Legislator Case Law & Legislation
KHO:2003:86 AI generated

Supreme Administrative Court allows extension of time limit for appeal due to failure to notify objectors of planning decision.

Case Number KHO:2003:86
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Supreme Administrative Court granted B and C an extension of time to appeal a municipal planning decision because they were not notified of the ruling. Although the Land Use and Construction Act did not explicitly require sending the decision to objectors for planning decisions, the court found that procedural rules for variance decisions applied by analogy. Consequently, the court determined the failure to notify constituted a serious reason preventing timely appeal.

Legislator headnote

AI generated

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 § 6 mom; 142 § 2 mom; 173 § 1 mom; 174 § 2 mom; 193 §: Planning decisions on designated areas are subject to the same notification procedures as variance decisions; failure to notify objectors constitutes a serious reason for extending the appeal period.

Keywords

AI generated
planning decision notification variance decision procedure extension of time limit serious reason for delay objector rights protection administrative procedure analogy municipal planning authority

Cited Legislation

AI generated
Maankäyttö- ja rakennuslain 137 § 6 mom
Maankäyttö- ja rakennuslain 142 § 2 mom
Maankäyttö- ja rakennuslain 173 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennuslain 174 § 2 mom
Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §
Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:ssä on valitusoikeudesta säädetty samalla tavalla poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun osalta.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 90 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 90 §
Hallintolainkäyttölaki 61 §
Hallintolainkäyttölaki 61 §, 62 § ja 67 § 1 mom.
Hallintolainkäyttölaki 62 §
Hallintolainkäyttölaki 67 § 1 mom
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä ei suoraan ilmennyt, oliko myös

suunnittelutarveratkaisusta ilmoitettaessa noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain 174 §:n 2 momentissa poikkeamispäätöksestä säädettyä menettelyä. Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamispäätöstä ja suunnittelutarveratkaisua koskevan yhteneväisen sääntelyn perusteella näin olisi tullut menetellä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 137 § 6 mom. , 142 § 2 mom. , 173 § 1 mom. , 174 § 2 mom. ja 193 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 90 §

Hallintolainkäyttölaki 61 §, 62 § ja 67 § 1 mom.

K:n kaupunginhallitus on 8.4.2002 tekemällään ja julkipanon jälkeen 16.4.2002 antamallaan

päätöksellä hyväksynyt A:n hakemuksen saada käyttää kerrosalaltaan 150 neliömetrin

suuruisen asuinrakennuksen ja kerrosalaltaan 50 neliömetrin suuruisen autotallivaraston

rakennuspaikkana K:n kaupungin K:n kylässä sijaitsevaa M:n tilaa RN:o 172:249 siitä huolimatta, että rakennuspaikka sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

B ja C ovat korkeimpaan hallinto-oikeuteen 16.4.2003 saapuneessa hakemuksessaan

pyytäneet, että heille palautettaisiin menetetty määräaika valituksen tekemiseksi kaupunginhallituksen päätöksestä.

B ja C ovat vastustaneet A:n hakemusta ja tehneet sen johdosta muistutuksen. Kaupunginhallituksen päätöstä ei siitä huolimatta ole annettu heille tiedoksi. Tästä syystä he eivät ole voineet tehdä määräajassa valitusta Oulun hallinto-oikeudelle. B ja C ovat saaneet tiedon kaupunginhallituksen päätöksestä vasta rakennuslupapäätöksen yhteydessä 4.4.2003.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus oli vuonna 1998 hylännyt vastaavaa hanketta koskevan hakemuksen taaja-asutuspoikkeusluvan saamiseksi. Ympäristöministeriö oli pysyttänyt mainitun ympäristökeskuksen päätöksen.

K:n kaupunginhallitus on selityksessään puoltanut menetetyn määräajan palauttamista, koska A:n hakemusta vastustaneille B:lle ja C:lle on jäänyt lähettämättä tieto asiassa tehdystä päätöksestä.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

B:lle ja C:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdan mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa hakea muutosta päätökseen.

Lupamenettelyä ja lupaharkintaa koskevaan maankäyttö- ja rakennuslain 19 lukuun sisältyvän 142 §:n 2 momentin mukaan lupapäätös toimitetaan hakijalle. Lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat sitä huomautuksessa tai erikseen pyytäneet.

Poikkeamista koskevaan maankäyttö- ja rakennuslain 23 lukuun sisältyvän 174 §:n 2 momentin mukaan poikkeamispäätös on toimitettava hakijalle. Päätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa, sekä niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet.

Maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n 1 momentin mukaan ennen 171 §:ssä säädettyä poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksesta on kunnan toimesta, hakijan kustannuksella tiedotettava naapureille ja muille edellä mainituille tahoille. Tarkemmat säännökset kuulemisesta annetaan asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 6 momentin mukaan rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa soveltuvin osin, mitä 173 §:ssä säädetään poikkeamismenettelystä. Kunnan tulee toimittaa tässä tarkoitettu lupapäätös tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 90 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä tarkoitettuja rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella ratkaistaessa sovelletaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 luvun poikkeamista koskevia menettelysäännöksiä.

Myös maankäyttö- ja rakennuslain muutoksenhakua koskevassa sääntelyssä poikkeamista ja

suunnittelutarvetta koskevat asiat on rinnastettu keskenään. Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:ssä on valitusoikeudesta säädetty samalla tavalla poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun osalta. Näissä asioissa niiden henkilöiden piiri, joilla on valitusoikeus, on laajempi kuin tehtäessä valitusta rakennuslupaa tai toimenpidelupaa koskevasta päätöksestä.

B ja C ovat tehneet A:n suunnittelutarveratkaisua koskevasta hakemuksesta maankäyttö- ja

rakennuslain 173 §:n 1 momentissa tarkoitetun muistutuksen, jossa he ovat naapureina vastustaneet hanketta. Asiakirjoista ilmenee, että B:lle ja C:lle ei ole lähetetty jäljennöstä K:n kaupunginhallituksen päätöksestä, jolla A:n suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus on hyväksytty.

Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä ei suoraan ilmene, onko myös suunnittelutarveratkaisusta ilmoitettaessa noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain 174 §:n 2 momentissa poikkeamispäätöksestä säädettyä menettelyä. Edellä selostetun poikkeamispäätöstä ja suunnittelutarveratkaisua koskevan yhteneväisen sääntelyn perusteella näin olisi tullut menetellä. Koska B ja C olivat tehneet asiassa muistutuksen, heille olisi tullut lähettää jäljennös kaupunginhallituksen päätöksestä. B ja C eivät näin ollen ole erittäin painavan syyn vuoksi voineet määräajassa hakea muutosta kaupunginhallituksen päätökseen.

Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus harkitsee oikeaksi hallintolainkäyttölain 61 ja 62 §:n sekä 67 §:n 1 momentin nojalla suostua B:n ja C:n hakemukseen ja oikeuttaa heidät puhevallan menettämisen uhalla viimeistään 30. päivänä siitä, kun he ovat saaneet tiedon tästä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, toimittamaan valituskirjelmänsä Oulun hallinto-oikeudelle. Valitukseen on liitettävä tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Asiassa on muutoin noudatettava, mitä kaupunginhallituksen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on valituskirjelmästä ja sen toimittamisesta lausuttu.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Lauri Tarasti, Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Riitta Mutikainen.

---

[SV]

Av bestämmelserna i markanvändnings- och bygglagen framgick inte direkt huruvida förfarandet om undantagsbeslut enligt 174 § 2 mom. markanvändnings- och bygglagen också skulle tillämpas när ett avgörande om planeringsbehov meddelas. Så skulle ha skett med hänsyn till att regleringen av undantagsbeslut och avgörande om planeringsbehov sammanfaller i markanvändnings- och bygglagen.