Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
KHO:2000:68 AI generated

Supreme Administrative Court allows VAT deduction for employer-provided free health services equipment purchases.

Case Number KHO:2000:68
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Supreme Administrative Court allowed the company to claim a deferred VAT deduction for equipment purchased for its free employee health service center. The company argued that since the services were mandatory employer obligations rather than taxable sales, the equipment purchases were general business expenses eligible for deduction under the VAT Act. The court agreed, ruling that the statutory nature of the services and their direct link to employment meant the purchases were not private consumption but deductible business costs.

Legislator headnote

AI generated

Arvonlisäverolaki 34 §; 102 § 1 mom. 1 kohta ja 2 mom. sekä 230 §: Deferred VAT deduction is permitted for equipment purchases used to fulfill mandatory employer obligations to provide free health services to employees, as these constitute general business expenses rather than private consumption or taxable sales.

Keywords

AI generated
VAT deferred deduction employer health services general business expenses employee welfare VAT Act provisions

Cited Legislation

AI generated
Arvonlisäverolaki 34 §
Arvonlisäverolaki 34 §, 102 § 1 mom.
Arvonlisäverolaki 102 § 1 mom. 1 kohta ja 2 mom.
Arvonlisäverolaki 230 §
AI generated
kho-precedent_2000_34
Court allows deduction of extra meal costs for agricultural workers working on multiple farms.
admin_1984_uusimaa-county__1031
Tax court dismissed tax equalization claim for 40-year service bonus not accruing from multiple years.
admin_2007_turku__425
Administrative court dismissed tax penalties for employee due to employer's good faith reliance on approved practice.
admin_2009_vaasa__432
Administrative court quashed VAT assessments due to double taxation risk and applied in dubio contra fiscus principle.
admin_1999_hame-county__438
Tax court limits daily travel expense deduction to tax authority's maximum meal allowance minus employer contributions.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yhtiö, joka oli harjoittamastaan toiminnasta arvonlisäverovelvollinen, oli työnantajana työterveyshuoltolain (743/1978) nojalla velvollinen kustannuksellaan järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon. Yhtiöllä oli oma työterveysasema, josta työntekijät saivat vastikkeetta terveydenhuoltoa ja yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Yhtiö oli 1.2.1993 ja 31.5.1994 välisenä aikana hankkinut työterveysasemalleen kalusteita. Yhtiö oli tehnyt näistä uusina, käyttämättöminä ja verollisina suoritetuista hankinnoista arvonlisäverolain 230 §:ssä tarkoitetun takautuvan vähennyksen kesäkuulta 1994 ja tammikuulta 1995.

Yhtiö ei myynyt arvonlisäverolain 34 §:ssä tarkoitettuja verottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, vaan se oli työterveysasemaa pitämällä täyttänyt työnantajalle säädetyn velvollisuuden järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Työterveysasemalle suoritetut hankinnat eivät näin ollen olleet tapahtuneet yhtiön verotonta myyntiä varten. Tällaisten hankintojen vähennysoikeutta ei ole nimenomaisesti rajoitettu arvonlisäverolain 114 §:ssä. Työterveysasemalta saatavien palvelujen lakisääteisyyden ja työntekijöiden työsuhteeseen välittömästi liittymisen vuoksi kysymyksessä ei myöskään ollut työntekijöiden yksityistä kulutusta varten tapahtuneet hankinnat vaan yhtiön verolliseen liiketoimintaan liittyvistä yleiskuluista johtuvat hankinnat. Koska tällaiset hankinnat ovat arvonlisäverolain 102 §:n nojalla vähennyskelpoisia, yhtiöllä oli oikeus myös lain 230 §:ssä tarkoitettuun takautuvaan vähennykseen. Jälkiverotukset ajalta 1.6.-31.12.1994 ja 1.1.-31.12.1995.

Arvonlisäverolaki 34 §, 102 § 1 mom. 1 kohta ja 2 mom. sekä 230 §