Legislator Case Law & Legislation
KHO:2007:81 AI generated

Finnish Supreme Administrative Court rules that a beneficiary is the person who actually receives the insurance payout for tax exemption purposes.

Case Number KHO:2007:81
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Administrative Court partially allowed the tax officer's appeal against the tax assessment board's decision regarding inheritance tax on life insurance proceeds. The tax officer argued that the deceased's two daughters were the original beneficiaries, meaning the three grandchildren should not each receive a separate 35,000 euro tax-free portion. The court held that the law must be applied based on who factually receives the payout, not who was listed as the beneficiary at the time of death. Consequently, the court confirmed that each of the three grandchildren, who actually received the funds, is entitled to their own 35,000 euro tax-free allowance.

Legislator headnote

AI generated

Perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n mukaan vakuutuskorvaus on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan saama vakuutuskorvaus on enintään 35 000 euroa; edunsaajana on pidettävä sitä henkilöä, joka tosiasiallisesti saa vakuutuskorvauksen.

Keywords

AI generated
inheritance tax exemption life insurance proceeds beneficiary status tax-free portion actual receipt of funds

Cited Legislation

AI generated
Perintö- ja lahjaverolaki 7 a §
Perintö- ja lahjaverolaki 7 a §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Edunsaajana oli perintö- ja lahjaverolain 7 a §:ää sovellettaessa pidettävä sitä henkilöä, joka tosiasiallisesti sai vakuutuskorvauksen. Näin ollen kullakin vakuutuskorvauksesta luopuneen sijaan tulleella lapsella oli oikeus 35 000 euron verovapaaseen osaan vakuutuskorvauksesta.

Perintö- ja lahjaverolaki 7 a §

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

X:ltä, joka oli kuollut 31.7.2005, jäi oikeudenomistajina kaksi tytärtä, joista toinen on A. X:llä oli vakuutusyhtiössä henkivakuutus, jossa edunsaajina olivat omaiset. Vakuutusyhtiön verovirastolle antaman ilmoituksen mukaan kuolintapaussumma oli 253 216,22 euroa. A:n luovuttua kolmen lapsensa B:n, C:n ja D:n hyväksi 126 608,10 euron osuudestaan henkivakuutuskorvaukseen veroviraston toimittamassa perintöverotuksessa mainittu osuus henkivakuutuskorvauksesta on jaettu verotettavaksi A:n edellä mainittujen kolmen lapsen kesken tasan ja kunkin 42 202,70 euron osuudesta on vähennetty korvauksen verovapaa osa 35 000 euroa.

Verotuksen oikaisulautakunta

on hylännyt veroasiamiehen oikaisuvaatimuksen, jossa hän oli muun ohella vaatinut, ettei A:n sijaisperillisten verotettavasta perintöosuudesta vähennetä korvauksen verovapaata osaa, koska A:n luopuminen osuudestaanvakuutuskorvaukseen ei tee hänen kolmesta lapsestaan perintö- ja lahjaverolain 7 a §:ssä tarkoitettuja edunsaajia.

Verotuksen oikaisulautakunta on todennut päätöksensä perusteluina seuraavaa. Perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n 1 momentin mukaan perintöveroa on suoritettava myös perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle maksettavasta henkilövakuutuksen nojalla saadusta vakuutuskorvauksesta, jonka valtio, kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö tai eläkelaitos suorittaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu vakuutuskorvaus on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus on enintään 35 000 euroa.

X:n lähimpiä omaisia ja siten vakuutuksessa tarkoitettuja edunsaajia ovat perinnönjättäjän kuolinhetkellä olleet hänen kaksi lastaan. Vakuutuksen edunsaajalla on lainmukainen oikeus 35 000 euron verovapaaseen osaan. Tästä ei verotuksen oikaisulautakunnan käsityksen mukaan ole epäselvyyttä. Sen sijaan sovellettavaa lainsäädäntöä voidaan tässä tilanteessa ajatella tulkittavan kahdella eri tavalla vapaaosan määrän suhteen.

Ensinnäkin siten, että katsotaan, että A:n luopuminen osuudestaan vakuutuskorvaukseen ei tee hänen kolmesta lapsestaan perintö- ja lahjaverolain 7 a §:ssä tarkoitettuja edunsaajia. B, C ja D:n saamista osuuksista kustakin erikseen ei näin ollen voida vähentää 35 000 euron verovapaata osuutta vaan verovapaa osuus jaettaisiin edunsaajien kesken (35 000/3). Tämä tulkinta perustuisi ajatukseen, että vapaaosaan oikeutettujen edunsaajien piiri määräytyisi kuolinhetken tilanteen mukaan.

Toinen tulkintavaihtoehto on se, että kukin luopumisen jälkeinen vakuutuksen edunsaaja saa hyväkseen perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n mukaisen vapaaosan. Tätä näkemystä tukee verotuksen oikaisulautakunnan käsityksen mukaan lain sanamuoto sekä se, että vakuutuskorvausten verovapaaosa on nimenomaan saajakohtainen.

Verotuksen oikaisulautakunta on katsonut, että A on luopunut vakuutuskorvauksesta lastensa hyväksi ja tässä tapauksessa kunkin tosiasiallisen edunsaajan vakuutuskorvauksesta on vähennettävä 35 000 euron vapaaosa. Oikaisulautakunnan näkemyksen mukaan lakia sovellettaessa on edunsaajana pidettävä sitä henkilöä, joka todellisuudessa saa vakuutuskorvauksen.

Veroasiamies

on valituksessaan hallinto-oikeudelle uudistanut vaatimuksensa.

Hallinto-oikeus

on hyväksynyt veroasiamiehen valituksen nyt kysymyksessä olevalta osalta ja kumonnut verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen sekä toimitetut verotukset tältä osin ja palauttanut asian verovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Perusteluinaan hallinto-oikeus on todennut seuraavaa.

Perinnönjättäjän lähimpiä omaisia ja siten vakuutuksessa tarkoitettuja edunsaajia ovat perinnönjättäjän kuolinhetkellä olleet hänen kaksi tytärtään.

A:n luopuminen osuudestaan vakuutuskorvaukseen ei tee hänen kolmesta lapsestaan perintö- ja lahjaverolain 7 a §:ssä tarkoitettuja edunsaajia. Näiden sijaantulo-osuuksista kustakin erikseen ei näin ollen voida vähentää korvauksen verovapaata osuutta.

Hallinto-oikeus ei ottanut välittömästi ratkaistavakseen, miten perintöverotusta on tämän päätöksen johdosta oikaistava.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies

on antanut vastineen.

A asiakumppaneineen

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Koska A:lle ei ole määrätty perintöveroa kysymyksessä olevasta vakuutuskorvauksesta, hänellä ei ole asiassa valitusoikeutta. Sen vuoksi korkein hallinto-oikeus jättää A:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemän muutoksenhakemuksen tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt asiassa valitusluvan B:lle, C:lle ja D:lle sekä tutkinut asian.

Kun A on luopunut vakuutuskorvauksesta, ovat edunsaajiksi hänen sijaansa tulleet hänen lapsensa. Perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n mukaan vakuutuskorvaus on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus on enintään 35 000 euroa. Edunsaajana on lakia sovellettaessa pidettävä sitä henkilöä, joka tosiasiallisesti saa vakuutuskorvauksen. Näin ollen kullakin A:n sijaan tulleella lapsella on oikeus 35 000 euron verovapaaseen osaan vakuutuskorvauksesta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen nyt kysymyksessä olevalta osalta ja saattaa verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen lopputuloksen voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Raimo Anttila, Ahti Vapaavuori, Matti Pellonpää ja Matti Halén. Asian esittelijä Arja Niemelä.

---

[SV]

Vid tillämpningen av 7 a § i lagen om skatt på arv och gåva skulle förmånstagaren anses vara den som faktiskt fick försäkringsersättningen. När den som hade avstått från försäkringser0sättningen hade flera barn, hade vart och ett av dem således rätt till en 35 000 euro stor skattefri del av ersättningsbeloppet.

Lagen om skatt på arv och gåva 7 a §