Fines for incorrect customs classification dismissed against customs broker due to lack of fault evidence.

Jälkeenpäin suoritetussa tarkastuksessa havaittiin, että maahantuotu tavara oli tulli-ilmoituksessa tariffoitu väärään nimikkeeseen, minkä vuoksi tulli oli kannettu liian pienenä. Jälkikannossa määrätystä tullista määrättiin vastuuseen myös tulli-ilmoituksen antanut maahantuojan asiamies. Koska asiassa ei ollut osoitettu, että asiamies olisi tulli-ilmoitusta antaessaan ollut tietoinen ilmoittamiensa tietojen virheellisyydestä tai että asiamiehen olisi kohtuudella pitänyt tietää tiedot virheellisiksi, asiamiehelle määrätty vastuu poistettiin.

Tullilaki 52 § 2 mom.

Neuvoston asetus (ETY) Nro 2913/92 yhteisön

tullikoodeksista 201 artikla 3 kohta

Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista

Helsingin piiritullikamari

on määrännyt

16.6.1999 jälkikantopäätöksillään

numerot 99-11-146-715-002, 99-11-146-715-003,

99-11-146-715-004 ja 99-11-146-715-005 tavaran

huolitsijana N Oy:n vastuulliseksi V Oy:n vuosina

1997 ja 1998 Thaimaasta maahan tuomasta riisistä

kannetuista tulleista ja veroista. Tullilasku

on tältä osin osoitettu omalla asiakasnumerollaan

asiassa toimineelle N Oy:lle.

Päätösten perustelujen mukaan V Oy on tuonut maahan vuosina 1997 ja 1998 Thaimaasta kuorittua valkoista riisiä. Twin Dragon rice, grade C 100 % on kokonaan hiottua, pitkäjyväistä riisiä, jonka jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3. Tullilaboratorion tutkimusten mukaan pituuden ja leveyden suhdeluku on 2.83 ja rikkoutuneita riisinjyviä on 3 %. Tuote täyttää 10 ryhmän lisähuomautuksen 1. g) määritelmän kokonaan hiotusta riisistä. Näin ollen riisi tulee tariffoida pitkäjyväisenä, kokonaan hiottuna riisinä käyttötariffin nimikkeeseen 1006 30 96 00. Tullattaessa riisi on tariffoitu esikuorittuna, ruskeana riisinä nimikkeeseen 1006 20 15 00. Tavaranhaltija on tullattaessa antanut väärän tullausilmoituksen. V Oy on määrätty suorittamaan määräämättä jääneet tullit ja arvonlisäverot. Koska tullia on jäänyt kantamatta, näille jälkikäteen kannetuille maahantuontiveroille on määrätty tullinkorotusta 20 prosenttia. Yhteensä kannettu määrä on 153 031 markkaa.

Yhtiö ei ole saanut virheellisesti kannetuksi

osoittautuneesta tullista hyötyä, koska

tuote on tullauksen jälkeen luovutettu tilaajan

haltuun. V Oy:n lopetettua toimintansa jälkikantopäätösten

mukaisesti maksettavaksi määrätyt

määrät jäävät lopullisesti

N Oy:n maksettavaksi. Tullinkorotukset ovat joka

tapauksessa aiheettomat, koska yhtiön puolesta

toimineet henkilöt ovat suorittaneet tullauksen

tietämättöminä siitä,

että tullaus on suoritettu virheellisesti,

ja he ovat tarkistaneet tullinimikkeen paikkansa

pitävyyden tulliviranomaiselta.

Eteläinen tullipiiri

on asiassa

antamassaan lausunnossa todennut muun ohessa,

että ammattimaisesti tulliselvityksiä

hoitavan N Oy:n on pitänyt tietää,

ettei tullitarkastajan antama suullinen tieto

sido tulliviranomaisia ja että riisin nimikkeen

oikeellisuuden varmistaminen vaatii erityistä

mittaamismenettelyä ja tutkimusta. Kun tällaiseen

nimikkeen oikeellisuuden selvittämiseen ei

tässä tapauksessa ollut ryhdytty, N

Oy on vastuussa jälkikantopäätöksillä

kannetuista veroista tullinkorotuksineen

N Oy:lle

on varattu tilaisuus vastaselityksen

antamiseen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tulliasiamies

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja piiritullikamarin päätökset saatetaan voimaan.

Asiassa on selvää, että maahan tuodun riisin tullinimike on tullauksissa ilmoitettu väärin, minkä vuoksi tullien määrä on kirjattu tileihin liian pienenä. Piiritullikamarin on sen vuoksi tullut määrätä V Oy tavaranhaltijana suorittamaan kantamatta jääneet maahantuontiverot. Keskeisenä oikeuskysymyksenä onkin, mikä on huolitsijan tai muun asiamiehen verovastuu tulli-ilmoituksia varten annettujen tietojen osoittautuessa virheellisiksi ja johtaessa maahantuontiverojen jälkikantoon. Tällöin joudutaan arvioimaan sitä, voidaanko asiamiehen katsoa vaikuttaneen tai voineen vaikuttaa tullauksen virheellisyyteen.

N Oy:lle

on varattu tilaisuus antaa

asiassa vastine.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on, myöntäen tulliasiamiehelle valitusluvan, tutkinut asian.

Hallituksen esityksessä tullilaiksi ja laiksi tullilaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 257/1994 vp) on lakiehdotuksen 52 §:n 2 momentin perusteluissa todettu aikaisemman tullilain 44 §:n mukaan asiamiehen olevan yhteisvastuussa tavaranhaltijan kanssa tullin maksamisesta. Suorassa edustuksessa, joka on määritelty koodeksin 5 artiklassa, edustaja ei ole vastuussa tullivelasta. Koodeksin 201 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla on kuitenkin mahdollista ulottaa velkavastuu kansallisin säännöksin myös henkilöön, joka on siinä tarkoitetulla tavalla antanut virheellisiä tietoja tulli-ilmoitusta varten. Tämän vuoksi ehdotetaan, että edustaja olisi aina vastuussa tullivelasta toimittuaan vilpillisesti tai

huolimattomasti.

Korkein hallinto-oikeus katsoo samoin kuin hallinto-oikeuskin,

ettei N Oy:n ole osoitettu olleen tietoinen tulli-ilmoitusta

varten antamiensa tietojen virheellisyydestä.

Yhtiön ei myöskään voida katsoa

menetelleen asiassa huolimattomasti, koska se

on pyrkinyt varmistamaan asiassa esitetyin tavoin

maahantuodun riisin oikean tariffinimikkeen. Näillä

ja hallinto-oikeuden päätöksessä

muutoin mainituilla perusteilla korkein hallinto-oikeus

katsoo, ettei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden

päätöksen lopputulosta, joka siis

jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Erkki Onikki, Ismo Talikka, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen ja Olli Nykänen. Asian esittelijä Marina Äimä.