujakotaulukon mukaan taloyhtiölle. Kun kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä, siitä ei voida kotitalousvähennystä myöntää siinäkään tapauksessa, että asennuskustannukset on osakkeenomistaja maksanut suoraan työn suorittaneelle yritykselle.
A:lle
on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
Tuloverolain 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä
(kotitalousvähennys)
. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.
Asunto-osakeyhtiölain 77 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 1 momentin mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö. Sikäli kuin yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapitovastuun jakamisesta, se jakautuu 2 - 4 momentin mukaan.
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.
Asunto Oy X:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken.
A on asennuttanut omistamiensa Asunto Oy X:n osakkeiden perusteella yksin hallitsemaansa huoneistoon 3 kuuluvaan parvekkeeseen parvekelasit. Rakennuksessa ei ole alun perin ollut parvekelaseja, vaan ne on asennettu jälkikäteen asunto-osakeyhtiön suostumuksella.
A on vastannut parvekelasien kustannuksista itse. Yhtiö ei ole osallistunut kustannuksiin miltään osin, eikä kustannuksia ole veloitettu osakkailta yhtiövastikkeisiin sisällytettyinä.
Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan omistamien osakkeiden perusteella hallitsemaan huoneistoon liittyvä parveke on tosiasiallisesti osakkeenomistajan hallinnassa siten, että sen on katsottava olevan osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. Siten osakkeenomistajan hallitsemaansa huoneistoon liittyvän parvekkeen parvekelasien asentaminen on tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitettua asunnon perusparannustyötä. Kun osakkeenomistaja teettää työn ja vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista itse, hänellä on oikeus saada kustannusten perusteella kotitalousvähennys.
Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Pirkko Ignatius, Ahti Vapaavuori, Matti Halén ja Hannele Ranta-Lassila. Asian esittelijä Satu Määttänen.
---
[SV]
En skattskyldig hade rätt att göra hushållsavdrag för arbetskostnaderna för inglasning av balkongen i en lägenhet som han ägde i ett bostadsaktiebolag, när bostadsaktiebolaget inte hade deltagit i kostnaderna och dessa inte heller hade fakturerats som en del av bolagsvederlaget. Skatteåret 2003.
Inkomstskattelagen 127 a §
Lagen om bostadsaktiebolag 77 och 78 §