Supreme Administrative Court dismisses asylum claim due to lack of credibility and family ties insufficient for protection.

Ulkomaalaislaki 20, 30, 31, 37, 38 ja 43 §

Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista

Ulkomaalaisvirasto on 6.3.2001 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n turvapaikka- ja

oleskelulupahakemuksen. Samalla Ulkomaalaisvirasto on määrännyt hänet käännytettäväksi

kotimaahansa Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja kahden vuoden maahantulokieltoon.

Ulkomaalaisvirasto on päätökseensä merkinnyt Alankomaiden viranomaisilta saatuina tietoina, että asianomainen oli hakenut Alankomaissa turvapaikkaa 10.8.1993 B:n henkilötiedoilla. Hänen hakemuksensa oli evätty 9.12.1993 ja hänen valituksensa päätöksestä oli hylätty 3.6.1994. Asianomainen oli 26.10.1995 karkotettu Zaireen.

Hakijan turvapaikkahakemuksen kokonaisarviointia on vaikeuttanut se, että hän ei ollut esittänyt mitään todistetta henkilöllisyydestään ja että hän oli esiintynyt useilla eri henkilöllisyyksillä. Hän ei ollut myöskään esittänyt matkakertomuksensa tueksi matkalippuja. Hänen kertomuksensa oli voitu osoittaa todeksi vain reitille Johannesburg-Amsterdam-Helsinki. Hakijan väite pääsystä Johannesburgissa

lentokoneeseen esittämättä passia tai matkalippuja ei ollut uskottava. Hänen kertomuksensa matkasta Brazzavillen, Angolan ja Namibian kautta Etelä-Afrikkaan oli hyvin ylimalkainen.

A:n kertomus presidentti Mobutun ja DSP:n (Division Speciale Presidentielle) päällikön kenraali F:n lähipiiriin kuulumisesta oli epäuskottava. Hän oli itse kertonut kuuluvansa Bagbandi ja Mugbandi-heimoon. Mobutu ja F kuuluvat Ngbandi-heimoon kuten suuri osa Mobutun henkivartijakaartista. Oli epätodennäköistä, että kyseiseen heimoon kuuluva ei tiennyt heimonsa nimeä. A oli myös kertonut olleensa Alankomaissa turvapaikanhakijana DSP:n lähettämänä. Hakijan kertomus oli tältä osin epäuskottava. Hän oli esittänyt esimerkiksi lähes identtiset matkareitit Alankomaissa ja Suomessa.

Ulkomaalaisvirasto on katsonut, että A:lla ei ollut perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Ulkomaalaisvirasto on katsonut edelleen, ettei hakijan voitu katsoa olevan ulkomaalaislain 31 §:ssä tarkoitetun suojelun tarpeessa.

A ei ollut esittänyt ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita oleskeluluvan

myöntämiseksi. Hän on myös syyllistynyt rikoksiin Suomessa oloaikanaan. Hän oli 17.8.1999 ja 23.8.1999 saanut rangaistusvaatimuksen näpistyksestä. Ulkomaalaisvirasto on katsonut, ettei oleskeluluvan epäämistä voitu muutoinkaan pitää ilmeisen kohtuuttomana. Hakijan oleskelun jatkuminen maassa olisi edellyttänyt oleskelulupaa, jota hänelle ei ollut myönnetty.

Kongon demokraattisen tasavallan presidentti vaihtui tammikuussa 2001. Presidentin vaihdoksen jälkeen Kongon olosuhteet olivat parantuneet. Pääkaupunki Kinshasa on rauhallinen. Kongon presidentti ja hallitus olivat aktiivisesti ryhtyneet neuvottelemaan sekä kapinallisten että näitä tukevien naapurimaiden kanssa. Saadun tiedon mukaan Lusakan aseleposopimusta ei ollut rikottu tammikuun 2001 puolenvälin jälkeen ja Uganda ja Ruanda olivat vetäneet joukkojaan pois Kongon demokraattisen tasavallan alueelta. YK oli lähettänyt rauhanturvajoukkoja alueelle.

Ulkomaalaisvirasto on käännyttämisestä päättäessään ottanut huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Ulkomaalaisvirasto on katsonut, että hakija voidaan käännyttää Kongon demokraattiseen tasavaltaan ilman, että hän voi joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen kohtelun tai ulkomaalaislain 30 tai 31 §:ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Asian käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa

Vaatimukset Helsingin hallinto-oikeudessa

A on vaatinut, että Ulkomaalaisviraston päätös on kumottava ja hänelle myönnettävä turvapaikka taikka oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella.

A on integroitunut Suomeen hyvin ja on osallistunut englanninkielen kursseille ja ATK-kursseille sekä toiminut vapaaehtoistyössä. Kongon demokraattisen tasavallan edelleen erittäin huono ihmisoikeustilanne ja maan epävakaa tilanne huomioon ottaen käännyttämistä vastaan olevat seikat ovat huomattavasti painavampia kuin sitä puoltavat seikat.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on, toimitettuaan asiassa 17.5.2002 suullisen käsittelyn, päätöksellään hylännyt A:n valituksen Ulkomaalaisviraston päätöksestä.

Perustelut:

Valittaja on esiintynyt usealla eri henkilöllisyydellä eikä hänen henkilöllisyyttään ole pystytty

varmistamaan. Hän on ollut turvapaikanhakijana Alankomaissa vuosina 1993-1995 ja saapunut Suomeen hakemaan turvapaikkaa 20.7.1998.

Alankomaissa valittaja oli kertonut pelanneensa kotimaassaan jalkapalloa joukkueessa, jonka johtaja oli presidentin poika, ja isänsä työskennelleen DSP:ssä.

Suomessa valittaja oli kertonut toimineensa DSP:ssä ja kuuluneensa presidentti Mobutu Sese Sekon lähipiiriin. Hän oli kertonut olleensa presidentin pojan lapsuudenystävä ja että hänet oli lähetetty Alankomaihin ilmiantamaan siellä turvapaikan hakijoina olleita maanmiehiään. Presidentin pojalla oli ollut maahantulokielto Belgiaan ja valittaja oli useita kertoja avustanut tätä rajanylityksissä Ranskasta Belgiaan.

Valittaja oli kertonut suullisessa käsittelyssä varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti toiminnastaan kotimaassaan Alankomaista paluun jälkeen ja paostaan Brazzavillen kautta Angolaan Kabilan valtaannousun yhteydessä. Kertomuksen mukaan hän oli paetessaan Kinshasasta saanut mukaansa salkun, jossa oli presidentin pojalle kuuluneita timantteja 45 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta. Hän oli ollut Angolassa vangittuna ja sinä aikana timanttisalkku oli ollut ystävien hallussa. Timanteista saadut varat oli käytetty useiden eri henkilöiden matkajärjestelyjen rahoittamiseen. Valittajan kertomus vuonna 1998 tapahtuneeksi väitetystä pakomatkasta Namibian ja Johannesburgin kautta muistutti huomattavasti valittajan Alankomaissa vuonna 1993 esittämää kertomusta silloisesta matkasta.

Valittajalla ei ole ollut oleskelulupaa. Kun otetaan huomioon edellä mainitut ja muut asiassa esitetyt seikat, muun ohessa valittajan syyllistyminen rikoksiin Suomessa, hallinto-oikeus on katsonut, että valittaja on voitu käännyttää kotimaahansa.

Sovelletut oikeusohjeet:

Ulkomaalaislaki 20, 30, 31, 37 ja 38 §

Hallinto-oikeus on 17.5.2002 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle asiassa maksuttoman

oikeudenkäynnin 12.4.2001 lukien korvausvelvollisuudetta valtiolle ja määrännyt hänen

oikeudenkäyntiavustajakseen oikeustieteen kandidaatti Thomas Bergmanin. Bergmanille on määrätty avustajan tehtävästä palkkiona yhteensä 975 euroa, mikä määrä on jäänyt kokonaisuudessaan valtion vahingoksi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

A on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Luvan myöntämiseen on painava syy myös oleskelulupaa sekä käännyttämistä ja maahantulokieltoa koskevalta osalta.

Hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan kumottava ja A:lle myönnettävä turvapaikka taikka oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella.

A on koko turvapaikkamenettelyn ajan ristiriidattomasti, yksityiskohtaisesti ja johdonmukaisesti selvittänyt turvapaikkaperusteensa. Hän oli kuulunut presidentti Mobutu Sese Sekon henkivartijakaartiin DSP:hen ja joutunut pakenemaan kotimaastaan vuonna 1997 vallanvaihdoksen yhteydessä. Hän kuuluu Mobutun Ngbandi-heimoon ja hänellä on ollut läheiset välit Mobutun perheeseen. Tämän vuoksi hän on ollut hengenvaarassa ja on vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi kotimaassaan. Kongon demokraattisen tasavallan epävakaa tilanne ja erittäin huono ihmisoikeustilanne huomion ottaen on katsottava, etteivät olosuhteet hänen tilanteensa osalta ole olennaisesti muuttuneet hänen kotimaastaan lähtönsä jälkeen. UNHCR on vuoden 1998 tammikuussa antamassaan suosituksessa todennut DSP:n sotilaiden olevan erityisen suuressa vaarassa joutua kotimaassaan vakavien oikeudenloukkausten tai epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.

A on oleskelut maassa yli neljä vuotta ja integroitunut hyvin kuten hallinto-oikeudelle esitetyt selvitykset opinnoista ja työnteosta osoittivat.

A on myös pyytänyt käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskeva valituslupahakemus on ratkaistu.

A on lisäksi ilmoittanut, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 5.11.2002 ja 12.11.2002 antamillaan päätöksillä pyytänyt Suomen hallitusta pidättäytymään toistaiseksi A:n käännyttämisestä Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Oikeustieteen kandidaatti Bergman

on esittänyt yhteensä 840 euron palkkiolaskun.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

Ulkomaalaisvirasto

on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta lausunnon. Lausunnossa on todettu, että A on turvapaikkakuulustelussa 22.7.1998 ja 17.5.2002 Helsingin hallinto-oikeudessa pidetyssä suullisessa käsittelyssä osannut kertoa yleisellä tasolla Zairen ja Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumista toukokuussa 1997, jolloin maassa tapahtui vallanvaihdos. A:n kertomus perustuu näiltä osin julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin. Kertomus A:n omasta osuudesta kotimaansa tapahtumiin vallanvaihdoksen yhteydessä ja pakomatkastaan Namibian ja Etelä-Afrikan kautta Suomeen on kuitenkin yksityiskohdiltaan summittainen ja epäjohdonmukainen, mikä olennaisesti heikentää hänen kertomuksensa uskottavuutta kokonaisuudessaan. Valituslupa olisi evättävä eikä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä tulisi muuttaa.

A on antanut lausunnon johdosta vastaselityksen, jossa on korostettu sitä jo aikaisemmin lausuttua, että A on hyvin yksityiskohtaisesti, seikkaperäisesti ja johdonmukaisesti kertonut toiminnastaan DSP:ssä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valituslupa myönnetään ja valitus tutkitaan.

1. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Lausunnon antaminen täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut:

1. Ulkomaalaislain 30 §:n 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka ja myönnetään oleskelulupa, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän oleskeluvaltionsa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Saman pykälän 2 momentti sisältää säännökset siitä, milloin turvapaikka voidaan erityisesti jättää antamatta.

Mainitun lain 31 §:n mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle voidaan myöntää oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella silloin, kun häntä uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu taikka hän aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi ei voi sinne palata.

Asiassa on ilmennyt, että A on 10.8.1993 hakenut Alankomaissa turvapaikkaa nimellä B ja tuolloin esiintynyt jalkapalloilijana ja kertonut isänsä ja tämän veljen kuluneen DSP:hen. Hänen valituksensa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä oli hylätty 3.6.1994 ja hänet oli karkotettu kotimaahansa Zaireen 26.10.1995.

A on 20.7.1998 saapunut lentäen Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa hän on hakenut turvapaikkaa. Samana päivänä ranskaksi kirjoittamassaan omakätisessä turvapaikkahakemuksessa hän on kertonut paenneensa kotimaastaan 13 kuukautta aikaisemmin, koska presidentti Mobutun Bagbandi (käytti myös nimitystä Mugbandi) -heimoon ja hänen lähipiiriinsä kuuluvat oli ajettu pois maasta. A:n setä (eno) kenraali F kuului Mobutun lähipiiriin. Gbadolitessa (Mobutun kotipaikka) syntyneenä A kuului Equateur-alueen legioonaan. Poistuttuaan maasta Brazzavillen kautta Angolaan hänet oli pidätetty, koska hänellä oli ollut sekä presidentti Mobutun henkivartiokaartin DSP:n kortti että presidenttiä esittävä valokuva.

A:n henkilöllisyys ja etninen tausta

Hakiessaan turvapaikkaa Alankomaissa A on esittänyt 25.10.1984 annetun Zairen

henkilöllisyystodistuksen, jonka mukaan hän oli nimeltään B ja syntynyt 2.12.1972 Kinshasassa.

Turvapaikkakuulustelussa hän ilmoitti heimokseen Bakongo Bas-Zairesta. Hän kertoi käyneensä koulua vuosina 1978-1991 Kinshasassa.

Suomessa A ei ole esittänyt mitään henkilöasiakirjaa. Hän on ilmoittanut syntyneensä 2.12.1972 Gbadolitessa sekä käyneensä koulua 12 vuotta ja suorittaneensa asepalveluksen vuosina 1989-1990 Kinshasassa. Asian käsittelyn yhteydessä A on ilmoittanut, että hänen mainitsemansa Bagbandi ja Mugbandi-heimot tarkoittavat kielellisesti Mobutun Ngbandi-heimoa.

Asiakirjojen mukaan A on esiintynyt myös nimillä B, C, D ja E. A on valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle antanut selityksensä eri nimien käytölle.

A:n henkilöllisyys ja etninen tausta on jäänyt epäselväksi. Tämä heikentää osaltaan sen uskottavuutta, mitä A on asiassa kertonut.

Lähtö silloisesta Zairesta

A on kertonut poistuneensa Kinshasasta 17.5.1997 eli samana päivänä kuin presidentti Mobutu Sese Seko syöstiin vallasta. A:n kertomukset Angolassa tapahtuneiden pidätysten syistä vaihtelevat. Pidätysten syyt, erityisesti se, että hänellä olisi ollut mukanaan DSP:n jäsenkortti ja presidentti Mobutua esittävä valokuva, eivät ole uskottavia. Hänen kertomuksensa matkastaan Suomeen ei muutoinkaan ole hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaikilta osiltaan uskottava.

Kokonaisuutena ottaen A ei ole uskottavasti osoittanut, että hän on ollut kertomallaan tavalla Kinshasassa 17.5.1997 saakka. Samoin asiassa ei ole asiakirjoin taikka muutoin esitetty selvitystä siitä, missä A on tultuaan 26.10.1995 karkotetuksi Alankomaista oleskellut ennen Suomeen saapumistaan 20.7.1998.

Kansainvälisen suojelun tarve

A on turvapaikkahakemuksensa tueksi vedonnut siihen vaaraan, mikä aiheutuu hänen toiminnastaan entisen presidentti Mobutun henkivartiokaartissa vuodesta 1990 aina 17.5.1997 saakka sekä kuulumisestaan Mobutun lähipiiriin ja heimoon.

Edellä lausutuilla perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei A:n täällä esittämää kertomusta voida sellaisenaan asettaa päätöksenteon perustaksi.

Perheside

A on 31.10.2002 ensimmäisen kerran korkeimmassa hallinto-oikeudessa turvapaikkaprosessinsa aikana kertonut, että hänellä on venäläinen avovaimo ja että hän on vuonna 1999 asunut tämän kanssa yhdessä turvapaikanhakijana vastaanottokeskuksessa. Kun avovaimo oli käännytetty kotimaahansa Venäjälle, tämä oli saanut tietää olevansa raskaana, mutta lapsi oli kuollut synnytyksessä. Avopuolisot ovat kertoneet ottaneensa uudelleen yhteyttä toisiinsa vaimon ollessa viiden päivän turistiviisumilla Suomessa. He ovat kertoneet pitäneensä tämän jälkeen yhteyttä, kunnes avovaimo on saapunut Suomeen turvapaikanhakijaksi 28.10.2002 ja kertonut olevansa raskaana. Lapsen lasketuksi syntymäajaksi on ilmoitettu 11.1.2003.

Perhesuhteen ei voida katsoa sisältävän Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettua sidettä tilanteessa, jossa lyhyen yhdessäasumisen ja yli kahden vuoden erillään asumisen jälkeen muutetaan jälleen yhteen turvapaikanhakijoina vastaanottokeskuksessa. Ulkomaalaislaki eikä ihmisoikeussopimus myöskään anna turvapaikanhakijoille, joista kummallakaan ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa taikka muita siteitä Suomeen, yleistä oikeutta valita omaksi taikka perheensä asuinpaikaksi Suomea.

Käännyttäminen ja maahantulokielto

A:lla ei ole oleskelulupaa. Hän on syyllistynyt rikoksiin Suomessa. Esitetty perheside ei muodosta estettä A:n käännyttämiselle kotimaahansa. A:n siteet Suomeen tai hänen olosuhteensa hänen kotimaassaan eivät muutoinkaan ole sellaisia, että ne ulkomaalaislain 38 §:n mukaan suoritettavassa kokonaisharkinnassa olisivat esteenä hänen käännyttämiselleen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo kuten Helsingin hallinto-oikeus, että A on voitu käännyttää kotimaahansa Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja määrätä Ulkomaalaisviraston päätöksestä ilmenevään maahantulokieltoon.

2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi lausunnon antaminen täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta on tarpeetonta.

Oikeudenkäyntiavustajan palkkio:

Bergmanille määrätään maksettavaksi oikeusapulain 18 §:n 1 momentin nojalla valtion varoista oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin ja 16 §:n mukaisena kohtuullisena seitsemän työtunnin mukaan laskettuna palkkiona avustajan tehtävästä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 588 euroa. Määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Lundell, Marita Liljeström, Pekka Vihervuori ja Ilkka Pere. Asian esittelijä Kai Träskelin.