Supreme Administrative Court sought ECJ preliminary ruling on Brussels IIa applicability to cross-border child protection cases.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli ratkaistavana kysymys, onko Ruotsissa huostaanotetut ja sijaishuoltoon sijoitetut lapset A ja B Suomen kansalaisina voitu poliisilaitoksen päätöksen mukaisesti luovuttaa Suomesta Ruotsiin. Lapsista A on myös Ruotsin kansalainen.

Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun kolmeen kysymykseen.

Ensimmäinen kysymys koskee sitä, sovelletaanko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a-asetus) julkisoikeudellisessa lastensuojelussa tehdyn, lapsen välitöntä huostaanottoa ja sijoittamista kodin ulkopuolelle sijaisperheeseen koskevan ratkaisun täytäntöönpanoon.

Toisessa kysymyksessä kysytään, estääkö Bryssel II a-asetuksen mahdollinen sovellettavuus soveltamasta lapsen huostaanottoon Pohjoismaiden kesken yhdenmukaistettua lainsäädäntöä, joka perustuu hallintopäätösten välittömään tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon hallintoviranomaisten yhteistyönä.

Kolmas kysymys koskee Bryssel II a-asetuksen ajallista soveltuvuutta, kun Ruotsissa hallintoviranomainen on tehnyt päätöksensä sekä välittömästä huostaanotosta että sijoittamisesta perheeseen 23.2.2005, alistanut huostaanottoa koskevan päätöksensä lääninoikeuden vahvistettavaksi 25.2.2005 ja lääninoikeus on vahvistanut päätöksen 3.3.2005. Bryssel II a-asetus on tullut voimaan 1.3.2005.

Laki huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan (761/1970)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 1 kohta ja 234 artikla

Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 (27.11.2003) tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1247/2000 kumoamisesta

Kort referat på svenska

---

[SV]

I ett ärende som var anhängigt i högsta förvaltningsdomstolen gällde det att avgöra om barnen A och B, om vilkas omhändertagande och placering i vård utom hemmet fattats beslut i Sverige, i egenskap av finska medborgare i enlighet med ett beslut av en polisinrättning hade kunnat utlämnas från Finland till Sverige. Av barnen var A även svensk medborgare.

Högsta förvaltningsdomstolen beslöt begära förhandsavgörande av Europeiska gemenskapernas domstol beträffande tre frågor.

Den första frågan gäller huruvida förordningen om domstols behörighet och om erkännande och verkställighet av domar i äktenskapsmål och mål om föräldraansvar (EG) nr 2201/2003 (Bryssel II a-förordningen) tillämpas på verkställigheten av ett avgörande inom det offentligrättsliga barnskyddet om att omedelbart omhänderta och placera att barn i vård utom hemmet.

Den andra frågan gäller huruvida den eventuella tillämpligheten av Bryssel II a-förordningen hindrar tillämpning av den mellan de nordiska länderna harmoniserade lagstiftningen om omhändertagande av barn, vilken utgår från att förvaltningsmyndigheterna omedelbart erkänner och verkställer varandras förvaltningsbeslut.

Den tredje frågan gällde Bryssel II a-förordningens tillämplighet i tid, då den svenska förvaltningsmyndighetens beslut att omedelbart omhänderta barnen och placera dem i familjevård hade tagits 23.2.2005, beslutet hade underställts länsrätten för fastställelse 25.2.2005 och länsrätten hade fastställt beslutet 3.3.2005. Bryssel II a-förordningen hade trätt i kraft 1.3.2005.