Swedish Supreme Administrative Court allows VAT deduction on lottery prize purchase price for tax base calculation.

A Oy oli osa kansainvälistä elintarvikeyhtymää. Yhtiö harjoitti elintarvikkeiden ja lemmikkieläinruuan tukkumyyntiä. Yhtiö oli järjestänyt vuosina 1999-2003 myynninedistämistarkoituksessa kuluttajille kohdistettuja arpajaisia, joiden palkintona oli ollut yhtiön omien tuotteiden lisäksi myös ulkopuolisilta hankittuja tavaroita ja palveluja. Arpajaisveron perusteena pidettiin voittoina jaettujen tavaroiden arvonlisäveron sisältävää hankintahintaa. Maksuunpano vuosilta 1999-2003.

Arpajaisverolaki 1 § 1 mom., 2 § 1 mom. 2 kohta ja 3 mom., 3 § ja 4 § 4 mom.

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Verotarkastuskertomuksesta laaditussa tarkastuskirjeessä

on todettu, että A Oy on järjestänyt vuosina 1999-2003 useita arpajaisia. Yhtiö ei ole suorittanut näiltä vuosilta lainkaan arpajaisveroa. Arpajaisverolain 3 §:n mukaan verovelvollinen on arpajaisten toimeenpanija ja arpajaisverolain 4 §:n mukaan veron määrä on 30 prosenttia jaettujen voittojen yhteismäärästä. Voiton arvo on se hankintahinta, minkä arpajaisten toimeenpanija on voitosta maksanut. Hankintahinta on arpajaisten toimeenpanijan tavanomaisen paljous-, käteis- tai muun alennuksen perusteella maksama todellinen nettohinta. Näin ollen voiton arvona käytetään yhtiön voitosta maksamaa arvonlisäverollista hintaa, mikäli arpajaisvoiton hankintahinta sisältää vähennettävää arvonlisäveroa.

Uudenmaan verovirasto

on 12.11.2003 tekemällään päätöksellä maksuunpannut A Oy:lle vuosina 1999-2003 maksamatta jääneet arpajaisverot verotarkastuskertomuksen maksuunpanoesityksen mukaisesti käyttäen veron perusteena palkintojen arvonlisäverollista yhteismäärää ja määrännyt maksettavalle verolle laissa säädetyt veronlisäykset sekä veronkorotukset.

A Oy

on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että veroviraston maksuunpanopäätöstä muutetaan siten, että arpajaisvero määrätään palkintojen hankintahinnan arvonlisäverottomasta arvosta.

Hallinto-oikeus

on hylännyt A Oy:n veroviraston maksuunpanopäätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on lausunut valituksenalaisessa päätöksessään seuraavaa:

Arpajaisverolain 2 §:n 3 momentin mukaan voiton arvo on voiton määrä taikka esineen tai hyödykkeen hankintahinta. Jos mainittua perustetta ei voida saannon vastikkeettomuuden vuoksi tai muusta syystä soveltaa, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Arpajaisveroa on suoritettava arpajaisverolain 4 §:n 4 momentin mukaan 30 prosenttia jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta.

A Oy on järjestänyt vuosina 1999-2003 myynninedistämistarkoituksessa arpajaisia, joiden palkintona on ollut yhtiön omien tuotteiden lisäksi myös ulkopuolisilta hankittuja tavaroita tai palveluita. Arpajaiset ovat kohdistuneet kuluttajiin.

Arpajaispalkintojen hankintahintana on pidettävä sitä hintaa, jonka arpajaisten toimeenpanija on esineestä tai hyödykkeestä maksanut. A Oy on ollut velvollinen suorittamaan arpajaispalkintoja varten tekemistään hankinnoista arvonlisäveron. Arvonlisäveron vähentämisestä arpajaisveron perusteesta ei ole erityistä säännöstä. Edellä todetun perusteella hallinto-oikeus katsoo, että arpajaisvero on laskettava yhtiön arpajaispalkintoja varten tekemien hankintojen arvonlisäverollisesta yhteismäärästä. Veroviraston maksuunpanopäätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A Oy

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhtiö on uudistanut hallinto-oikeudessa esittämänsä ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja veroviraston maksuunpanopäätöstä muutetaan siten, että arpajaisvero määrätään palkintojen hankintahinnan arvonlisäverottomasta arvosta.

Valituksensa perusteena A Oy on esittänyt muun muassa, että yhtiö on osa kansainvälistä yhtymää, joka kuuluu maailman johtaviin elintarvikealan merkkitavarayrityksiin. Yhtiö harjoittaa elintarvikkeiden sekä lemmikkieläinruuan tukkumyyntiä. Yhtiö on järjestänyt markkinointitarkoituksessa arpajaisia, joilla on haettu näkyvyyttä sen myyntituotteille. Arpajaispalkinnoista on jäänyt maksamatta arpajaisvero.

Myös verotuksen neutraalisuus edellyttää arpajaisveron määräämistä verottomasta hankintahinnasta silloin, kun arpajaisten järjestäjänä on verovelvollinen yritys. Jos arpajaisten järjestäjä ostaa tavarapalkinnot toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai yhteisön ulkopuolelta, hankintahinta ei sisällä minkään maan arvonlisäveroa. Ostaja maksaa vähennyskelpoisen veron joko yhteisöhankinnan johdosta tai tuonnin yhteydessä tullille, mutta tätä veroa ei voida arpajaisverolain mukaan sisällyttää tavaran hankintahintaan. Näin ollen veroviraston tulkinta johtaisi siihen, että yhtiön olisi edullisempaa ostaa tavarat ulkomailta kuin kotimaasta, mikä ei vastaa neutraalisuustavoitetta.

Veroasiamies

on antanut valituksen johdosta vastineen ja

A Oy

sen jälkeen vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt A Oy:lle valitusluvan ja tutkinut asian.

A Oy, joka on osa kansainvälistä yhtymää, harjoittaa elintarvikkeiden ja lemmikkieläinruuan tukkumyyntiä. Yhtiö on järjestänyt vuosina 1999-2003 myynninedistämistarkoituksessa arpajaisia, joiden palkintoina on ollut yhtiön omien tuotteiden lisäksi myös ulkopuolisilta hankittuja tavaroita ja palveluja. Arpajaiset ovat kohdistuneet kuluttajiin. Valitus koskee näissä arpajaisissa palkintoina luovutetuista hyödykkeistä suoritettavan arpajaisveron veron perusteena olevaa voiton arvoa.

Sovellettavat säännökset

Arpajaisverolain (552/1992) 1 §:n 1 momentin mukaan arpajaisveroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Verovelvollinen on lain 3 §:n mukaan arpajaisten toimeenpanija. Lain 2 §:n 3 momentin mukaan voiton arvo, josta vero lasketaan, on voiton määrä taikka esineen tai hyödykkeen hankintahinta. Jos mainittua perustetta ei voida saannon vastikkeettomuuden vuoksi tai muusta syystä soveltaa, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Suoritettava vero muista arpajaisista, joilla tarkoitetaan muun muassa erilaisia mainos- ja myynninedistämistarkoituksessa toimeenpantuja arpajaisia, on lain 4 §:n 4 momentin mukaan 30 prosenttia jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta.

Johtopäätökset

A Oy on keskeisenä valitusperusteenaan esittänyt, että kysymyksessä olevien arpajaispalkintojen veron perusteena eli voiton arvona on pidettävä palkintojen arvonlisäverotonta hankintahintaa, koska yhtiöllä on arvonlisäverotuksessa oikeus vähentää palkintojen hankintahintaan sisältyvä arvonlisävero. Arpajaispalkintojen hankintahintana on arpajaisverolain sanamuodon perusteella pidettävä sitä hintaa, jonka arpajaisten toimeenpanija on palkinnoista maksanut. Tämä hankintahinta sisältää pääsääntöisesti arvonlisäveron. Hankintahinnaksi on arpajaisverokäytännössä katsottu arpajaisten toimeenpanijan palkinnoista maksama nettohinta tavanomaisten paljous-, käteis- tai muiden alennusten vähentämisen jälkeen. Arvonlisäveron vähentämisestä palkintojen hankintahinnasta ei arpajaisverolaissa ole nimenomaista säännöstä.

Päätöslauselma

Edellä esitetyillä perusteilla korkein hallinto-oikeus hylkää A Oy:n valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Esa Aalto, Raimo Anttila, Irma Telivuo ja Eija Siitari-Vanne. Asian esittelijä Marita Eeva.

---

[SV]

A Ab tillhörde en internationell livsmedelskedja. Bolaget bedrev grossistförsäljning av livsmedel och foder för sällskapsdjur. Bolaget hade åren 1999-2003 i säljfrämjande syfte för konsumenterna ordnat lotterier, i vilka vinsterna utgjordes av bolagets egna produkter, men också av varor och tjänster som bolaget hade förvärvat av utomstående. Skattegrunden för lotteriskatten ansågs vara det anskaffningspris för varuvinsterna i vilket mervärdesskatten ingick. Debitering av skatt för åren 1999-2003.

Lotteriskattelagen 1 § 1 mom., 2 § 1 mom. 2 punkten och 3 mom., 3 § samt 4 § 4 mom.