Social care facility placement decision is a substantive service ruling, not a procedural administrative act subject to appeal.

Henkilön sijoittuminen joko vanhainkotiin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle oli hänen yksilöllisten tarpeidensa ja kunnan käytettävissä olevien hoitopaikkojen pohjalta tehtävä, huollon toteuttamista ja sisältöä koskeva ratkaisu. Laitoshuoltopaikan tällaista muutosta koskeva päätös ei siten ollut valituskelpoinen ratkaisu.

Hallintolainkäyttölaki 4 § ja 5 § 1 mom.

Sosiaalihuoltolaki 17 § 1 mom. ja 24 § 1 ja 2 mom.

Sosiaalihuoltoasetus 11 § 2 mom.

Katso myös KHO 29.11.2005 T 3157.

Asian aikaisempi käsittely

K:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto

on päätöksellään 1.10.2004 pysyttänyt vastaavan sairaanhoitajan 20.8.2004 tekemän päätöksen A:n laitoshoitopaikan muutoksesta.

B

on hallinto-oikeuteen saapuneessa kirjelmässään vaatinut, että hallinto-oikeus kumoaa jaoston tekemän päätöksen A:n siirrosta K:n terveyskeskukseen ja toteaa, että A:n hoitopaikka on jatkossakin T:n vanhainkodissa.

Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt asian tutkimatta ja poistanut lautakunnan päätökseen liitetyn valitusosoituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

B on kirjelmässään kannellut viranomaisten menettelystä koskien äitinsä A:n laitospaikan muuttamista. Asiassa on kyse tosiasiallisesta hoitotoiminnasta, jossa tehty päätös ei ole valituskelpoinen hallintopäätös. Asian käsittely ei hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentin ja hallinto-oikeuslain 3 §:n nojalla kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Asiasta on sen sijaan mahdollisuus tehdä muistutus tai kantelu potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvun mukaisesti.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksen ja palauttaa asian hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee myös velvoittaa K:n kunta korvaamaan valtiolle A:n oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen oikeusaputoimiston laskun mukaisesti.

K:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksessä laitoshoitopaikan muuttamisesta ei ole kysymys tosiasiallisesta hoitotoiminnasta eli hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hallinnon sisäisestä, tehtävän tai toimenpiteen suorittamista koskevasta määräyksestä.

Laitoshuolto vanhainkodissa on sosiaalihuollon sosiaalipalvelua, jonka järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen.

Sosiaalilautakunnan jaoston päätös A:n siirtämisestä vanhainkodista terveyskeskuksen vuodeosastolle tarkoittaa tosiasiallisesti laitoshoitona annetun sosiaalipalvelun lakkauttamista, vaikka jaosto tai jaoston alainen viranhaltija eivät olekaan tehneet päätöstä A:n vanhainkodissa annetun laitoshoidon lakkaamisesta laitoshoitona annetun sosiaalipalvelun peruuttamisesta.

Lääketieteellisiä perusteita siirtää A sairaanhoitolaitokseen terveyskeskussairaalan vuodeosastolle ei ole esitetty eikä ole olemassa. A:lla on oikeus laitoshoitoon vanhainkodissa.

Vanhainkotipaikan pysyvyys on erittäin merkittävä A:n etua ja oikeutta koskeva kysymys, joka hänellä on oikeus saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

Jaoston päätös on valituskelpoinen hallintopäätös.

Merkitään

, että korkein hallinto-oikeus on 26.1.2005 antamallaan päätöksellä taltionumero 171 hylännyt A:n vaatimuksen K:n sosiaali- ja terveyslautakunnan 1.10.2004 tekemän päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kunnan on sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin mukaan huolehdittava sosiaalipalveluna muun muassa laitoshuollon järjestämisestä. Laitoshuollolla tarkoitetaan mainitun lain 24 §:n 1 momentin mukaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen.

Laitoshuoltoa järjestetään sosiaalihuoltoasetuksen 11 §:n 2 momentin mukaan vanhainkodissa sekä sen mukaan kuin erikseen säädetään lasten ja nuorten huollon, kehitysvammaisten erityishuollon, invalidihuollon ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollon laitoksessa sekä tarvittaessa muussa huoltolaitoksessa.

A on asiakirjojen mukaan ollut laitoshuollossa T:n vanhainkodissa. Hänen laitoshuoltopaikkansa muutosta koskevaa päätöstä on perusteltu hänen toimintakykynsä sellaisella alentumisella, että tarkoituksenmukainen hoitopaikka on terveyskeskuksen vuodeosasto.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että henkilön sijoittuminen joko vanhainkotiin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle on hänen yksilöllisten tarpeidensa ja kunnan käytettävissä olevien hoitopaikkojen pohjalta tehtävä, huollon toteuttamista ja sisältöä koskeva ratkaisu. A:n laitoshuoltopaikan muutosta koskeva päätös ei siten ole sellainen hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, jolla saman lain 4 §:ssä tarkoitettu hallintoasia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä korkein hallinto-oikeus hylkää A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Ignatius, Marita Liljeström, Ilkka Pere ja Anne E. Niemi. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

---

[SV]

Placeringen av en person antingen på ett ålderdomshem eller en hälsovårdscentrals bäddavdelning var ett beslut som gällde hur vården skulle genomföras och vad den skulle innehålla, och skulle därför fattas utgående från personens individuella behov och de vårdplatser som kommunen hade till sitt förfogande. Beslutet att flytta över en person från en sådan anstaltsplats till en annan fick inte överklagas.

Se även HFD 29.11.2005 liggare 3157.