Supreme Administrative Court dismisses appeal; school teacher dismissal without hearing is lawful under specific municipal act provisions.

X:n kaupungin opetustoimen johtaja oli päättänyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvun 1 §:n nojalla lomauttaa päätöksen liitteessä mainitut Y:n ala-asteen vakinaiset opettajat, heidän joukossaan luokanopettaja A:n, taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Päätöksen mukaan lomautukset tuli kohdentaa ajankohtiin, jolloin niistä on mahdollisimman vähän haittaa opetustyön hoitamiselle.

Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 17 §:ssä viitataan lomautusperusteiden osalta samassa laissa säädettyihin irtisanomisperusteisiin. Sen sijaan lain lomautusmenettelyä koskevaan 19 §:ään ei toisin kuin lain virkasuhteen päättämismenettelyä koskevaan 13 §:ään sisälly säännöstä viranhaltijan kuulemisesta. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 19 §:ssä oli siten katsottava tyhjentävästi säännellyn lomautusmenettelystä. Näin ollen ja kun otettiin lisäksi huomioon, että A oli lomautettu taloudellisista ja tuotannollisista syistä, korkein hallinto-oikeus ottaen huomioon hallintomenettelylain 2 §:n ja kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 19 §:n 1 ja 2 momentin säännökset katsoi, ettei A:ta ollut tarvinnut kuulla ennen lomautusta hallintomenettelylain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Suomen Hallitusmuodon 13 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Hallitusmuodon 16 a §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuden toteutuminen. Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät.

Hallitusmuodossa turvatun perusopetuksen laajuudesta ja sisällöstä säädettiin kysymyksessä olevien lomautusten aikana vielä voimassa olleessa peruskoululaissa (476/1983). Peruskoululain 6 §:n 1 momentin mukaan kunta oli velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetusta tai huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuusikäisillä oli tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetusta.

Peruskoulujen opetushenkilöstön lomauttaminen ei sinänsä ole peruskoululain tai muunkaan kuntien opetustoimintaa sääntelevän lainsäädännön vastaista. Kunta voi siten kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvun 1 §:n nojalla päättää peruskoulun opetushenkilöstön lomauttamisesta. Sanottu mahdollisuus opetushenkilöstön lomauttamiseen ei kuitenkaan vaikuttanut kaupungin velvollisuuteen huolehtia lakisääteisen opetuksen järjestämisestä, jota sääntelivät muun muassa peruskoululain 23 ja 30 §:n sekä peruskouluasetuksen 19 ja 21 §:n säännökset sekä valtioneuvoston peruskoulun tuntijaosta peruskoululain 30 §:n nojalla antama päätös (834/1993).

Opetustoimen johtajan edellä mainitun päätöksen liitteen mukaan Y:n ala-asteen koulun opettajat oli päätetty lomauttaa kevätlukukaudella 1998 niin, että opettajista puolet eli 7 lomautettiin ajalla 6.-30.4. ja puolet ajalla 4.-28.5.1998. Näihin 25 lomautuspäivään oli siis kunkin lomautetun opettajan osalta saanut sivistystoimen lomautusten toteuttamisesta antamien ohjeiden mukaan sisältyä enintään 17 sellaista päivää, jolloin oppilaat olivat koulussa.

X:n kaupungin peruskoululain 30 §:n 2 momentin tarkoittama opetussuunnitelma muodostui opetuslautakunnan 15.4.1997 hyväksymästä opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja jokaista peruskoulua varten erikseen laadituista, opetuslautakunnan hyväksymistä koulukohtaisista opetussuunnitelmista. Y:n ala-asteen koulun opetussuunnitelmassa oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt oli määritelty kaupunginhallituksen ilmoituksen mukaan kahden lukuvuoden aikana toteutettaviksi.