Supreme Administrative Court dismissed appeal; long-term construction site deemed permanent workplace, denying special expense deduction.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court upheld the lower court's decision to deny a tax deduction for increased living expenses. The taxpayer, a construction worker, argued that working on a hospital construction site for over three years constituted a temporary workplace requiring special cost allowances. The court ruled that because the work continued for more than three years within the same building complex, the site legally qualified as a permanent workplace, thereby eliminating the need for such deductions.
Legislator headnote
AI generatedTuloverolain 29 §:n 1 momentti; A long-term construction site is deemed a permanent workplace when work exceeds three years in the same complex, precluding deductions for increased living expenses.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Pitkäkestoinen työmaa-alue katsottiin varsinaiseksi työpaikaksi, kun rakennusmies oli yli kolmen vuoden ajan työskennellyt samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvalla keskussairaalan työmaa-alueella. Hänellä ei ollut oikeutta verotuksessaan vähentää erityisalan lisääntyneitä elantokustannuksia. Verovuosi 1997.
Tuloverolain 29 §:n 1 momentti
Kort referat på svenska
Asian aikaisempi käsittely
A
on 15.6.2000 allekirjoittamassaan X:n verotuksen oikaisulautakunnalle toimittamassaan muun muassa nyt kysymyksessä olevaa verovuotta 1997 koskevassa oikaisuvaatimuksessa vaatinut ansiotuloistaan vähentämään tilapäisistä työmatkoista aiheutuneina lisääntyneinä elantokustannuksina verovapaata ateriakorvausta vastaavan määrän. A on ammatiltaan rakennusmies ja hän oli työskennellyt tuloverolain 71 §:n 2 momentissa tarkoitetulla toimialalla, jolla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan. Työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ollut mahdollisuutta ruokailuun. A:lla ei myöskään ollut varsinaista työpaikkaa. Hän oli vuosina 1994-1998 työskennellyt kaikkiaan kolmen rakennusliikkeen palveluksessa. A on vaatinut 231 päivältä vähennystä yhteensä 8 547 markkaa.
Verovirasto
on hyväksynyt A:n oikaisuvaatimuksen ja vähentänyt A:n verovuoden 1997 ansiotulosta vaaditut 8 547 markkaa.
Valitus hallinto-oikeuteen
Veroasiamies
on vaatinut elantomenojen lisääntymisen perusteella tehdyn vähennyksen poistamista, koska A:lla on verovuonna ollut varsinainen työpaikka. A oli työskennellyt vuonna 1994 kolme kuukautta ja vuodet 1995 - 1997 kokonaan B Oy:n palveluksessa Y:n keskussairaalan työmaalla. Koska työ samassa kohteessa saman työnantajan palveluksessa on jatkunut yli kolme vuotta, A:lle on muodostunut varsinainen työpaikka.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on tuloverolain 29 §:n 1 momentti huomioon ottaen hyväksynyt veroasiamiehen valituksen ja kumonnut veroviraston päätöksen.
Päätöksen perusteella veroviraston on tullut muuttaa verotusta ja periä maksamaton määrä korkoseuraamuksineen.
Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut seuraavaa:
A on ammatiltaan rakennusmies. Hän on vuosina 1994 - 1998 työskennellyt Rakennusliike T:n, B Oy:n ja C Oy:n palveluksessa. Loppuvuonna 1994 sekä vuodet 1995 - 1997 kokonaan hän on ollut työssä B Oy:n Y:n keskussairaalan työmaalla. B Oy:llä on ollut rakennuskohteessa kolme eri urakkakohdetta, joiden työmailla A on työskennellyt. A:lle ei ole vuonna 1997 maksettu päivärahaa tai muuta korvausta elantomenojen lisääntymisestä eikä työnantaja ole järjestänyt hänelle työpaikkaruokailua.
A on työskennellyt toimialalla, jolla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan usein vaihtamaan alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi. Yksinomaan sen seikan perusteella, että työnantajan jonkin rakennuskohteen valmistuminen kestää pitkähkön ajan, erityisalan työntekijän työskentelyä kohteessa ei voida pitää pysyvänä eikä rakennuskohdetta varsinaisena työpaikkana. A on kuitenkin työskennellyt yli kolmen vuoden ajan työmailla, joiden urakat ovat kohdistuneet samaan rakennuskokonaisuuteen eikä hän tänä aikana ole ollut työssä muualla sijaitsevissa työkohteissa. Näissä oloissa hän on työskennellyt Y:n keskussairaalan työmaa-alueella vuonna 1997 niin pysyvästi, että työmaa-alueen on katsottava olleen hänen varsinainen työpaikkansa. Hänelle ei siten voida olettaa syntyneen verotuksessa vähennyskelpoisia lisääntyneitä elantokustannuksia eikä veroviraston olisi tullut myöntää hänelle tällä perusteella 8 547 markan määräistä tulonhankkimisvähennystä.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A
on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja veroviraston A:n veronoikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen saattamista voimaan. Pitkään kestänyttä työskentelyä keskussairaalan työmaalla ei voida katsoa muodostaneen A:lle varsinaista työpaikkaa.
Veroasiamies
on esittänyt valituksen hylkäämistä.
A
on vastaselityksessään uudistanut vaatimuksensa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset, saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevä lainkohta ja muut perustelut, päätöksen muuttamiseen ei ole syytä. Hallinto-oikeuden päätös jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Paula Tenkanen.
---
[SV]
En byggarbetsplats för ett långvarigt bygge betraktades som egentlig arbetsplats för en byggnadsarbetare som i över tre års tid hade arbetat inom samma byggnadskomplex i anslutning till byggnadsarbeten på ett centralsjukhus. Byggnadsarbetaren hade inte rätt att i sin beskattning göra avdrag för sådana ökade levnadskostnader som berodde på att arbetet utfördes på en särskild plats. Skatteåret 1997.