Supreme Administrative Court dismisses appeal regarding teacher transfer where 35 weeks of side subject studies failed to meet qualification requirements.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed the appeal against a school board's decision to transfer a teacher candidate to a subject teaching position. The plaintiff argued that 35 weeks of side subject studies were insufficient for the required qualification, while the board and the transferor claimed the studies met statutory criteria. The court ruled that the specific regulations for this subject did not mandate additional studies beyond the 35 weeks already completed.
Legislator headnote
AI generated5 § 1 mom. of the Decree on Qualification Requirements for Personnel in the Educational Service; 11 § 1 mom. of the Decree on Higher and Natural Science Degrees: A transfer is valid when the transferee possesses the required higher education degree and has completed the stipulated number of weeks of subject studies, even if the transferee's total study time is less than the general standard for that subject.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedFull text
Asian aikaisempi käsittely
Alavuden kaupungin koulutuslautakunta
on 17.5.2000 päättänyt siirtää kasvatustieteiden kandidaatti A:n suostumuksensa mukaisesti luokanopettajan virasta n:o 0033 perusopetuksen lehtorin virkaan n:o 0208 1.8.2000 alkaen.
Koulutuslautakunta
on 27.6.2000 hylännyt B:n koulutuslautakunnan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.
B
on vaatinut koulutuslautakunnan päätösten kumoamista. A ei täytä viran n:o 0208 (opetusaine äidinkieli ja kirjallisuus) kelpoisuusehtoja. Viran siirtomenettely ei ole myöskään tarkoituksenmukainen. A:lla on suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja yhteensä vain 35 opintoviikkoa eivätkä hänen opintonsa riitä perusopetuksen aineenopettajan pätevyyteen. A:n siirto kyseessä olevaan virkaan on loukannut B:n oikeuksia, joka on hakenut Alavudelta samanlaisia virkoja. Siirto on loukannut myös oppilaiden oikeuksia saada mahdollisimman pätevää opetusta.
Alavuden kaupungin koulutuslautakunta
on antanut lausunnon, johon
Alavudenkaupunginhallitus
on yhtynyt. Lausunnon mukaan A täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (5 §) määritellyt kelpoisuusehdot. A on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon 20.5.1987 luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti. Hänellä on siten ylempi korkeakoulututkinto ja hänellä on vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot. A on lisäksi suorittanut 30.4.1999 Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti suomen kielen ja kirjallisuuden sivuaineopinnot 35opintoviikkoa. Koulutuslautakunnan käsityksen mukaan A:lla on suoritustensa perusteella vaadittava kelpoisuus perusopetuksen lehtorin virkaan, jossa opetettavana aineena on äidinkieli ja kirjallisuus. Viran väliaikaisena hoitajana A on osoittanut erinomaista taitoa ja kelpoisuutta viranhoitajana ja hän soveltuu tehtäväänsä hyvin.
B
on antanut vastineen. Kun opetusaine on äidinkieli ja kirjallisuus, 35 opintoviikkoa ei riitä kelpoisuuden saavuttamiseksi. Äidinkielen opettajain liiton tekemien tiedustelujen mukaan ei mikään Suomen yliopisto ole ainakaan tähän asti antanut mahdollisuutta aineenopettajan pätevyyden saavuttamiseen alle 70 opintoviikolla, jos opetusaine on äidinkieli ja kirjallisuus.
A
on antanut selityksen. Hän on toiminut Alavuden kaupungissa luokanopettajana 1.8.1989 alkaen ja 1.10.1991 hän ryhtyi hoitamaan myös koulunjohtajan tehtäviä. Hänen tiedustellessaan Tampereen yliopistosta mahdollisuutta pätevöityä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi hänelle kerrottiin 35 opintoviikon opintokokonaisuudesta, joka pätevöittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön perusopetukseen luokille 7-9.
Hallinto-oikeus
on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt valitusajan päättymisen jälkeen tehtynä tutkimatta B:n vastineessaan valitusajan jälkeen esittämät valitusperusteet siitä, että virkasiirtoon olisivat olleet vaikuttamassa perhesuhteet ja poliittisilla perusteilla tapahtunut suosiminen. Hallinto-oikeus on, ottaen perusteluissa mainittujen säännösten lisäksi huomioon kuntalain 90 §:n, hylännyt B:n koulutuslautakunnan päätöksestä tekemän valituksen seuraavilla perusteilla:
Puheena olevan lehtorin virassa on opetusaineena perusopetuslain 11 §:n 1 momentin mukaisesti kaikille yhteisenä opetettavana aineena äidinkieli ja kirjallisuus. Perusopetusta antavien opettajien kelpoisuudesta on säädetty perusopetuslain 37 §:n 3 momentin nojalla annetussa asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Tuon asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan kelpoinen antamaan aineenopetusta on henkilö, joka 1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot opetettavissa aineissa tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot; sekä 3) on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Näitä pätevyysvaatimuksia on pidettävä samalla myös aineenopettajan viran kelpoisuusvaatimuksina.
Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan 20.5.1999 antaman todistuksen mukaan A on suorittanut 30.4.1999 mainitun tiedekunnan tiedekuntaneuvoston hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti suomen kielen ja kirjallisuuden 35 opintoviikon laajuiset sivuaineopinnot. A täyttää näin ollen myös kohdassa 2) edellytetyn kelpoisuuden. Koulutuslautakunta on näin ollen voinut sille asiassa kuuluneen harkintavallan nojalla siirtää A:n luokanopettajan virasta perusopetuksen lehtorin virkaan. Tarkoituksenmukaisuusperusteella ei saa kuntalain nojalla hakea muutosta kunnallisen viranomaisen päätökseen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
B
on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Alavuden kaupungin koulutuslautakunnan päätökset kumotaan ja korkein hallinto-oikeus määrää, että kysymyksessä oleva perusopetuksen lehtorin virka n:o 0208 julistetaan avoimeksi.
Alavuden kaupunginhallitus
on antanut selityksen.
A
on selityksessään todennut, että uusien koululakien myötä oppiaineen äidinkieli virallinen nimi muuttui äidinkieleksi ja kirjallisuudeksi. Muutos oli tekninen eikä muuttanut oppiaineen opetussuunnitelmia tai oppisisältöjä.
Luokanopettajan koulutukseen hakeudutaan Jyväskylään keskitetyn yhteishaun kautta. Luokanopettajien koulutuksessa pääaineena on kasvatustieteellinen oppiaine. Luokanopettajan koulutuksen suorittanut henkilö on pätevä antamaan opetusta perusopetuksen luokilla 1-6 englannin kieltä lukuun ottamatta kaikissa oppiaineissa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut luokanopettaja saa aineenopettajan kelpoisuuden suoritettuaan jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa 35 opintoviikon opinnot.Perusopetuslain mukaan äidinkieli ja kirjallisuus on yksi oppiaine.
Aineenopettajalla on pääaineenaan joko jokin peruskoulussa opetettava aine tai kasvatustieteellinen oppiaine. Sivuaineet voivat olla rakenteeltaan erilaisia. Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan sivuaineet voivat muodostua joko yhden aineen perus- ja aineopinnoista tai muista 35 opintoviikon opinnoista.
A on suorittanut Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston hyväksymän opintosuunnitelman mukaisen suomen kielen ja kirjallisuuden 35 opintoviikon opintokokonaisuuden, joka pätevöittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen luokanopettajan aineenopetukseen perusopetuksen luokille 7-9.
B
on vastaselityksessään todennut A:n selitykseen sisältyvän virheellisyyksiä. B on korostanut, että opetusministeriön kirjelmässä 11/500/99 on todettu äidinkielen ja kirjallisuuden erikoisasema ja se, ettei missään oppiaineessa voi pätevöityä millä tahansa 35 opintoviikon kokonaisuudella, vaan että kokonaisuuteen pitää aina sisältyä myös aineopintoja. Kelpoisuusehdoissa on aiemminkin ollut vaatimus vähintään cum laude -tason opinnoista opetettavassa aineessa. A ei siis ole pätevä nykyiseen virkaansa millään perusteella.
Opetusministeriö
on asiassa antamassaan lausunnossa todennut, että opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:n 1 momentin mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka muun ohella on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot opetettavissa aineissa tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot.
Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 11 §:n, oikeastaan 12 §:n, mukaan luokanopettajan koulutukseen kuuluu maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine ja tutkintoon sisältyvinä tai erikseen suoritettuina opettajan pedagogiset opinnot sekä 35 opintoviikon laajuiset, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.
Aineenopettajien koulutuksesta säädetään kunkin alan tutkinnoista annetuissa asetuksissa. Humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/1994) 11 §:n 2 momentin mukaan opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa. Tämä merkitsee, että vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot käsittävät myös aineopintojen tasoiset opinnot ja että vähintään 55 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot käsittävät myös syventävien opintojen tasoiset opinnot ja pro gradu -tutkielman.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen säännöksissä viitataanluokanopettajan kelpoisuutta määriteltäessä kasvatustieteellisen alan tutkinnoista jaopettajankoulutuksesta annetun asetuksen säännöksiin. Aineenopettajan kelpoisuutta määriteltäessä kyseiseen asetukseen viitataan vain siltä osin kuin on kysymys pedagogisesta kelpoisuudesta. Aineenopettajan koulutukseen kuuluvilla opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan eri alojen tutkinnoista annettuihin asetuksiin sisältyvissä aineenopettajien koulutusta koskevissa säännöksissä määriteltyjä opintoja.
Koska aineenopetukseen vaaditaan nimenomaan aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot opetettavissa aineissa tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot, suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus on arvioitava kunkin oppiaineen opettajankoulutus ja siihen kuuluvat opetettavan aineen opintoja koskevat säännökset huomioon ottaen.
Eri yliopistot järjestävät myös luokanopettajien koulutuksessa oleville opiskelijoille tai jo tutkinnon suorittaneille luokanopettajille opetettavissa aineissa laajempia opintoja kuin edellä tarkoitettuihin monialaisiin opintoihin sisältyvät opinnot. Tällaiset opinnot tuottavat aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvan aineenhallinnan vain siinä tapauksessa, että kyseinen opintokokonaisuus on järjestetty aineenopettajan koulutukseen kuuluvina opetettavan aineen opintoina.
Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan antamasta selvityksestä ilmenee, että sen järjestämä suomen kielen ja kirjallisuuden 35 opintoviikon kokonaisuus, jonka A on suorittanut, on käsittänyt suomen kielen perusopinnot ja Suomen kirjallisuuden perusopinnot, ei siis lainkaan aineopintojen tasoisia opintoja. Selvityksen mukaan opintokokonaisuus on tarkoitettu peruskoulun ala-asteella äidinkieltä opettaville luokanopettajille kehittämään luokanopettajien aineenhallintaa tärkeässä peruskoulun oppiaineessa. Selvityksessä kerrotaan myös yliopiston järjestämästä mahdollisuudesta täydentää tätä sivuainekokonaisuutta hakemalla erillistä opinto-oikeutta suomen kielen opintojen täydentämiseen ja kirjallisuuden opintojen täydentämiseen ja nämä lisäopinnot suorittamalla saavuttaa aineenopettajalta vaadittava aineenhallinta.
Ilmoituksessa, jossa tiedekunnan dekaani on myöntänyt A:lle oikeuden täydennysopintoihin, ei ole mainintaa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opetettavan aineen opinnoista tai niitä vastaavista opinnoista eikä aineopinnoista. Todistuksessa, joka A:lle on annettu erillisen opintokokonaisuuden suorittamisesta, käytetään myös käsitettä sivuaineopinnot ilman mainintaa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opetettavan aineen opinnoista tai aineopinnoista.
A:n suorittamat suomen kielen ja kirjallisuuden sivuaineopinnot eivät opetusministeriön käsityksen mukaan ole tuottaneet aineenhallintaa, joka voimassa olevien kelpoisuusvaatimusten mukaan edellytetään perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajalta.
Alavuden kaupunginhallitus
ja
A
ovat antaneet opetusministeriön lausunnon johdosta selitykset.
B
on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Kun korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu määrätä viran avoimeksi julistamisesta, korkein hallinto-oikeus jättää B:n tätä koskevan vaatimuksen tutkimatta.
Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Perusopetuslain 37 §:n 3 momentin mukaan opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Muun ohella mainitun säännöksen nojalla on annettu asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka 1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, 2) on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot opetettavissa aineissa tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot, sekä 3) on suorittanutvähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/1994) 11 §:n 1 momentin mukaan maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Pykälän 2 momentin mukaan opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.
Alavuden kaupungin koulutuslautakunta on 17.5.2000 päättänyt virkasäännön 21 §:n nojalla siirtää kasvatustieteiden kandidaatti A:n suostumuksensa mukaisesti luokanopettajan virasta n:o 0033 perusopetuksen lehtorin virkaan n:o 0208 1.8.2000 alkaen. Kysymyksessä olevassa perusopetuksen lehtorin virassa opetusaineena on perusopetuslain 11 §:n 1 momentin nojalla kaikille yhteisenä aineena opetettava äidinkieli ja kirjallisuus.
A on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon 20.5.1987 luokanopettajankoulutusohjelman mukaisesti ja hänellä on vaadittavat pedagogiset opinnot. A on 20.5.1999 päivätyn todistuksen mukaan 30.4.1999 suorittanut Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti 35 opintoviikon laajuiset suomen kielen ja kirjallisuuden sivuaineopinnot.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Erkki Onikki, Ritva Koljonen, Esa Aalto, Pirkko Ignatius ja Niilo Jääskinen. Asian esittelijä Riitta Kreula.
---
[SV]
Utbildningsnämnden hade fattat beslut om att förflytta pedagogie kandidat A från en klasslärartjänst till en tjänst som lektor inom den grundläggande utbildningen där läroämnena modersmål och litteratur enligt 11 § 1 mom. lagen om grundläggande utbildning ingick som gemensamma ämnen för alla. För att slutföra de i 5 § 1 mom. 2 punkten förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet avsedda studierna, som omfattar minst 35 studieveckor i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare, fordras slutförda ämnesstudier utöver grundstudierna. A var inte behörig för tjänsten som lektor inom den grundläggande utbildningen på grundval av sina sammanlagt 35 studieveckors grundstudier i finska och biämnesstudier som omfattade grundstudier i finsk litteratur enligt en läroplan som var godkänd av humanistiska fakulteten vid Tammerfors universitet. Utbildningsnämndens beslut var lagstridigt.