Family deportation allowed after asylum rejection; newborn born post-decision validly included via travel docs.

Kun perheen käännyttäminen oli toimeenpantavissa perheen hakemien ja hylätyiksi tulleiden turvapaikka- ja oleskelulupapäätösten jälkeen sekä voimassa olevien matkustusasiakirjojen nojalla myös perheen mukana matkustavan, käännyttämispäätöksen jälkeen syntyneen lapsen osalta, ei käännyttämispäätös ollut ulkomaalaislain taikka lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen.

Yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops 59-60/1991) 3 ja 7 artikla

Ulkomaalaislaki 1 c §, 37, 38 ja 39 §

Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista

Ulkomaalaisvirasto on 8.5.2001 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n puolisoiden sekä heidän Suomessa 24.9.1999 syntyneen lapsensa turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Lisäksi Ulkomaalaisvirasto on päättänyt käännyttää A:t kotimaahansa entiseen Jugoslavian tasavaltaan, nykyiseen Serbia ja Montenegroon.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen sekä A:ien Ulkomaalaisviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Perustelut:

Kosovon turvallisuustilanne on parantunut eikä järjestelmällistä, albaaneihin kohdistuvaa vainoa enää esiinny. Valittajat eivät olleet esittäneet myöskään perusteita, joiden vuoksi heidän voitaisiin katsoa kuuluvan UNHCR:n maaliskuussa 2000 päivätyn raportin mukaisiin haavoittuviin ryhmiin eikä muutakaan syytä, jonka vuoksi heidän olisi voitu katsoa olevan erityisen mielenkiinnon kohteena Kosovossa.

Humanitaarisista syistä evakuoituja Kosovon albaaneja on palannut takaisin kotiseuduilleen lähes 200 000 helmikuuhun 2001 mennessä ja Suomeenkin saapuneista noin 65 prosenttia on palannut takaisin. UNHCR ja UNMIK yhdessä muiden järjestöjen kanssa ovat aloittaneet ohjelman Kosovon jälleenrakentamiseksi. UNHCR:n mukaan yleinen humanitaarinen tilanne Kosovossa on varsin hyvä.

Valittajat eivät olleet tehneet todennäköiseksi, että heillä olisi ollut ulkomaalaislain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Valittajat eivät olleet myöskään esittäneet sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi ollut perusteltu syy olettaa heidän olevan vaarassa joutua kotimaassaan vakavien oikeudenloukkausten tai epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Valittajat eivät olleet ulkomaalaislain 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla suojelun tarpeessa. Valittajille ei voitu näin ollen antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa suojelun tarpeen vuoksi.

Valittajilla ei ole ollut oleskelulupaa. Kun otetaan huomioon edellä mainitut ja muut asiassa esitetyt seikat kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus on katsonut, että valittajat on voitu käännyttää kotimaahansa.

Sovelletut oikeusohjeet:

Ulkomaalaislaki 20, 30, 31, 37 ja 38 § ja hallintolainkäyttölaki 38 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

A:t

ovat pyytäneet lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä.

Valituksessaan A:t ovat vaatineet kumottavaksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, jolla heidän turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskeva hakemuksensa on hylätty. Heillä on perusteltu pelko joutua kotimaassaan vainon taikka vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi kansallisuutensa vuoksi. Sen johdosta he ovat haluttomia ja kyvyttömiä turvautumaan kansallisuusvaltionsa suojeluun.

Käännytyksen kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon Suomessa oloaikana syntyneet vankat siteet ja se, että heidän lapsensa on syntynyt Suomessa ja että he valituksen tekohetkellä odottivat toista lasta.

A:t ovat myös pyytäneet käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen ja valituksen.

A:t

ovat jättäneet 25.4.2002, 9.8.2002 ja 13.8.2002 täydennyskirjelmät, joihin on liitetty ilmoitus lapsen syntymästä 17.7.2002.

A:ien asiamies B

on 30.5.2003 päämiestensä puolesta jättämässään täydennyskirjoituksessa saattanut korkeimman hallinto-oikeuden tietoon, että A:t on käännytetty Suomesta. Käännytys on tapahtunut lainvastaisesti, koska käännytyspäätös ei koskenut heidän 17.7.2002 syntynyttä lastaan eikä kaikilla perheenjäsenillä siten ollut käännytyspäätöstä.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

Ulkomaalaisvirasto

on valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, ettei valituksessa ole tuotu lapsen syntymän lisäksi esiin muuta sellaista asiaan vaikuttavaa selvitystä taikka muitakaan seikkoja, minkä vuoksi Ulkomaalaisviraston päätöstä tulisi muuttaa.

A:t

ovat lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä katsoneet Ulkomaalaisviraston todenneen, että päätöstä tulisi lapsen syntymän johdosta muuttaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Valituslupahakemus hylätään turvapaikan ja oleskeluluvan osalta.

2. Valituslupa myönnetään ja valitus tutkitaan käännyttämisen osalta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta käännyttämisen osalta.

3. Lausunnon antaminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut:

1. Sen perusteella, mitä valitusluvan hakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asiassa ei ole ulkomaalaislain 57 §:n 4 momentissa säädettyä perustetta saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi. Luvan myöntämiselle ei ole myöskään lainkohdassa tarkoitettua muuta painavaa syytä.

2. Ulkomaalaislain 37 §:n 2 momentin mukaan käännyttää voidaan ulkomaalainen, jonka oleskelun jatkaminen maassa edellyttäisi oleskelulupaa, mutta jolle sitä ei ole myönnetty.

Ulkomaalaislain 38 §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Näitä ovat ainakin ulkomaalaisen oleskelun pituus, lapsen ja vanhemman suhde, perhesiteet ja muut siteet.

Ulkomaalaislain 39 §:n mukaan passintarkastusviranomainen tai poliisi päättää käännyttämisestä asianomaisen ministeriön antamien ohjeiden mukaan. Jos käännyttäminen tapahtuu lain 37 §:n 2 momentin nojalla tai jos ulkomaalainen on hakenut turvapaikkaa Suomessa, käännyttämistä päättää kuitenkin Ulkomaalaisvirasto. Passintarkastusviranomainen tai poliisi voi saattaa asian Ulkomaalaisviraston ratkaistavaksi, jos käännyttämistä koskevalla asialla on merkitystä lain 37 §:n kannalta muissa samankaltaisissa tapauksissa. Ulkomaalaisvirasto voi myös omasta aloitteestaan ottaa käännyttämistä koskevan asian ratkaistavakseen.

Ulkomaalaislaissa tai -asetuksessa ei ole säännöksiä siitä, miten käännyttämispäätöksen jälkeen perheeseen syntyneen lapsen osalta asiassa on meneteltävä.

Asiakirjojen mukaan Ulkomaalaisvirasto ei perheen käännyttämistä koskevasta päätöksessä ole voinut ottaa huomioon A:ille 17.7.2002 syntynyttä lasta. Lapsen osalta ei myöskään ole tehty erillistä hakemusta turvapaikan tai oleskeluluvan myöntämisestä eikä erillistä käännyttämispäätöstä hänen osaltaan siten ole voitu tehdä.

Ulkomaalaisille henkilöille käännytyspäätöksen jälkeen syntyneiden lasten asema ei sinänsä vaikuta vanhempien turvapaikan tai kansainvälisen suojelun tarpeen harkintaan. Vastasyntyneen voidaan olettaa matkustavan vanhempiensa mukana, eikä käännyttämisestä päättävällä viranomaisella ole lakiin perustuvaa velvoitetta viran puolesta erikseen tehdä hänen osaltaan käännyttämispäätöstä.

Poliisin tehtävänä pannessaan toimeen Ulkomaalaisviraston ja hallinto-oikeuden päätösten nojalla perheen käännyttämistä on huolehtia siitä, että matkaan lähtevillä henkilöillä on kotimaahan saapumiseen vaadittavat tarpeelliset matkustusasiakirjat. Tarvittaessa poliisi kirjoittaa vastasyntyneelle erillisen matkustusasiakirjan. Poliisin tulee myös huolehtia siitä, ettei perhe käännytystilanteessa joudu hajalleen ja että lapsen etu tulee käännytystilanteessa lain vaatimalla tavalla huomioon otetuksi.

Kun A:n perheen käännyttäminen oli ollut toimeenpantavissa perheen hakemien ja hylätyiksi tulleiden turvapaikka- ja oleskelulupapäätösten jälkeen sekä voimassaolevien matkustusasiakirjojen nojalla myös perheen mukana matkustaneen vastasyntyneen osalta, ei A:ien käännyttämistä koskeva Ulkomaalaisviraston päätös ole ulkomaalaislain taikka lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen.

3. Kun asiassa on ilmoitettu käännytyspäätöksen tulleen pannuksi toimeen, ei enää ollut aihetta lausunnon antamiseen täytäntöönpanon kieltoa koskevasta vaatimuksesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Ignatius, Marita Liljeström, Ilkka Pere ja Heikki Jukarainen. Asian esittelijä Kai Träskelin.

---

[SV]

Avvisningen av en familj var verkställbar efter beslut om avslag av familjens ansökan om asyl och uppehållstillstånd och gällde på grundval av de giltiga resedokumenten även ett barn som hade fötts efter beslutet om avvisning och som reste tillsammans med familjen. Beslutet om avvisning var därför inte oförenligt med utlänningslagen eller konventionen om barnets rättigheter.