Supreme Administrative Court allows building permit despite landscape objections, ruling lower court erred in finding construction unsuitable.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 137 § 1 mom.

Asian aikaisempi käsittely

A

on Sipoon kuntaan 21.8.2000 saapuneella hakemuksella hakenut suunnittelutarveratkaisua käyttääkseen noin 10 000 m²:n suuruista määräalaa Sipoon kunnan Hindsbyn kylässä sijaitsevasta Uusipelto-nimisestä tilasta RN:o 1:42 kerrosalaltaan 254 m²:n suuruisen omakotitalon rakennuspaikkana.

Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaosto

on julkipanon jälkeen 21.6.2001 antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen. Päätöksen perusteluina on muun ohella lausuttu, että rakennuspaikka sijaitsee Hindsbyn perinnemaisemassa korkealla, avoimella paikalla. Uudisrakennuksen rakentaminen kyseiselle rakennuspaikalle Hindsbyn arvokkaaseen perinnemaisemaan rikkoisi vanhojen rakennusten ja peltomaiseman muodostaman kokonaisuuden ja siten hakemuksen mukainen rakentaminen ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta. Rakentaminen vaikeuttaisi myös erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.

Helsingin hallinto-oikeus

on, toimitettuaan 2.10.2002 rakennuspaikalla katselmuksen rakennuspaikan maisemallisten seikkojen selvittämiseksi, valituksenalaisella päätöksellään 4.12.2002 A:n valituksesta kumonnut tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaoston päätöksen ja palauttanut asian lupajaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Sipoon haja-asutusalueiden yleiskaavassa osoitetulla kyläkeskuksen alueella (AT). Merkintä osoittaa kyläkeskusalueen, joka soveltuu uudisrakentamiseen. Sipoon kunnanhallitus on 22.6.1999 päättänyt ottaa Hindsbyn kylään kuuluvan alueen kaavoitusohjelmaan yleiskaavan tarkistamista varten. Lisäksi vanhaan kylätaajamaan lähiympäristöineen laaditaan rakentamisen ohjaamiseksi tarkempi kaavarunkotasoinen maankäyttösuunnitelma. A:n rakennuspaikka ei kuulu yleiskaavan tarkistamisalueeseen eikä rakennuspaikalla ole voimassa rakennuskieltoa.

Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee peltoaukiolla kahden suojellun rakennuskohteen Nygårdin ja Storgårdin välissä. Nygårdin ja Storgårdin päärakennusten etäisyys on noin 300 metriä. Tilasta Nygård RN:o 35:8 lohotulle 5000 m²:n suuruiselle tilalle Eevan Kartano RN:o 35:7 on 4.7.1988 myönnetyn rakennusluvan nojalla rakennettu 196 k-m²:n suuruinen omakotitalo, joka sijaitsee aivan Nygårdin päärakennuksen läheisyydessä. A:n hakemuksessa tarkoitetun rakennuksen ja Eevan Kartanon rakennuksen etäisyys olisi noin 60 metriä. Rakennuspaikan etäisyys Martiksentielle (nro 11683) on noin 500 metriä ja Hindsbyn kylätaajamaan noin 700 metriä. Martiksentieltä tarkasteltuna rakennuspaikka jää osittain kumpuilevan maaston ja tieltä näkyvän rinteen taakse laajan peltoaukion reunalle liittyen osaksi alueen rakennuskantaa.

Kun otetaan huomioon A:n suunnitellun rakennuspaikan sijoittuminen AT-alueelle Nygårdin ja Storgårdin väliin ja jo rakennetun uudehkon asuinrakennuksen läheisyyteen sekä rakennuspaikan etäisyys kylätieltä ja Hindsbyn kylätaajamasta, hallinto-oikeus katsoo, että suunniteltu rakentaminen sinänsä on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä.

A:n paikalle rakennettavaksi aikoman rakennuksen soveltuminen ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan arvioidaan lopullisesti rakennusluvan myöntämisen yhteydessä.

Edellytykset myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ovat siten olemassa. Näin ollen lupajaoston päätös kumotaan ja asia palautetaan sille uudelleen käsiteltäväksi.

Sovellettuina oikeusohjeina päätöksessä on mainittu maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentti, 117 §:n 1 momentti ja 137 §:n 1 momentin 3 kohta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaosto

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja lupajaoston päätös saatetaan voimaan. Vaatimuksen perusteluina on viitattu maisemalliseen seikkoihin ja Hindsbyn kylän erityisiin arvoihin, kaavoitusnäkökohtiin sekä muun ohella lausuttu, että sekä emätila että lohkotila ovat käyttäneet laskennallisen rakennusoikeutensa.

A

on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään ja Sipoon kunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaosto

on antanut vastaselityksen.

Korkein hallinto-oikeus

on 10.10.2003 toimittanut rakennuspaikalla katselmuksen. Katselmukseen osallistuivat korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijän lisäksi Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaoston edustajina kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli ja maankäyttöinsinööri Pekka Söyrilä, A avustajanaan B, Museoviraston edustaja tutkija Johanna Forsius sekä rakennuspaikan naapurit C, D ja E. Mainitut rakennuspaikan naapurit kuten myös katselmukseen kutsutut, mutta sinne saapumatta jääneet naapurit F ja G olivat esittäneet A:n hakemuksesta huomautuksen tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaostolle. Katselmuksesta on laadittu pöytäkirja. Katselmuksessa käytetyt puheenvuorot ilmenevät ääninauhalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Hindsbyn kylä ja kulttuurimaisema kuuluu kohteena ympäristöministeriön ja Museoviraston valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä laatimaan selvitykseen (Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16/1993). Haettu rakennuspaikka sijaitsee Hindsbyn maisemassa melko näkyvällä paikalla avoimella pellolla kahden suojellun rakennuksen, Nygårdin ja Storgårdin, välissä. Katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kolmikerroksisen kerrosalaltaan 254 m²:n suuruisen omakotitalon rakentaminen rikkoisi vanhojen rakennusten ja peltomaiseman muodostaman kokonaisuuden siitäkin huolimatta, että rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee vuonna 1988 myönnetyn rakennusluvan nojalla rakennettu omakotitalo.

Edellä lausutuilla perusteilla hakemuksen mukainen rakentaminen ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta ja vaikeuttaa myös erityisten kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Oikeudellisia edellytyksiä hankkeeseen suostumiselle ei siten ole. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaoston päätöksen voimaan.

Asian näin päättyessä A:lle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Ignatius, Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján ja Kari Kuusiniemi. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Pekka Vihervuoren äänestyslausunto:

"Hallinto-oikeus on, lausuen muun ohella rakennuspaikan sopivuudesta olemassa olevien rakennusten läheisyydessä, lupajaoston päätöksen kumoten ratkaissut asian varaamatta maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentissa ja 192 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuille rakennuspaikan naapureille, joilla olisi ollut valitusoikeus myönteisestä suunnittelutarveratkaisusta, tilaisuutta tulla asianosaisina kuulluiksi. Tästä syystä ja ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 34 §:n, kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja palautan asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Velvollisena enemmistön päätöslauselman vuoksi lausumaan A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta olen tältä osin samaa mieltä kuin enemmistö."

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Ilmari Ojasen äänestyslausunto:

"Hylkään valituksen. En muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Perustelut:

Hakemuksen mukainen rakennuspaikka on noin 10 000 m²:n suuruinen määräala, jolla sijaitsevan kumpareen taakse Hindsbyn osin laaksomaisesta, osin harjanteille sijoittuvasta kylämiljööstä katsoen miltei näkymättömään paikkaan rakennus on sijoitettavissa. Tässä tarkoituksessa suunnittelutarveratkaisua koskevaan päätökseen voidaan sisällyttää rakennuksen sijaintia koskeva ehto rakennuksen sijoittamiseksi tarpeellisessa määrin hakemuksesta poikkeavaan paikkaan. Näillä ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla katson, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Asian laatuun nähden A:lle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan."

Oheisessa kartassa rakennuspaikka on merkitty vaakaviivoituksella.

Kartta on julkaistu maanmittauslaitoksen luvalla.

Maanmittauslaitos lupa nro 68/MYY/04

---

[SV]

Byggplatsen som hade ansökts för ett egnahemshus låg i Hindsby bylandskap i Sibbo på en öppen och relativt synlig plats mellan två skyddade byggnader. Byn och kulturlandskapet i Hindsby ingår som ett objekt i miljöministeriets och museiverkets utredning om kulturhistoriska miljöer av nationell betydelse. Högsta förvaltningsdomstolen yttrade på grundval av sina iakttagelser under en syneförrättning att ett egnahemshus i tre plan med en våningsyta på 254 m

skulle störa helheten som de gamla byggnaderna och åkerlandskapet bildar, även om det i byggplatsens omedelbara närhet fanns ett egnahemshus som var byggt med stöd av ett bygglov som hade beviljats 1988. Ett bygge enligt ansökningen var inte lämpligt med hänsyn till landskapet och skulle utgöra hinder för att bevara kulturmiljöns särskilda värden. Rättsliga förutsättningar för ett positivt avgörande om planeringsbehov fanns därigenom inte. Högsta förvaltningsdomstolen upphävde förvaltningsdomstolens beslut, som också hade fattats efter syn, och satte i kraft kommunnämndens avslagsbeslut. Omröstning 3-1-1.