Supreme Administrative Court dismissed appeal against water plan regarding Klobbfjärden's poor ecological status. Court upheld State Council's decision to classify the water body as poor without mandatory deviation. The court found no legal error in the classification despite lack of explicit deviation measures.

Asia

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa koskeva valitus

Muutoksenhakija

Fortum Power and Heat Oy

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Valtioneuvoston yleisistunto 16.12.2021 VN 134/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään.

Lausunnon antaminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Merkitään

, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan eri päätöksillä ratkaissut samalla valtioneuvoston päätöksellä hyväksyttyjä Kokemäenjoen — Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen, Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ja Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmia koskevat valitukset (diaarinumerot 298/2022, 296/2022 ja 2721/2022 sekä 225/2022 ja 295/2022).

Valtioneuvoston päätös

(1)

Valtioneuvosto

on päätöksellään 16.12.2021 VN 134/2021 hyväksynyt vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, jäljempänä vesienhoitolaki) perusteella Vuoksen vesienhoitoalueen, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen, Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen, Kemijoen vesienhoitoalueen, Tornionjoen kansainvälisen vesienhoitoalueen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen kansainvälisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2022 — 2027.

(2) Vesienhoitosuunnitelmat on jaettu kahteen osaan. Vesienhoitoaluekohtaiset osat 1 sisältävät alueellista tietoa vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä, vesien tilasta ja tilatavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Vesienhoitosuunnitelman osa 2 on kaikille vesienhoitoalueille yhteinen, ja siinä on kuvattu suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet.

Valtioneuvoston päätöksen liitteenä 4 olevassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa on todettu muun ohella seuraavaa:

(4) Pintavesien kemiallinen tila määräytyy suhteessa EU:n listaamien prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeihin. Kemiallisen tilan määrittely on muuttunut niin paljon, että vertailu edellisen suunnittelukauden 2016 — 2021 kemialliseen tilaan on mielekästä vain ainetasolla. Eniten kemiallisen luokittelun tulokseen vaikuttaa polybromattujen difenyylieettereiden laatunormin kiristyminen. Uusi kalaan määritetty laatunormi ylittyy kaikissa vesimuodostumissa Suomessa. Kyse ei ole todellisesta kemiallisen tilan muutoksesta. Muut ainekohtaiset muutokset johtuvat seuranta- ja tarkkailutuloksista saatavan tiedon lisääntymisestä. Uusia kemiallisen tilan heikkenemiseen johtaneita prioriteettiaineiden päästöjä ei vesienhoitoalueella ole havaittu.

(5) Pintavesien tilaa heikentäviä tekijöitä on arvioitu erikseen vesiin kohdistuvan kuormituksen, vesistörakentamisen, vedenoton ja muiden paineiden osalta. Samalla on arvioitu heikentävän tekijän vaikutuksia vesimuodostumaan. Teollisuuden vesiensuojelun keskeiset ohjauskeinot perustuvat ympäristölainsäädännön mukaisiin menettelyihin.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(6)

Fortum Power and Heat Oy

on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosiksi 2022 — 2027 muutetaan siltä osin, kuin Klobbfjärdenin vesimuodostuma on luokiteltu huonoon ekologiseen tilaan ja päätöksessä on jätetty soveltamatta vesienhoitolain mukaisia lievempiä ympäristötavoitteita ja/tai tilatavoitteen määräajan pidentämistä. Yhtiö on vaatinut toissijaisesti, että vesienhoitosuunnitelma palautetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) uudelleen valmisteltavaksi. Yhtiö on lisäksi vaatinut, että vesienhoitosuunnitelman täytäntöönpano kielletään.

Fortum Power and Heat Oy on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa (jäljempänä olevat kohdat 7 — 19):

(7) Yhtiön omistama Loviisan ydinvoimalaitos sijaitsee Klobbfjärdenin rannikkovesimuodostuman äärellä Hästholmenin saarella. Loviisan ydinvoimalaitoksen toiminnalla on suora yhteys Klobbfjärdenin vesimuodostumaan, sillä voimalaitoksen jäähdytysvesi johdetaan Klobbfjärdenin vesimuodostuman länsiosaan.

(8) Klobbfjärdenin vesimuodostuma on vastoin vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista) ja vesienhoitolain sekä vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006, jäljempänä vesienhoitoasetus) säännöksiä luokiteltu huonoon ekologiseen tilaan. Vesienhoitoasetuksen liitteen 1 mukaan huonoiksi luokitellaan sellaiset vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Näitä luokitteluperusteita ei ole käytetty viranomaisen esittämän asiantuntija-arvion perusteluissa. Tarkkailun tuloksien perusteella alueella ei ole vesienhoitoasetuksen määritelmän mukaisia vakavia muutoksia biologisten laatutekijöiden arvoissa, kuten viranomaisten laskennallisin perustein tehty luokittelu pohjaeläinten BBI-indeksille (Baltic Benthic Index) ja kasviplanktonin a-klorofyllille indikoi.

(9) Loviisan lähimerialueen tarkkailutulosten perusteella Klobbfjärdenin vesimuodostuman biologiset laatutekijät vastaavat muita vastaavia tarkkailupisteitä, eikä vallitseva tietämys lähimerialueen kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä tue käsitystä siitä, että Klobbfjärdenin vesimuodostuman tila olisi huono taikka huonompi kuin muiden Suomenlahden rannikon vesimuodostumien tila. Klobbfjärdenin vesimuodostuman tila on vähintään välttävä.

(10) Valtioneuvoston päätöksessä luokitusta ei ole perusteltu riittävällä tarkkuudella, jotta luokittelun perusteet olisivat jäljitettävissä. Luokittelun oikeellisuuden merkitys on korostunut Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-461/13 antaman niin sanotun Weser-tuomion sekä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2019:166 vuoksi, minkä vuoksi luokitus tulee tehdä aiempaa tarkemmin ja läpinäkyvämmin.

(11) Klobbfjärdenin vesimuodostuman huono ekologinen tila perustuu viranomaisen esittämän asiantuntija-arvion mukaan happitilanteeseen. Vesienhoitoasetuksen liitteen 1 ja vesipuitedirektiivin liitteen V mukaisesti happitilanne on yksi vesimuodostuman luokittelussa huomioon otettava fysikaalis-kemiallinen laatutekijä, joka tukee biologisia tekijöitä. Luokittelussa pääpainon tulisi olla biologisissa muuttujissa, kuten lainsäädäntö edellyttää. Selvityksessä ”Rannikkovesiemme vedenlaadun ja rehevöitymistilan tulevaisuus ja sen arvioiminen” (Valtioneuvoston kanslia 2021) on todettu, että pohjan happitilanteen käyttäminen indikaattorina ekologisen tilan arvioinnissa edellyttää menetelmän kehittämistä. Laskennallisen tilaluokkansa mukaisesti pohjaeläimet indikoivat Klobbfjärdenin vesimuodostuman välttävää tilaa, ja asiantuntija-arvion tilaluokka puolestaan perustuu happitilanteeseen, ei pohjaeläinten tilaan.

(12) Yhtiön toimeksiannosta 31.8. — 1.9.2021 tehtyjen vedenlaatumittausten (42 mittauspistettä) tulosten perusteella viisi prosenttia Klobbfjärdenin vesimuodostuman kokonaispinta-alasta oli happipitoisuudeltaan alle 4 mg/l. Toisaalta yli 90 prosenttia vesimuodostuman kokonaispinta-alasta oli pohjanläheiseltä happipitoisuudeltaan 7 mg/l tai enemmän. Selvityksen mukaan vain pieni osa vesimassasta kärsii happikadosta tai -vajeesta vuosittain. Klobbfjärdenin vesimuodostuman selkeimmin hapettomuudesta kärsivän syvänteen pinta-ala on varsin pieni, ja sen osuus koko Klobbfjärdenin vesimuodostuman vesimassasta on vähäinen. Luokituksessa tulisi tarkastella koko vesimuodostuman tilaa eikä keskittyä vain pienialaisiin syvännealueisiin, joissa happitilanne on luonnostaan heikko. Happiongelmat liittyvät Klobbfjärdenin vesimuodostuman syvänteisiin, eikä niissä sijaitsevien tarkkailupisteiden tuloksia pitäisi sellaisenaan yleistää koskemaan koko vesimuodostumaa.

(13) Hapettomuutta esiintyy yleisesti koko Suomenlahden rannikon syvimmissä kohdissa, eikä Klobbfjärdenin vesimuodostuman hapettomuus ole poikkeuksellista verrattuna lähimerialueen tilanteeseen. Klobbfjärdenin vesimuodostuman luokitus ei siten ole tasapainossa muiden rannikkovesimuodostumien luokituksen kanssa eikä vastaa vaikutustarkkailun seurantatuloksia. Luokitus on myös ristiriidassa luokittelua koskevan kansallisen ohjeistuksen kanssa.

(14) Pohjaeläintilannetta arvioitaessa ei ole käytetty kaikkea saatavilla olevaa aineistoa. Vuonna 2017 toteutettiin Loviisan voimalaitoksen päästöjen vaikutusalueella laaja pohjaeläintarkkailu, jonka tulokset olisivat antaneet ajankohtaisempaa, positiivista kehitystä indikoivaa tietoa pohjaeläintilanteesta Klobbfjärdenin vesimuodostuman alueella. Lisäksi vuoden 2020 vaikutustarkkailun raportin mukaan ekologisen tilaluokittelun laatutekijä BBI-indeksi osoitti pohjan tilan kohentuneen Klobbfjärdenin vesimuodostuman alueella viimeisellä viisivuotisjaksolla verrattuna aiempiin viisivuotisjaksoihin 2000-luvulla.

(15) Toiminnanharjoittajan on voitava luottaa siihen, että vesimuodostumien luokittelu tehdään vallitsevan lainsäädännön mukaisesti. Vesipuitedirektiivin liitteen V kohdan 1.4.2 mukaan pintavesien ekologisen tilan luokittelu on esitettävä siten, että se vastaa kyseisten laatutekijöiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten arvoista huonompaa. Jotta direktiivissä esitetyllä vaatimuksella olisi todellista merkitystä, biologisten ja fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten käsittelyn on oltava toisistaan riippumatonta, kunnes tuloksia verrataan ekologisen tilan arvioinnin yhteydessä. Vaikka kansallisessa luokittelutyössä laskennallisen luokan tueksi on lisätty arvioitu luokka, ei käytäntö saisi johtaa direktiivin periaatteista poikkeamiseen.

(16) Klobbfjärdenin vesimuodostuman ekologisen tilan luokituksessa ei ole noudatettu luokitteluoppaana käytettävää Suomen ympäristökeskuksen raporttia 37/2019 "Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella". Vaikka luokitteluohje ei ole oikeudellisesti sitova, sillä on katsottava olevan lain soveltamisen kannalta tärkeä ja vahvasti ohjaava merkitys. Luottamuksensuoja perustuu siihen, mitä vesipuitedirektiivin soveltamista koskevassa ohjeistuksessa todetaan ekologisen tilan luokittelusta. Klobbfjärdenin ekologisen tilan luokituksessa ei ole noudatettu sellaista ohjeistusta, jota oikeusjärjestyksen perusteella on ollut oikeus odottaa.

(18) Asian valmistelussa ei ole noudatettu hallintolain 31 §:ssä säädettyä viranomaisen selvittämisvelvollisuutta, koska pohjaeläinten tila-arviossa ei ole käytetty kaikkia saatavilla olevia aineistoja tarkkailujaksolla 2012 — 2017.

(19) Valtioneuvoston päätöstä ei ole perusteltu hallintolain 45 §:n edellyttämällä tavalla riittävästi. Päätöksestä ei myöskään käy ilmi, miksi Klobbfjärdenin vesimuodostuman osalta ei ole käytetty lievempää ympäristötavoitetta tai miksei tilatavoitteen saavuttamisen määräaikaa ole pidennetty.

(20)

Ympäristöministeriö

on valituksen johdosta lausunut muun ohella seuraavaa (jäljempänä olevat kohdat 21 — 24):

(21) Vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu ja rajaaminen on tehty lainsäädännön ja vesipuitedirektiivin mukaisesti. Arvio ja päätös vesimuodostumakohtaisesta ekologisen tilan luokasta perustuu biologisten tekijöiden laskennallisten ja arvioitujen luokitustulosten, haitallisten aineiden pitoisuuksien, yleisen vedenlaadun, hydro-morfologisen muuttuneisuuden sekä vesistöön kohdistuvan kuormituksen yhdennettyyn tarkasteluun. Vesimuodostumien laskennalliset ja alustavat tilatiedot tuotetaan keskitetysti laskentajärjestelmän avulla. Laskennallinen tulos tarkistetaan ELY-keskusten asiantuntijatyönä, ja siinä hyödynnetään tarvittaessa myös muuta tietoa. Laskennallisesta tilaluokituksesta voidaan poiketa asiantuntija-arvion perusteella, ja luokitteluehdotuksesta vastaa ELY-keskus. Vesienhoitosuunnitelmien seuranta-aineiston kerääminen ajoittui vuosille 2012 — 2017, ja vesienhoitosuunnitelmien päivityksessä on otettu huomioon mahdollisten selvitysten tuloksia vuoteen 2019 asti.

(23) Vesimuodostumakohtaiset tiedot ovat erikseen saatavilla ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Vesienhoitosuunnitelmia koskeva perustelumuistio täyttää hallintolain 45 §:n vaatimukset, kun otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelmista ja niiden oikeusvaikutuksista esitetty.

(24) Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaisen selvittämisvelvollisuuden sisältöä ja ulottuvuutta on arvioitava suhteessa siihen, millaisesta hallintoasiasta on kyse. Selvityksen riittävyys ei tarkoita, että asia tulisi selvittää täydellisesti ja/tai lopullisella varmuudella. Vesienhoidossa ELY-keskuksen tai esittelevän ministeriön selvitysvelvollisuus ei siten ole rajaton. Vesienhoidon suunnittelujärjestelmässä pyritään valtakunnallisesti yhdenmukaiseen toimintaan, minkä vuoksi käytössä on yhtenäiset aikataulut ja toimintatavat. Jos jostain asiasta on epävarmuutta, sovellettavaksi tulee varovaisuusperiaate, kuten asiassa on tehty.

(25)

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

on valituksen johdosta lausunut muun ohella seuraavaa (jäljempänä olevat kohdat 26 — 36):

(26) Ekologisen tilan luokittelu perustuu pääasiassa aineistoihin vuosilta 2012 — 2017. Luokitteluun käytettävät aineistot on koottu keskitetysti Suomen ympäristökeskuksessa ympäristöhallinnon rekistereissä ja muissa tietolähteissä tuolloin olleista tiedoista. Näistä tiedoista Suomen ympäristökeskus on tuottanut keskitetyt laskennat ELY-keskuksissa tapahtuvaa lopullista tilan arviointia varten. Tämän jälkeen tuotetut aineistot eivät ole olleet käytettävissä luokittelua tehtäessä.

(27) Klobbfjärdenin vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu kaikilla vesienhoidon suunnittelukausilla vuodesta 2008 lähtien huonoksi. Ensimmäisen suunnittelukauden huono ekologinen tila johtui voimakkaasta pitkäaikaisesta happivajeesta alusvedessä. Toisen suunnittelukauden huono ekologisen tilan luokittelu perustui hapettomuudesta johtuvaan pohjaeläinten puuttumiseen ja toistuvaan happikatoon. Kolmannella suunnittelukaudella laskennallista arviota vesimuodostuman tilasta tarkennettiin asiantuntija-arvion avulla. Happitilannetta tarkasteltiin kaikilla rannikon vesimuodostumilla.

(29) Klobbfjärdenin vesimuodostumaan kohdistuu etenkin Taasianjoen valuma-alueen peltoviljelystä aiheutuvaa voimakasta ravinnekuormitusta. Vesimuodostuma on matala, ja alueen sulkeutuneisuuden johdosta veden vaihtuvuus ulompien vesimuodostumien kanssa on heikkoa. Tämän vuoksi ravinne- ja lauhdevesikuormitus yhdessä vaikuttavat olennaisesti vesimuodostuman ekologiseen tilaan.

(30) Klobbfjärdenin luokituksessa oli käytettävissä 15 pohjaeläinnäytettä eri puolilta vesimuodostumaa. Näistä seitsemän näytteen BBI-indeksi oli huono ja neljän välttävä. Huonoa tilaa ilmentävät näytteet olivat kolmelta eri paikalta eri puolilta vesimuodostumaa. Luokittelukauden viimeisessä velvoitetarkkailun vuosiraportissa vuodelta 2017 todetaan näytteenottokohtien pohjien tilasta pitkällä aikavälillä, että erityisesti syvemmillä alueilla pohjien tila on heikentynyt huomattavasti 1980-luvulta ja että tätä selittää yleinen happitilanteen heikentyminen. Itäisen Suomenlahden luontaiseen lajistoon kuuluvista valkokatkasta (

Monoporeia affinis

) ja liejusimpukasta (

Macoma baltica

) ei ole juurikaan havaintoja 1990-luvulta eteenpäin Loviisan syvemmiltä näytealueilta. Raportissa todetaan edelleen, että sen jälkeen alueiden pohjat ovat olleet makroskooppiselta pohjaeläimistöltään hyvin niukkoja tai lähes kuolleita.

(32) Kolmannella luokittelukaudella Klobbfjärdenin happipitoisuuden keskiarvo 0,91 mg/l ja hapen kyllästysaste 9,25 prosenttia olivat alhaisimmat arvot Uudenmaan ELY-keskuksen alueen rannikon vesimuodostumissa. Klobbfjärdenin happitilanne oli jopa selvästi heikompi kuin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vastaavasti huonoon tilaan luokitellussa Halikonlahden sisäosat -vesimuodostumassa, jossa vastaavat arvot olivat 3,64 mg/l ja 39 prosenttia. Myöskään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ei ollut rannikon vesimuodostumissa yhtä heikkoa happitilannetta kuin Klobbfjärdenillä. Klobbfjärdenin vesimuodostuman luokitus on siten hyvin tasapainossa suhteessa lähialueiden rannikon vesimuodostumien luokitteluun.

(33) Vesienhoitosuunnitelmassa on vuosille 2022 — 2027 esitetty tehostettuja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus saavuttaa vesimuodostuman hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta koskien suunnitelmassa on esitetty huomattavasti edellisiä vesienhoitokausia tehokkaampia uusia toimenpiteitä. Kolmannella suunnittelukaudella on esitetty myös rehevöityneen merenlahden kunnostustoimenpiteitä täydentämään kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Myös Klobbfjärdenin vesimuodostumassa tulisi suunnitelman mukaan käynnistää kunnostussuunnittelu ja tarvittavat toimenpiteet vesienhoitokaudella 2022 — 2027.

(34) Tilatavoitteen saavuttamista koskevan määräajan pidentäminen ei ole enää mahdollista vuoden 2027 jälkeen muuten kuin luonnonolosuhteista johtuen. Suomenlahden ekologisen tilan paranevan kehityksen takia tällä suunnittelukaudella ei nähty välttämättömäksi siirtää tilatavoitetta vuoteen 2033. Tilatavoitteen siirtämistä arvioidaan suunniteltaessa toimenpiteitä kaudelle 2028 — 2033, kun tarkastellaan toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutuksia vesimuodostuman tilaan. Suomenlahden rannikkovesien tilaa, tilatavoitteita ja toimenpiteitä arvioitaessa on käytetty saatavilla olevia kuormitus- ja vedenlaatumalleja (VEMALA, FICOS). Rannikkovesiä koskien mallit ovat kuitenkin yhä kehitysasteella, ja niihin sisältyy epävarmuuksia. Malleilla ei voida esimerkiksi arvioida kaikkien vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia kuormitukseen ja sitä kautta ravinnepitoisuuksiin vesimuodostumissa. Merkittäviä epävarmuuksia liittyy myös siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kuormitukseen ja ekologiseen tilaan.

(35) Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on ollut saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä tai lain mukaisten määräaikojen puitteissa vuoteen 2027 mennessä. Vesienhoitolain 24 §:n mukaisia lievempiä ympäristötavoitteita on Suomessa sovellettu hyvin vähän. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa lievennettyjä tilatavoitteita ei ole otettu käyttöön yhdessäkään vesimuodostumassa. Lieventämistä tarkastellaan uudelleen seuraavalla suunnittelukaudella, mutta poikkeaman arviointi vaatii vielä vesienhoitolain 24 §:n mukaisia tarkempia taloudellisia arviointeja myös valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden osalta.

(36) Luokitteluaineiston läpinäkyvyyttä ja sen saatavuutta suhteessa aiempiin luokittelukertoihin on parannettu olennaisesti avaamalla tietojärjestelmiä ja Power Bi -hakuraportteja. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on yhteensä 338 luokiteltavaa vesimuodostumaa, joiden luokitusta on perusteltu parhaalla käytettävissä olevalla asiantuntemuksella niin yksityiskohtaisesti kuin on ollut mahdollista. Klobbfjärdenin vesimuodostuman ekologisen luokan perustelujen mukaan vesimuodostuman tila ei ole muuttunut edelliseen luokittelukauteen verrattuna. Muodostuman arvioitu tila on huono. Ravinnepitoisuudet ja kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus ilmentävät välttävää tilaa ja pohjaeläimet välttävää tai huonoa tilaa. Toistuvasti esiintyvä happivaje termokliiniin asti ilmentää huonoa tilaa. Suuri osa vesimassasta kärsii vuosittain happikadosta tai -vajeesta, mikä vaikuttaa ekologiseen tila-arvioon. Asiantuntija-arviota on siten perusteltu kirjallisesti ja riittävästi.

(37)

Fortum Power and Heat Oy

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

(38) Asiassa on ratkaistavana, onko valtioneuvoston päätöstä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman hyväksymisen osalta pidettävä lainvastaisena sillä Fortum Power and Heat Oy:n valituksessaan esittämällä perusteella, että päätös olisi vesienhoitoalueeseen kuuluvan Klobbfjärdenin vesimuodostuman osalta perustunut riittämättömiin selvityksiin, eikä päätöksestä ilmenisi hallintolaissa edellytetyin tavoin, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun tältä osin.

(39) Asiassa on edelleen ratkaistavana, onko valtioneuvoston päätöstä pidettävä lainvastaisena sillä yhtiön valituksessaan esittämällä perusteella, että edellä mainitun Klobbfjärdenin vesimuodostuman ekologista luokitusta ei olisi tehty vesienhoitolain ja vesienhoitoasetuksen mukaisesti.

(40) Asiassa on vielä ratkaistavana, onko valtioneuvoston päätöstä pidettävä lainvastaisena sillä yhtiön valituksessaan esittämällä perusteella, että vesienhoitosuunnitelman valmistelussa ei ole asianmukaisesti selvitetty mahdollisuuksia käyttää Klobbjärdenin vesimuodostuman osalta lievempiä ympäristötavoitteita tai pidentää vesimuodostuman hyvän tilan saavuttamiselle asetettavaa määräaikaa, jos hyvää tilaa ei ole mahdollista saavuttaa suunnitelmakauden aikana.

2. Sovellettavat oikeusohjeet

(41) Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (

vesienhoitolaki

) 8 §:n 1 momentin mukaan pinta- ja pohjavedet luokitellaan ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Pintaveden luokka perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Pykälän 2 momentin mukaan pintaveden ekologinen tila on erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. Luokitus tehdään suhteutettuna vertailuoloihin. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten pintavesimuodostumien vertailuoloina on paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, johon suhteutettuina ne vastaavasti luokitellaan hyvään, tyydyttävään, välttävään ja huonoon tilaan. Pykälän 3 momentin mukaan pintaveden kemiallinen tila on hyvä, jos se täyttää asetuksella erikseen säädettyjen yhteisölainsäädännössä määriteltyjen haitallisten aineiden ympäristölaatunormit.

(42) Vesienhoitolain 21 §:n 1 momentin mukaan vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että: 1) pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä; 2) lain 22 §:ssä tarkoitettujen keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tila ei heikkene ja että niillä on vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja hyvä kemiallinen tila; 3) pintavesimuodostumia suojellaan, parannetaan ja ennallistetaan siten, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu tila voidaan saavuttaa viimeistään vuonna 2015. Pykälän 2 momentin mukaan vesien tilaa ei voida pitää ympäristötavoitteiden vastaisena, jos poikkeuksellinen luonnonolosuhde tai onnettomuus aiheuttaa tilapäisesti vesien tilan huonontumisen tai estää ympäristötavoitteiden saavuttamisen, eikä tavoitteita voida käytettävissä olevilla keinoilla saavuttaa.

(44) Vesienhoitolain 25 §:n 1 momentin mukaan vesienhoitosuunnitelmassa voidaan pidentää 21 §:ssä asetettuja määräaikoja, jos ympäristötavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan vaiheittain. Pykälän 2 momentin mukaan edellytyksenä määräajan pidentämiselle on, että: 1) vesimuodostuman tilan parantaminen vesienhoitosuunnitelmakauden aikana on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta tai luonnonolosuhteiden vuoksi ylivoimaista; ja 2) vesimuodostuman tila ei edelleen huonone. Pykälän 3 momentin mukaan määräaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään kahdella vesienhoitosuunnitelmakaudella. Määräaikaa voidaan edelleen pidentää, jos luonnonolot eivät mahdollista vesimuodostuman tilan paranemista ajoissa.

(45) Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (

vesienhoitoasetus

) 9 §:n 1 momentin mukaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa tarkoitetaan: 1)

biologisilla tekijöillä

kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; 2)

hydrologis-morfologisilla tekijöillä

virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; 3)

fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä

näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita; 4)

vertailuoloilla

1 — 3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja; 5)

ekologisella laatusuhteella

ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista.

(46) Vesienhoitoasetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Pykälän 2 momentin mukaan luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Luokittelu erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1 — 0. Pykälän 3 momentin mukaan pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt. Pykälän 4 momentin mukaan pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

(47) Vesienhoitoasetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 mainitun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Pykälän 2 momentin mukaan pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

(48) Vesienhoitoasetuksen 14 f §:n mukaan, jos vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tai 22 — 25 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksia lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ympäristötavoitteista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee varmistua siitä, että esitetyt poikkeukset eivät estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa saman vesienhoitoalueen vesimuodostumissa tai ole ristiriidassa muualla ympäristölainsäädännössä asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden kanssa.

(49) Vesienhoitoasetuksen liitteen 1 ”Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät” mukaan välttäviksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joissa eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Huonoiksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin.

(50)

Hallintolain

31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

(51) Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

3. Oikeudellinen arviointi

Päätöksen sisältö ja perusteleminen

(52) Vesienhoitolain esitöissä (HE 120/2004 vp) muutoksenhakua koskevan 18 §:n 1 momentin perusteluissa on todettu, että valituksen saisi tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valituksen tulisi perustua lähinnä siihen, että vesienhoitosuunnitelman valmistelussa olisi tapahtunut menettelyvirhe tai että suunnitelma ei sisältäisi lain tai asetuksen edellyttämiä seikkoja. Sen sijaan esimerkiksi suunnitelmissa esitetyt näkökohdat eri toimenpiteiden tehokkuudesta eivät voisi olla muutoksenhaun kohteena.

(53) Vesienhoitolain 18 §:n 1 momentti vastaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 1 momenttia, jonka mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Lainkohdassa on ilmaistu se yleinen periaate, ettei päätöksestä voida valittaa tarkoituksenmukaisuusperusteella. Päätöksen lainmukaisuuden arviointi sisältää vesienhoitolain 18 §:n perusteluissa mainittujen seikkojen ohella harkintavallan asianmukaisuuden ja hallintolain 6 §:ssä määriteltyjen hallinnon oikeusperiaatteiden noudattamisen kontrolloinnin. Päätöksen tulee myös perustua oikeisiin tosiseikkoihin.

(54) Vesienhoitosuunnitelmalla ei ole välittömästi kolmanteen ulottuvia oikeusvaikutuksia. Vesienhoitolain esitöiden mukaan vesienhoitosuunnitelman tavoitteet eivät aiheuttaisi suoria velvoitteita toiminnan harjoittajille tai kansalaisille. Tavoitteet tulisivat sitoviksi erityisesti muun lainsäädännön, lupapäätösten ja mahdollisesti annettavien paikallisten ympäristönsuojelumääräysten kautta. Vesienhoitolailla ei luotaisi suoraan yksityisiä koskevia velvoitteita.

(55) Vesienhoitosuunnitelmalla ja siihen sisältyvällä vesimuodostumien tilaluokittelulla on kuitenkin tiettyä sitovuutta. Vesienhoitolain 21 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä, ja keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tila ei heikkene ja että niillä on vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja hyvä kemiallinen tila. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että jäsenvaltiolla on velvollisuus evätä hanke, joka voi johtaa pintavesimuodostuman tilan heikkenemiseen tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen (asia C-461/13, Bund für Umwelt und Naturschutz Deutchland e.V. vastaan Saksan valtio, ns. Weser-tuomio).

(56) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on nyt esillä olevassa asiassa keskeisesti kysymys sen arvioimisesta, onko valtioneuvoston päätös lainvastainen sillä perusteella, että vesimuodostumakohtainen tila olisi arvioitu väärin.

(57) Korkein hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että vesienhoitosuunnittelu on osallistava suunnittelujärjestelmä. Osallistumisjärjestelyiden tarkoituksena on, että suunnittelun aikana voidaan esittää erilaisia näkemyksiä muun ohella vesimuodostumien tilaan liittyvistä seikoista ja mahdollisten poikkeamisten tarpeesta. Suunnitteluun osallistuville tulee tällöin antaa riittävä vastaus erilaisiin kannanottoihin valmistelun aikana. Lisäksi vesienhoitolain 11 §:n 6 kohdan mukaan vesienhoitosuunnitelmassa on yhteenvetona esitettävä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista sekä siitä, miten ne ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan.

(58) Valtioneuvoston päätöksen perustelujen mukaan vesienhoidon työsuunnitelma ja aikataulu sekä vesienhoitoalueiden keskeiset kysymykset olivat kuultavina 8.1.2018 — 9.7.2018 ja ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi ja ympäristöselostukset 2.11.2020 — 14.5.2021. Kuulemisissa saatu palaute on käsitelty vesienhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä ja valtakunnallisia linjauksia vaativat asiat kansallisissa työryhmissä. Suunnitelmien viimeistelyssä on otettu huomioon kuulemisesta saatu palaute, ja palauteyhteenvedot on julkaistu vesienhoitoalueiden verkkosivuilla.

(59) Vesienhoidon suunnittelun laajuuden vuoksi tarkempi selvitys yksittäisen vesimuodostuman luokitteluperusteista on saatavissa vain vesihoitolain 15 §:n 2 momentissa tarkoitetuista suunnitelmien valmisteluasiakirjoista ja niiden tausta-asiakirjoista. Vesienhoitosuunnitelma ei siten itsessään sisällä yksityiskohtaisia perusteluita sille, miksi tietty vesimuodostuma on luokiteltu suunnitelmassa esitetyn mukaiseksi. Valtioneuvoston vesienhoitosuunnitelmien hyväksymistä koskeva päätös ei siten myöskään voi sisältää yksityiskohtaisia perusteluita vesimuodostuman tilaluokituksen hyväksymiselle. Vesimuodostuman tilaluokan perusteiden oikeellisuutta ja lainmukaisuutta voidaan kuitenkin arvioida vesienhoitosuunnitelmien valmisteluaineiston perusteella.

(60) Kun otetaan huomioon, mitä edellä on lausuttu vesienhoitosuunnitelmien oikeusvaikutuksista ja niihin liittyvästä suunnittelujärjestelmästä, valtioneuvoston päätöstä ei ole pidettävä lainvastaisena sillä perusteella, että päätökseen ei sisälly yksityiskohtaista perustelua nyt esillä olevan vesimuodostuman tilaluokituksesta. Tähän nähden ja kun muutoinkin otetaan huomioon edellä lausuttu, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole pidettävä lainvastaisena sillä perusteella, että sitä ei olisi perusteltu hallintolain 45 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla riittävästi.

Klobbfjärdenin vesimuodostuman ekologisen tilan luokitukseen liittyvät selvitykset

(62) Kaikille vesienhoitosuunnitelmille yhteisessä osassa

Vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022 — 2027. Osa 2: suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet

todetaan pintavesien ekologisen tilan arvioinnista muun ohella seuraavaa:

”Veden laatua kuvaavat fysikaalis-kemiallisen tilan laatutekijät sekä vesimuodostuman rakenteellista ja hydrologista muuttuneisuutta kuvaavat hydrologis-morfologiset tekijät tukevat ekologisen tilan arviointia. Vesien tilan arvio perustuu vedenlaatuluokitukseen ja/tai asiantuntija-arvioon niissä vesimuodostumissa, joissa tiedot biologisesta tilasta ovat puutteellisia. Tällöin on otettu huomioon fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät sekä vesiin kohdistuva kuormitus ja muu vesimuodostumia muuttava toiminta. (---)

Luokittelutulokset on tallennettu Vesimuodostumat-tietojärjestelmään (VEMU). Kullekin vesimuodostumalle on tallennettu laskennalliset tilaluokat SYKEssä ja asiantuntijatyönä arvioidut tilaluokat ELY-keskuksissa. Kyseessä on ollut yhdennetty tarkastelu, jossa muun muassa aineistojen vähäisyyden, luonnossa aina esiintyvän suuren vaihtelun sekä kriteeristön puutteellisuuden vuoksi päätös ekologisesta luokasta tehdään monipuoliseen harkintaan, ei suoraan yksittäisiin mittaustuloksiin perustuen. Jos arvioitu luokka on poikennut laskennallisesta tuloksesta, tietojärjestelmään on tallennettu arvioidun luokan sanalliset perustelut. Luokittelun vesimuodostumakohtaiset perustelut esitetään SYKEn avoimen tiedon palvelussa Vesimuodostumat-tietojärjestelmässä.”

(63) Vesien tilaa koskevan suunnitteluaineiston valinta perustuu ELY-keskuksen asiantuntija-arvioon. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että lähtökohtana on pidettävä, että suunnitteluaineistoa käytetään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti, jotta vesien tilan arviointi olisi yhdenmukaista eri puolilla Suomea. Tämän vuoksi vesimuodostumien luokittelussa on ollut perusteltua käyttää oikeudellisesti sitomattomana selvityksenä lisäksi Suomen ympäristökeskuksen raporttia 37/2019

Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella

. Mainittuun oppaaseen on koottu vesienhoidon pintavesien tilan luokittelun ohjeet. Oppaan mukaan varsinaisten luokittelumuuttujien lisäksi luokittelun tueksi on syytä tarkastella sellaisia muita alueelta mitattuja vedenlaatusuureita, joilla on oletettavasti merkitystä paineiden kuvaajina. Oppaan mukaan lisäsuureilla voi olla huomattavakin merkitys luokitustulokseen silloin, kun varsinaisten luokittelumuuttujien aineisto on vähäistä tai antaa keskenään ristiriitaisia tuloksia tai poikkeaa merkittävästi painetarkastelun antamasta kuvasta.

(64) Toisin kuin valituksessa on esitetty, korkein hallinto-oikeus katsoo edellä mainituin perustein, ettei Klobbfjärdenin vesimuodostuman ekologisen tilan luokittelua ole tullut tehdä pelkän laskennallisen aineiston perusteella ilman asiantuntija-arviota.

(65) Uudenmaan ELY-keskuksen esittämän selvityksen perusteella pohjaeläinten tilaa kuvaava BBI-indeksi on selvitetty eri puolilta Klobbfjärdenin vesimuodostumaa luokittelujaksolla 2012 — 2017 otetuista näytteistä. Suurimmassa osassa näytteistä BBI-indeksi oli huono, osassa välttävä. Lisäksi selvityksen mukaan kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus ilmensi vesimuodostuman välttävää ekologista tilaa. Klobbfjärdenin vesimuodostuman tilaluokitus perustuu siten vesienhoitoasetuksen liitteen 1 mukaisesti pääosin biologisiin muuttujiin. Biologisten muuttujien laskennallisia arvoja täydentää asiantuntija-arvio, jossa luokitukseen vaikuttavana fysikaalis-kemiallisena muuttujana on otettu huomioon vesimuodostumassa esiintyvä happivaje.

(66) Vesienhoitoasetuksen liitteen 1 mukaan huonoon ekologiseen tilaan luokitellaan pintavedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Korkein hallinto-oikeus toteaa, ettei huonon ekologisen tilaluokan sanallisesta kuvauksesta voida yksiselitteisesti johtaa kuvausta vastaavia biologisten tekijöiden numeerisia arvoja etenkään sen todentamiseksi, puuttuuko pintavesimuodostumasta suuri osa eliöyhteisöistä verrattuna häiriintymättömiin olosuhteisiin. Korkein hallinto-oikeus pitää kuitenkin edellä Klobbfjärdenin vesimuodostuman biologisista muuttujista esitettyjä tietoja riittävänä indikaationa siitä, että sanallisessa kuvauksessa tarkoitetut edellytykset vesimuodostuman luokittelemiseksi huonoon ekologiseen tilaan täyttyvät.

(67) Korkein hallinto-oikeus viittaa edellä lausuttuun ja katsoo, ettei valituksessa ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla Klobbfjärdenin vesimuodostuman luokittelua vesienhoitosuunnitelmassa huonoon ekologiseen tilaan voitaisiin pitää tosiseikkoihin perustumattomana tai muutoin lainvastaisena.

Ympäristötavoitteista tai määräajoista poikkeaminen

(68) Vesienhoitolain 21 §:n mukaisesti vesienhoidon suunnittelun tavoite on ollut, että kaikkien pintavesimuodostumien tila olisi hyvä vuonna 2015. Vesienhoidon suunnittelu on kuitenkin luonteeltaan jatkuvaa niin, että tilatavoitteen saavuttamista seurataan suunnittelukausittain. Vesienhoitolain 24 ja 25 §:n mukaan vesienhoitosuunnitelmassa voidaan mainituissa pykälissä säädetyin edellytyksin asettaa säädettyä lievempiä ympäristötavoitteita sekä pidentää asetettuja määräaikoja. Lain 24 ja 25 § vastaavat vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) 4 artiklan 5 ja 4 kohtia.

(69) Vesipuitedirektiiviin perustuvista poikkeamista päätetään vesienhoitolain mukaan vesienhoitosuunnitelmissa. Laissa säädettyjen edellytysten ollessa käsillä tavoitteesta voidaan tarvittaessa poiketa, mutta laissa ei edellytetä, että näin olisi ehdottomasti tehtävä. Koska vesimuodostumien tila ja siihen vaikuttavat tekijät tarkentuvat ja myös muuttuvat suunnittelukausien vaihtuessa, lain tarkoituksena ei voida katsoa olevan, että poikkeamista olisi ehdottomasti käytettävä, vaikka yksittäisen vesimuodostuman tilatavoitteen saavuttaminen yksittäisellä suunnittelukaudella osoittautuisi mahdottomaksi tai se olisi epävarmaa.

(70) Korkein hallinto-oikeus katsoo tämän vuoksi, että Uudenmaan ELY-keskus on käyttänyt asiaa valmistellessaan ja valtioneuvosto asiaa ratkaistessaan vesienhoitolain 24 ja 25 §:n mukaista harkintavaltaa, kun ELY-keskus ei ole esittänyt eikä valtioneuvosto ole päättänyt ympäristötavoitteista tai määräajoista poikkeamisesta Klobbfjärdenin vesimuodostuman osalta.

4. Lopputulos

(71) Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, valtioneuvoston päätös Kymijoen — Saaristomeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi 2022 — 2027 ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi valitus on hylättävä.

(72) Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Jukka Horppila. Asian esittelijä Pekka Kemppainen.