Supreme Administrative Court allows appointment of theologian to social director role based on administrative duties and discretion.

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on sanotun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Vastaavat vaatimukset todetaan myös Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtosäännön 22 §:ssä, ja tuon pykälän mukaan kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi kokemus hallintotehtävissä.

Helsingin kaupungin sosiaalijohtajan virkaan 1.3.2006 valitun A:n 1985 suorittamaan teologian kandidaatin tutkintoon olivat tutkintotodistuksen mukaan sisältyneet seuraavat opinnot: yleisopintoja sekä eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian, käytännöllisen teologian ja uskontotieteen aineopintoja 86 opintoviikkoa, suuntautumisvaihtoehdon aineopintoja 22 opintoviikkoa, soveltavia harjoituksia 12 opintoviikkoa sekä pääaineen aine- ja syventäviä opintoja teologisessa etiikassa ynnä uskontofilosofiassa 40 opintoviikkoa. Lisäksi A oli vuonna 2004 aloittanut 60 opintoviikon laajuisen sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkinnon suorittamisen.

Kun otettiin huomioon sosiaaliviraston koko, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan tehtävät viraston ylimpänä johtajana olivat hallinnollisia tehtäviä. Jokaisella viidellä osastotasoisella yksiköllä oli omat johtajansa. Johtosäännöstä ilmeni, että sosiaalijohtajalla ei ollut sosiaalihuollon ammatillisia tehtäviä. Sosiaalijohtajan virkaan kuuluvat tehtävät ja tutkinnon sisällön laajuus huomioon ottaen kaupunginvaltuusto oli voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla katsoa A:n valitun suorittaman teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin kaupungin sosiaaliviraston virkaan soveltuvaksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 10 § 1 momentti

Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtosääntö 3, 12, 19, 22, 23 ja 25 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 23.4.2007 nro 07/0481/2

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin kaupunginvaltuusto

on 1.3.2006 tekemällään päätöksellä valinnut teologian maisteri A:n sosiaaliviraston sosiaalijohtajan virkaan toistaiseksi 1.4.2006 lukien päätöksestä tarkemmin ilmenevin palkkaeduin.

Asian käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry

on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että valtuuston päätös kumotaan.

Virkaan valitun A:n suorittama teologian kandidaatin tutkinto ei ole sosiaalijohtajan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain (272/2005) mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä, tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Samat vaatimukset todetaan myös Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtosäännön 22 §:ssä.

Sosiaalihuollon johtamistehtäviin tulee edellä mainitun lain perusteella edellyttää alan tuntemuksen ja riittävän johtamistaidon lisäksi myös sellaista tietopuolista ja koulutuksellista sosiaalialan osaamista, jota sosiaalijohtajan tehtävien hoitaminen edellyttää.

Sosiaalivirasto huolehtii muun muassa sosiaalihuoltolaissa, lastensuojelulaissa ja päivähoitolaissa kunnan tehtäviksi säädetyistä velvoitteista. Sosiaalijohtaja johtaa nimikkeensä mukaisesti käytännössä näiden toimintojen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa. Hän toimii esittelijänä sosiaalilautakunnassa toimialaansa kuuluvien asioiden osalta, edustaa kaupunginhallinnon sisällä näiden lakisääteisten kunnan velvoitteiden osalta ylintä asiantuntemusta ja osallistuu ylimpänä virkamiehenä palveluiden linjaamiseen. Viraston päällikkö tai hänen määräämänsä toimii myös Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Sosiaalijohtajan tehtävää ei näin ollen voida pitää puhtaasti hallinnollisena tehtävänä, jolloin mitä tahansa ylempää korkeakoulututkintoa voitaisiin pitää tehtävään soveltuvana.

A:lle

on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry

on antanut vastaselityksen. Sosiaalijohtaja sosiaaliviraston ylimpänä johtajana edustaa sosiaalihuollon korkeinta asiantuntemusta eri tahoilla ja on sosiaalivirastossa ammatillisen henkilöstön ammatillinen johtaja. Sosiaalijohtajan tehtävänä on edustaa kaupungin ylimmässä virkamiesjohdossa sosiaalitoimen tehtäväalueen erityisasiantuntemusta, mikä edellyttää myös koulutuksen kautta saavutettua sosiaalialan ammatillista tietopohjaa. Sosiaalijohtajan tehtävää ei voida pitää tehtäväsisällöltään puhtaasti hallinnollisena tehtävänä. Teologian maisterin tutkinto ei anna sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen liittyvä valmiuksia, joita sosiaalijohtajan tehtävässä edellytetään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään 23.4.2007, ottaen huomioon perusteluissa mainittujen oikeusohjeiden lisäksi kuntalain 90 §:n, yhdistyksen valituksesta kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina yhdistyksen valituksen osalta lausunut seuraavaa:

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on sanotun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Lain 3 §:ssä säädetty kelpoisuusvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

A on suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon vuonna 1977, diakonian virkatutkinnon vuonna 1978 ja teologian kandidaatin tutkinnon kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavan koulutusohjelman diakonisten ja sielunhoidollisten tehtävien suuntautumisvaihtoehdon mukaan vuonna 1985. A:n teologian kandidaatin tutkintoon ovat tutkintotodistuksen mukaan sisältyneet seuraavat opinnot: yleisopintoja sekä eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian, käytännöllisen teologian ja uskontotieteen aineopintoja (86 ov), suuntautumisvaihtoehdon aineopinnot (22 ov), soveltuvat harjoitukset (12 ov) ja pääaineen aine- ja syventävät opinnot teologisessa etiikassa ynnä uskonnonfilosofiassa (40 ov). Lisäksi hän on aloittanut vuonna 2004 sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkinnon (60 ov) suorittamisen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin kaupunginhallitus

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Sosiaaliviraston viisi vastuualuetta ovat kukin suuria organisaatioita, joista jokaisen vastuulla B hallinto- ja kehittämiskeskusta lukuun ottamatta B on yli tuhannen työntekijän palvelutoiminta ja satojen miljoonien eurojen budjetti. Palvelutoiminnan johtaminen on näin ollen pääosin vastuualuejohtajien tehtävä. Sosiaalijohtajan tehtävä puolestaan on vastata pitkän aikavälin kehityssuunnasta ja toiminnan sovittamisesta yhteiskunnan muutossuuntiin, vastuualueiden toimintojen yhteensovittamisesta kaupungin strategioiden ja lähisektoreiden toiminnan kokonaisuuteen. Valintaa tehtäessä on otettava huomioon, että kunnallinen toiminta toteutuu julkisen talouden reunaehtojen puitteissa. Johtaminen edellyttää monipuolisia yhteistyösuhteita organisaation sisällä, kaupungin organisaatiossa, pääkaupunkiseudulla sekä laajemmin yhteiskunnassa.

Kaupunginhallitus on liittänyt valituksensa oheen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan 8.5.2007 päiväämän lausunnon Helsingin kaupungin sosiaalijohtajan virantäyttöön liittyvässä asiassa.

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia ry

on antanut valituksen johdosta selityksen. Työantajalla ei ole rajatonta määrittelyvaltaa sen suhteen mikä on sosiaalijohtajan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaalijohtajan tehtävään soveltuvaksi katsottava tutkinto tulee olla rinnasteinen sosiaalityön yliopistotutkinnolle eli soveltuvalla tutkinnolla tarkoitetaan yhteiskuntatieteissä suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy sosiaalityön opintoja. Diakoniatyö ei tosiasiassa ole työalana eikä sosiaalipoliittisesti tai työnjaollisesti rinnakkainen yhteiskunnan sosiaalitoimen kanssa. Diakoniatyöllä ja sosiaalityöllä on kullakin oma perustansa, ideologiansa ja tehtävänsä, joka käy esille diakonian, sielunhoidon ja sosiaalityön määritelmistä.

Sosiaalijohtaja johtaa sosiaalityötä, jonka perusta on yhteiskuntatieteellisessä viitekehyksessä. Näin ollen sosiaalijohtajalta tulee edellyttää laaja-alaista yhteiskuntatieteellisen koulutuksen tuomaa osaamista.

Yhdistys on liittänyt selityksensä oheen Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskuntapolitiikan laitoksen 14.6.2007 päiväämän lausunnon sosiaalityön yliopistollisesta koulutuksesta.

Helsingin sosiaaliviraston poikkeuksellinen koko takaa monipuolisen hallinnollisen, juridisen ja sosiaalihuollollisen asiantuntemuksen viraston johtajan tueksi. Korkeatasoisen asiantuntijatuen jatkuva saatavuus ja laajat delegointioikeudet mahdollistavat johtajan keskittymisen vaativaan yleisjohtamiseen. Asetelma poikkeaa täysin pienempien kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajien tehtävistä. Tämä tulee ottaa huomioon arvioitaessa A:n koulutuksen soveltuvuutta tähän nimenomaisen Helsingin sosiaalijohtajan tehtävään.

Kaupunginhallitus

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Perustelut

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Lain 3 §:ssä säädetty kelpoisuus on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtosäännön 22 §:n mukaan viraston päällikön ja osastotasoisen yksikön päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä, tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi riittävä johtamistaito ja kokemusta hallintotehtävissä.

Johtosäännön 12 §:n mukaan sosiaalivirastossa on viisi osastotasoista yksikköä: lapsiperheiden palvelujen, aikuisten palvelujen, vanhusten palvelujen ja lasten päivähoidon vastuualueet sekä hallinto- ja kehittämiskeskus. Sosiaaliviraston päällikkönä on sosiaalijohtaja. Kullakin osastotasoisella yksiköllä on päällikkö, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja on hallinto- ja kehittämiskeskuksen päällikkö. Johtosäännön 13 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päällikkö johtaa yksikön toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Johtosäännön 3 §:n 1 momentin mukaan viraston päällikkö esittelee asiat sosiaalilautakunnan kokouksissa. Johtosäännön 19 §:n mukaan viraston päällikön tehtävänä on lisäksi muun ohella hyväksyä toimintasäännöt, siirtää viraston palveluksessa oleva henkilö ja vastaava virka tai toimi viraston yksiköstä toiseen, panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset ja hakea sosiaaliviraston toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset. Viraston päällikkö tai hänen määräämänsä toimii myös Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Lisäksi viraston päällikön tehtäviin kuuluu johtosäännön 23 §:n mukaan muun henkilökunnan kuin osastotasoisen yksikön päällikön sekä ruotsinkielisen yksikön päällikön ja muiden toimistotasoisten yksiköiden päälliköiden valinta. Johtosäännön 25 §:ssä on määräyksiä viraston päällikön oikeudesta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa.

A on suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon vuonna 1977, diakonian virkatutkinnon vuonna 1978 ja teologian kandidaatin tutkinnon kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistavan koulutusohjelman diakonisten ja sielunhoidollisten tehtävien suuntautumisvaihtoehdon mukaan vuonna 1985. A:n teologian kandidaatin tutkintoon ovat tutkintotodistuksen mukaan sisältyneet seuraavat opinnot: yleisopintoja sekä eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian, käytännöllisen teologian ja uskontotieteen aineopintoja 86 opintoviikkoa, suuntautumisvaihtoehdon aineopintoja 22 opintoviikkoa, soveltuvia harjoituksia 12 opintoviikkoa ja pääaineen syventäviä opintoja teologisessa etiikassa ynnä uskonnonfilosofiassa 40 opintoviikkoa. Lisäksi hän on aloittanut vuonna 2004 60 opintoviikon laajuisen sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkinnon suorittamisen.

Vuonna 1985 voimassa olleiden säännösten mukaisesti ylempänä korkeakoulututkintona suoritetun teologian kandidaatin tutkinnon soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon sosiaalijohtajan virkaan kuuluvat tehtävät. Tutkinto on laaja-alainen ylempi korkeakoulututkinto, joka painottuu uskontojen, arvojen ja ideologioiden sekä niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alaan. A:n suorittamaan tutkintoon sisältyy aineita, jotka liittyvät sosiaalityöhön ja henkilöstöhallintoon, ja tutkinto antaa valmiuksia toimia nyt kysymyksessä olevan kaltaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.

Ottaen huomioon viraston koon, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan tehtävät viraston ylimpänä johtajana ovat hallinnollisia tehtäviä. Jokaisella viidellä osastotasoisella yksiköllä on omat johtajansa. Johtosäännöstä ilmenee, että sosiaalijohtajalla ei ole sosiaalihuollon ammatillisia tehtäviä. Sosiaalijohtajan virkaan kuuluvat tehtävät ja tutkinnon sisällön laajuus huomioon ottaen kaupunginvaltuusto on voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla katsoa A:n suorittaman teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin kaupungin sosiaaliviraston virkaan soveltuvaksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry:n Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemä valitus on hylättävä. Voimaan jää siis Helsingin kaupunginvaltuuston 1.3.2006 tekemä päätös.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Jukka Mattila, Tuula Pynnä ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.

---

[SV]

Enligt 10 § 1 mom. i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården är behörighetsvillkor för huvudsakligen administrativa ledningsuppgifter inom socialvården eller social- och hälsovården i kommuner eller samkommuner behörighet enligt 3 § i samma lag eller för uppgiften lämplig högre högskoleexamen och kännedom om branschen samt dessutom tillräcklig ledarförmåga. Motsvarande villkor konstateras även i 22 § i instruktionen för Helsingfors stads socialväsen, där som behörighetsvillkor dessutom ställs krav på erfarenhet av administration.

A, som 1.3.2006 utsågs till tjänsten som socialdirektör i Helsingfors stad, hade 1985 avlagt teologie kandidatexamen, i vilken enligt examensbetyget hade ingått följande studier: allmänna studier samt ämnesstudier i exegetik, kyrkohistoria, systematisk teologi, praktisk teologi och religionsvetenskap, sammanlagt 86 studieveckor, ämnesstudier enligt studieinriktning 22 studieveckor, tillämpade studier 12 studieveckor samt som ämnesstudier och fördjupande studier i huvudämnet studier i teologisk etik och religionsfilosofi 40 studieveckor. Dessutom hade A 2004 inlett studier för en MBA -examen i ledarskap inom social- och hälsovården, omfattande 60 studieveckor.

Med hänsyn till socialverkets storlek var socialverkchefens, alltså socialdirektörens, uppgifter som högsta chef för verket administrativa uppgifter. Var och en av de fem enheterna på avdelningsnivå hade sina egna chefer. Av instruktionen framgick att socialdirektören inte hade yrkesinriktade uppgifter inom socialvården. Med hänsyn till de uppgifter som hörde till socialdirektörstjänsten samt omfattningen av de studier som ingick i A:s examen, hade stadsfullmäktige inom ramen för sin prövningsrätt kunnat anse A:s teologie kandidatexamen vara en sådan högre högskoleexamen som var lämplig för en tjänst vid Helsingfors stads socialverk.

Lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården 10 § 1 mom.

Instruktionen för Helsingfors stads socialväsen 3, 12, 19, 22, 23 och 25 §