HFD:2008:56 · Korkein hallinto-oikeus

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 § koskee pykälän 1 momentin mukaan kunnallisvalituksena käsiteltäviä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisia asioita tietyissä muutoksenhakutilanteissa. Momentin säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa hallintolainkäyttölain 74 §:n yleissäännökseen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 2 momentti puolestaan sisältää poikkeuksia vain saman pykälän 1 momentin säännöksistä. Mainitun 2 momentin säännös siitä, ettei oikeudenkäyntikuluja velvoiteta korvattavaksi virkaan ottamista koskevassa asiassa, ei näin ollen estä soveltamasta hallintolainkäyttölain 74 §:n yleissäännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta virkaan ottamista koskevassa valitusasiassa.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta 53 §

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Ks. myös KHO 5.8.2008 T 1790

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.9.2007 nro 07/0517/3

Asian aikaisempi käsittely

Kannuksen kaupunginvaltuusto

on 17.5. 2006 valinnut neljän vuoden määräaikaiseen kaupunginjohtajan virkaan K:n.

Virkaa hakenut

T

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Lisäksi T on vaatinut, että Kannuksen kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään T:n valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen menettelyvirheen johdosta. Hallinto-oikeus on hylännyt T:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina viitannut muun ohessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 2 momenttiin ja lausunut, että oikeudenkäyntikuluja ei voida velvoittaa korvattavaksi silloin, kun valitus koskee virkaan ottamista.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

T

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hänen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimuksensa on hylätty.

T on viitannut hallintolainkäyttölain 74 §:n säännökseen. Pykälän 1 momentin mukaan olennaista on, että yksityinen asianosainen menestyy valituksessaan, minkä jälkeen seuraa kohtuusharkintaa. Lisäksi otetaan huomioon se, onko oikeudenkäynti johtunut viranomaisen virheestä. Lakia säädettäessä perustavoitteena oli parantaa asianosaisen oikeusturvaa. Pykälän 3 momentin mukaan yksityinen asianosainen voidaan velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, kun hän on esittänyt ilmeisen perusteettomia vaatimuksia. Pykälää voidaan soveltaa myös virkaan ottamista koskevissa asioissa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n poikkeussäännöksellä on tavoiteltu yksityisen asianosaisen oikeusturvan parantamista muun ohessa siten, että saadessaan valituksensa hyväksytyksi yksityinen asianosainen saisi myös korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan. Lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä tavoite jäi kuitenkin huomaamatta säädettäessä virkaan ottamista koskevista valituksista. Mikäli pykälää ei tulkita siten, että sen tavoitteena on yksityisen asianosaisen suojaaminen, koko pykälä on hallintolainkäyttölain 74 §:n säännökseen nähden turha.

Kannuksen kaupunginhallitus

on antanut valituksen johdosta selityksen.

T

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Hallintolainkäyttölakia sovelletaan lain 1 §:n 1 momentin mukaan lainkäyttöön yleisissä hallintotuomioistuimissa. Oikeudenkäyntikuluista säädetään lain 74 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä mainitussa pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on mainitun pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asianosaista ei pykälän 3 momentin mukaan saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 1 momentissa säädetään, että sen estämättä, mitä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, on kunnallisvalituksen tehnyt asianomainen viranhaltija tai muu henkilö, jonka on katsottava tehneen valituksen viranhaltijan puolesta, vaadittaessa velvoitettava korvaamaan työnantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mikäli valitus koskee mainitussa laissa tarkoitettua asiaa eikä valitusta hyväksytä. Vastaavasti viranomainen on velvoitettava korvaamaan kunnallisvalituksen tehneen asianosaisen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mikäli päätös valituksen johdosta osittain tai kokonaan kumotaan.

Mainitun pykälän 1 momentista poiketen sen 2 momentissa säädetään, että oikeudenkäyntikuluja ei velvoiteta korvattavaksi silloin, kun päätös koskee virkaan ottamista tai jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu syy, tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista on muutoin pidettävä asian laatu tai olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 § koskee pykälän 1 momentin mukaan kunnallisvalituksena käsiteltäviä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisia asioita tietyissä muutoksenhakutilanteissa. Momentin säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa hallintolainkäyttölain 74 §:n yleissäännökseen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 2 momentti puolestaan sisältää poikkeuksia vain saman pykälän 1 momentin säännöksistä. Mainitun 2 momentin säännös siitä, ettei oikeudenkäyntikuluja velvoiteta korvattavaksi virkaan ottamista koskevassa asiassa, ei näin ollen estä soveltamasta hallintolainkäyttölain 74 §:n yleissäännöstä oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta virkaan ottamista koskevassa valitusasiassa.

Kun otetaan huomioon asian laatu ja sen tulkinnanvaraisuus sekä asiassa saatu selvitys, ei ole kohtuutonta, että T hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksesta huolimatta on joutunut pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Ilkka Pere, Jukka Mattila, Tuula Pynnä ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

---

[SV]

Enligt 53 § 1 mom. i lagen om kommunala tjänsteinnehavare gäller nämnda 53 § ärenden som avses i lagen om kommunala tjänsteinnehavare i vissa situationer där ändring söks genom kommunalbesvär. Bestämmelserna i momentet är specialbestämmelser i förhållande till den allmänna bestämmelsen i 74 § i förvaltningsprocesslagen. Undantagen i 53 § 2 mom. i lagen om kommunala tjänsteinnehavare avser igen endast bestämmelserna i samma paragrafs 1 mom. Bestämmelsen i nämnda 53 § 2 mom.om att rättegångskostnaderna inte behöver ersättas om beslutet gäller anställning i en tjänst hindrar således inte att de allmänna bestämmelserna i 74 § i förvaltningsprocesslagen om skyldighet att ersätta rättegångskostnader tillämpas i ett ärende som gäller besvär över anställning i en tjänst.

Lagen om kommunala tjänsteinnehavare 53 §

Förvaltningsprocesslagen 74 §

Se även HFD 5.8.2008 liggare 1790