Supreme Administrative Court quashed lower decisions for denying compensation for wheelchair ramps on a family car due to package car necessity.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court quashed the decisions of the County Administrative Court and the Basic Social Security Board, remanding the case for reconsideration. The parents sought compensation for installing equipment in a package car for their disabled daughter, arguing it better met her needs than the family's existing vehicle. The lower authorities denied the package car claim but approved equipment for the existing car, reasoning the package car was not strictly necessary. The court ruled that the lower authorities could not reject the package car portion of the claim based solely on the necessity argument, as the law requires compensation for equipment in both vehicles.
Legislator headnote
AI generatedLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 1 mom.; Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 17 § 1 ja 2 mom.: The authority must provide compensation for equipment in both the existing family vehicle and the requested package vehicle; denying the package vehicle claim solely based on necessity is unlawful when the existing vehicle's equipment is approved.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vammaisen lapsen vanhemmat hakivat vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvausta vammaiselle tyttärelleen hankittavaan pakettiautoon tarvittavien apuvälineiden hankkimisesta ja asentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vanhemmat olivat pitäneet aiheellisena hankkia tytärtään varten suuremman auton, jonka he katsoivat vastaavan paremmin tarpeitaan kuin heillä jo käytössä ollut henkilöauto. Perusturvalautakunta ei suostunut hakemukseen katsoen, että pakettiauton hankkiminen ei ollut välttämätöntä hakijoiden tytärtä varten ja että häntä voitiin kuljettaa perheen käytössä jo olleella henkilöautolla. Perusturvalautakunta myönsi tässä henkilöautossa käytettäväksi nostimen ja korvauksen sen asentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lääninoikeus hylkäsi vanhempien valituksen lautakunnan päätöksestä.
Korkein hallinto-oikeus kumosi lääninoikeuden ja perusturvalautakunnan päätökset ja palautti asian perusturvalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että pelkästään sanottu perusturvalautakunnan käsitys pakettiauton hankkimisen tarpeellisuudesta ei ollut laillinen peruste evätä hakemusta korvauksen saamisesta pakettiautoon hankittavista apuvälineistä siltä vastaavalta osalta kuin perusturvalautakunta olisi myöntänyt vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvausta perheellä jo olleeseen henkilöautoon asennettavaa apuvälinettä varten. Perusturvalautakunta ei näin ollen ollut voinut hylätä hakemusta päätöksestään ilmenevällä perusteella.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 1 mom.
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 17 § 1 ja 2 mom.