Supreme Administrative Court dismissed challenge to municipal capital investment fund rules aimed at creating jobs. Court upheld local self-government's authority to use surplus funds for employment promotion. Rules were deemed a valid local administrative act despite financial risk. The court rejected the argument that private business risk transfer exceeds municipal competence. Outcome confirmed the investment committee's decisions under the Municipal Code. This decision affirms local autonomy in economic development initiatives.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed the applicants' appeal against the Uudenkaupunki City Council's approval of capital investment fund rules designed to create jobs. The applicants argued that transferring municipal funds to private enterprises constituted an unauthorized aid exceeding the council's powers and violated the principle of equal treatment. The court determined that, given the city's severe unemployment crisis, the rules represented a legitimate local self-government measure within its statutory competence. Consequently, the court upheld the lower court's decision to reject the challenge, confirming the validity of the investment committee's actions.
Legislator headnote
AI generatedKuntalain 1 § 3 momentti; 2 § 1 momentti: The Supreme Administrative Court held that a municipal council's decision to establish a capital investment fund for job creation constitutes a valid exercise of local self-government authority, even if it involves assuming private business risks, provided specific statutory grounds exist.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt pääomasijoitusrahaston säännön, jossa oli muun ohella määrätty, että rahaston pääomasta tehdään oman pääoman ehtoisia sijoituksia paikkakunnalle sijoittuviin tai paikkakunnalla laajentaviin yrityksiin. Sijoitusten ehtona on uusien pysyvien työpaikkojen syntyminen ja kohdeyrityksen toimiminen kaupungissa kiinteässä toimipaikassa. Sijoituksista päättää kaupunginhallituksen asettama sijoitustoimikunta, joka on kunnan toimielin ja jonka päätösten lainmukaisuus voidaan valituksella kulloinkin saattaa erikseen tutkittavaksi. Ottaen huomioon myös kaupungin huonosta työllisyystilanteestaaiheutuvat erityisolosuhteet ja pääomasijoitusrahaston säännöistä ilmenevä tarkoitus pysyvien työpaikkojen luomiseen pääomasijoitusrahaston sääntöjen hyväksymistä voitiin pitää sellaisena kaupungin itsehallintoon kuuluvana työllisyyttä edistävänä toimintana, jonka tukeminenkuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kuului kunnan toimialaan. Kuntalaki 2 ja 90 §
Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto
on 29.11.1999 tekemällään päätöksellä hyväksynyt päätöksen liitteenä olevan pääomasijoitusrahaston säännön. Tuossa säännössä on muun muassa määrätty, että pääomasijoitusrahastoon siirretään kaupungin vuoden 1999 tilinpäätöksen tuloksesta 5 000 000 markkaa. Rahaston pääomasta tehdään oman pääoman ehtoisia sijoituksia paikkakunnalle sijoittuviin tai paikkakunnalla laajentaviin yrityksiin. Sijoitusten ehtona on aina uusien pysyvien työpaikkojen syntyminen ja kohdeyrityksen toimiminen Uudessakaupungissa kiinteässä toimipaikassa. Sijoituksista päättää sijoitustoimikunta, jonka muodostavat valtuuston puheenjohtajat, talous- ja suunnittelujohtaja sekä kaupunginhallituksen nimeämä ulkopuolinen asiantuntija.
A ja hänen asiakumppaninsa
ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatineet päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Hyväksytyillä säännöillä voidaan siirtää kaupungin verovaroja pois valtuuston budjettivallasta. Valtuusto on näin tehdessään ylittänyt toimivaltansa. Päätöksessä on tosiasiassa kyse avustuksen myöntämisestä tietyille yrityksille tavalla, joka ei kuulu kunnan toimialaan. Päätös loukkaa kunnan asukkaitten ja yrittäjien tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja yhdenvertaisuusperiaatetta.
Kuntalain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat, mistä toimielimestä nyt käsiteltävässä asiassa on kysymys.
Kaupunginvaltuuston hyväksymän rahaston säännön mukaan (4. kohta) "Muutoin toimikunnan toiminnassa noudatetaan kuntalain säännöksiä". Edellä lausuttu ja tämä nimenomainen säännön kohta huomioon ottaen sijoitustoimikunnan toimintaan sovelletaan luonnollisesti kaikkia kuntalain säännöksiä, siis esimerkiksi kuntalain 51 §:ssä säädettyä otto-oikeutta.
Uudenkaupungin työpaikkamäärä aleni vuosina 1989-1993 suhteellisesti toiseksi eniten koko maassa. Työttömyysaste nousi maan korkeimmaksi eli lähes 34 prosenttiin. Kaupungin työttömyysaste on edelleen maan ja Varsinais-Suomen keskiarvoa korkeampi. Lisäksi kaupunki kärsii erityisesti tällä hetkellä voimakkaasta muuttotappiosta: 1990-luvun aikana kaupungin väkiluku on alentunut yli 1 100 henkilöllä.
Pääomasijoitusrahaston perustaminen on osa kaupungin kokonaisvaltaista selviytymisstrategiaa, jonka kaupunginvaltuusto on päätöksellään 15.11.1999 hyväksynyt vuosille 2000-2004. Tässä strategiassa todetaan muun muassa sen kohdassa 3: "Pääomasijoitusrahastolla kaupunki varautuu uusien työpaikkojen aikaansaamiseen yhdessä alueellisten ja valtakunnallisten pääomasijoitusrahastojen kanssa". Selviytymisstrategia hyväksyttiin tältä osin aikanaan yksimielisesti.
Kaupungin kokonaistilanne on edellä lausuttu huomioon ottaen edelleen niin vakava, että kaikki mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen on pyrittävä ottamaan käyttöön. Kuten nyt kyseessä olevan asian valmistelutekstistä voidaan havaita, pääomasijoitusrahaston avulla pystytään ketjuttamaan paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen rahoituksen mahdollisuudet yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa kaupungin oma panos jäisi ainoastaan 15-20 prosenttiin koko sijoitustarpeesta.
Hallinto-oikeus
on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa tekemän valituksen Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston 29.11.1999 tekemästä päätöksestä sekä heidän vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan pääomasijoitusrahaston säännön mukaan rahaston pääomasta tehdään oman pääoman ehtoisia sijoituksia paikkakunnalle sijoittuviin tai paikkakunnalla laajentaviin yrityksiin. Sijoituksina tulevat kysymykseen osakepääoman merkitseminen tai hankinta ja pääomalaina. Sijoitusten ehtona on aina uusien pysyvien työpaikkojen syntyminen ja kohdeyrityksen toimiminen Uudessakaupungissa kiinteässä toimipaikassa. Kaupungilla on näin mahdollisuus parantaa paikkakunnan työllisyystilannetta. Tämänkaltainen työllisyyttä edistävän toiminnan tukeminen kuuluu kunnan toimialaan. Valtuuston päätöksellä ei vielä ole ratkaistu, mihin yrityksiin sijoituksia tehdään. Päätös ei loukkaa tasapuolisen kohtelun periaatetta.
Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, ei kuitenkaan asioissa, joista valtuuston on laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Pääomasijoitusrahaston sääntö on tällainen kuntalaissa tarkoitettu johtosääntö, jossa valtuusto voi siirtää toimivaltaansa toiselle kunnan toimielimelle.
Valtuuston on kuntalain mukaan päätettävä takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Valtuuston toimivaltaa ei tällaisessä asiassa voida siirtää. Takausta myönnettäessä kunta ottaa taloudellisen riskin, johon talousarviossa ei ole varauduttu. Valtuuston päätöksellä siirretään tässä tapauksessa pääomasijoitusrahastoon vuoden 1999 tilinpäätöksen tuloksesta viisi miljoonaa markkaa eli valtuusto päättää itse kysymyksessä olevan menon hyväksymisestä. Rahaston sääntöjen mukaan rahaston pääomasta tehdään oman pääoman ehtoisia sijoituksia eli ostetaan osakkeita tai myönnetään vaihtovelkakirjoja, jotka voidaan velkojan yksipuolisella päätöksellä vaihtaa osakesijoitukseksi. Päätös rahaston rahavarojen käyttämisestä ei siten ole takaussitoumuksen antamiseen rinnastettava. Kysymys ei myöskään ole lainan antamisesta vaan sijoitustoiminnasta.
Uudenkaupungin hallintosäännön mukaan valtuusto päättää lainan antamista koskevista periaatteista ja talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus, joka voi siirtää muun muassa sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Valtuusto voi hallintosäännön estämättä rahaston säännössä asettaa toimikunnan, jolle se siirtää sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaa. Toimikunta on kunnan toimielin, johon sovelletaan kuntalain säännöksiä kunnan toimielimistä sekä säännöksiä muutoksenhausta niiden päätöksiin.
Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista. Valtuusto on sille kuntalaissa säädetyn päätösvallan nojalla voinut harkintansa mukaan päättää hyväksyä kysymyksessä olevaan tarkoitukseen perustettavan pääomasijoitusrahaston säännöt ja siirtää säännöissä toimivaltaansa sijoitustoimikunnalle. Valtuusto ei ole asiasta päättäessään käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se lain mukaan on ollut käytettävissä eikä ylittänyt toimivaltaansa. Päätös ei ole muutenkaan lainvastainen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A
on valituksessa yhdessä asiakumppaniensa kanssa vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja Uudenkaupungin velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston 29.11.1999 tekemä päätös on toimivallan ylityksen vuoksi ja muistakin syistä lainvastainen. Käytännössä kysymys on suoran ja välittömän tuen myöntämisestä tietyille yrityksille tavalla, joka ei kuulu kunnan itsehallintoon eikä elinkeinopoliittiseen toimialaan. Päätös loukkaa myös kunnan asukkaiden ja yrittäjien yhdenvertaisuusperiaatetta, josta on johdettavissa kielto antaa taloudellista tukea yksityisille ilman erityisiä perusteita.
Uudenkaupungin kaupunginhallitus
on lausunnossaan esittänyt muun ohella kaupungin kokonaistilanteen olleen ja olevan edelleen niin vakava, että kaikki mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen ja elinkeinotoiminnan yleisten edellytysten luomiseen on pyrittävä ottamaan käyttöön.
Näin kaupunki pystyy lopulta varsin vähäisillä panostuksilla osaltaan aikaansaamaan huomattavan suuren rahoituspanoksen uusien työpaikkojen saamiseksi paikkakunnalle.
A asiakumppaneineen
on antanut vastaselityksen ja esittänyt muun ohella, että kuntalaisten tulisi voida valvoa kunnan rahojen käyttöä tai ainakin tietää, kuinka niitä käytetään.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Kaupunginvaltuuston päätöksellä on hyväksytty Uudenkaupungin pääomasijoitusrahaston säännöt. Sääntöjen 2 kohdan mukaan pääomasijoitusrahastoon siirretään kaupungin vuoden 1999 tilinpäätöksen tuloksesta 5 000 000 markkaa. Sääntöjen 3 kohdan mukaan rahaston pääomasta tehdään oman pääoman ehtoisia sijoituksia paikkakunnalle sijoittuviin tai paikkakunnalla laajentaviin yrityksiin. Sijoituksina tulevat kysymykseen osakepääoman merkitseminen/hankinta ja pääomalainat. Sijoitusten ehtona on aina uusien pysyvien työpaikkojen syntyminen ja kohdeyrityksen toimiminen Uudessakaupungissa kiinteässä toimipaikassa. Sääntöjen 4 kohdan mukaan sijoitusten hankekohtainen yläraja on 500 000 markkaa.
Sääntöjen 5 kohdan mukaan sijoituksista päättää sijoitustoimikunta, jonka muodostavat valtuuston puheenjohtajat, talous- ja suunnittelujohtaja sekä kaupunginhallituksen nimeämä ulkopuolinen asiantuntija. Kaupunginhallitus valitsee kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sijoituspäätöksen edellytyksenä on, että vähintään neljä viidestä toimikunnan jäsenestä tai paikalla olevasta varajäsenestä kannattaa sijoitusta. Muutoin toimikunnan toiminnassa noudatetaan kuntalain säännöksiä.
Kun otetaan huomioon Uudenkaupungin huonosta työllisyystilanteesta aiheutuvat erityisolosuhteet ja pääomasijoitusrahaston säännöistä ilmenevä tarkoitus pysyvien työpaikkojen luomiseen sekä se seikka, että sijoituksista päättävä sijoitustoimikunta on kuntalain 17 §:ssä tarkoitettu kunnan toimielin, jonka osalta kunkin päätöksen lainmukaisuus voidaan saattaa erikseen tutkittavaksi, korkein hallinto-oikeus katsoo kuten hallinto-oikeus, että pääomarahaston sääntöjen mukaista toimintaa voidaan pitää sellaisena Uudenkaupungin itsehallintoon kuuluvana toimenpiteenä, josta päättäminen kuntalain 1 §:n 3 momentin ja 2 §:n nojalla kuuluu kunnan toimialaan. Tämän vuoksi ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteluilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa Turun hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, joka siis jää pysyväksi.
Asian näin päättyessä hylätään A:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg, hallintoneuvokset Ritva Koljonen, Pirkko Ignatius, Marjatta Kaján ja Niilo Jääskinen. Asian esittelijä Raimo Viitasaari.
Eri mieltä olleen ylimääräisen hallintoneuvoksen Niilo Jääskisen lausunto: "Kaupunginvaltuuston päätöksellä on hyväksytty Uudenkaupungin pääomasijoitusrahaston säännöt. Sääntöjen 2 kohdan mukaan pääomasijoitusrahastoon siirretään kaupungin vuoden 1999 tilinpäätöksen tuloksesta 5 000 000 markkaa. Sääntöjen 3 kohdan mukaan rahaston pääomasta tehdään oman pääoman ehtoisia sijoituksia paikkakunnalle sijoittuviin tai paikkakunnalla laajentaviin yrityksiin. Sijoituksina tulevat kysymykseen osakepääoman merkitseminen/hankinta ja pääomalainat. Sijoitusten ehtona on aina uusien pysyvien työpaikkojen syntyminen ja kohdeyrityksen toimiminen Uudessakaupungissakiinteässä toimipaikassa. Sääntöjen 4 kohdan mukaan sijoitusten hankekohtainen yläraja on 500 000 markkaa.
Pääomarahaston säännöissä tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten riskisijoitusten tekeminen merkitsee osallistumista tuensaajayrityksen yritystoiminnan riskiin. Tällaista yksityisenelinkeinotoiminnan yritysriskin ottamista ei voida pitää kunnan toimialaan kuuluvana, ellei sille voida osoittaa erityisiä kuntalain 1 §:n 3 momentista ja 2 §:n 1 momentista johdettavissa olevia perusteita.
Oikeudenkäyntikulujen osalta lausun kuten enemmistö."