Supreme Administrative Court dismissed appeal against city council's refusal of employment aid to a disability support organization.

Asia

Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja

Ihme ja Kumma Tuki ry, Salo

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 28.6.2019 nro 19/0174/1

Asian aikaisempi käsittely

Salon kaupungin työllisyyspalveluiden esimies

on 22.12.2017 hylännyt Ihme ja Kumma Tuki ry:n yhdistyksille myönnettäviä työllisyyspalveluiden yleis- ja kohdeavustuksia koskevan avustushakemuksen.

Salon kaupunginhallitus

on 15.1.2018 (§ 25) hylännyt Ihme ja Kumma Tuki ry:n oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Ihme ja Kumma Tuki ry:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset ja yhdenvertaisuuslain esityöt

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Kuntalain 135 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Hallintolain 49 g §:n 1 momentin mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain 10 §:n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Yhdenvertaisuuslain 13 §:n mukaan syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Yhdenvertaisuuslain 28 §:n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.

Yhdenvertaisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 19/2014 vp) on lain 8 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että ehdotetulla syrjinnän kiellolla suojataan luonnollisia henkilöitä, mitä käytetyt ilmaisut ”kukaan” ja ”henkilöön liittyvä syy” osaltaan ilmentävät. Yhdenvertaisuussääntely ei siten yleensä tule sovellettavaksi yritysten välisiin sopimussuhteisiin eikä muutoinkaan oikeushenkilöiden välisiin oikeussuhteisiin. Oikeushenkilön asemaan ja oikeuksiin puuttuminen saattaa kuitenkin merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin. Esimerkiksi jonkin yhdistyksen tai uskonnollisen yhdyskunnan asettaminen epäsuotuisaan asemaan momentissa kiellettäväksi ehdotetulla perusteella voi merkitä laissa tarkoitettua syrjintää näiden oikeushenkilöiden taustalla olevia ihmisiä kohtaan.

Asiassa saatu selvitys

Työllisyyspalveluiden yleis- ja kohdeavustusten avustusperiaatteet ja kaupungin työllisyysohjelma

Työllisyysohjelmassa on vuosille 2017 — 2018 asetettu tavoitteiksi tai kohteeksi muun ohella poikkihallinnollisen työllisyydenhoidon ja kokonaiskoordinaation kehittäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen, nuorisotyöttömyyden pienentämiseen panostaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien työnhakijoiden palvelut.

Vuoden 2018 avustusten jako

Vuodelle 2018 on kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalveluilla ollut jaettavissa avustuksia yhteensä 85 000 euroa yhdistyksille työllisyydenhoitoon liittyvinä yleis- ja kohdeavustuksina. Kaupungin työllisyyspalvelut on julistanut työllisyyspalveluiden yleis- ja kohdeavustukset vuodelle 2018 haettavaksi niin, että hakuaika on päättynyt 15.12.2017 kello 12. Hakukuulutuksen mukaan työllisyysavustusta voidaan myöntää sellaisille yhdistyksille, joiden toiminta kohdistuu suoraan salolaisten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen. Taloudellisina avustuksina myönnetään yleisavustusta toiminnan tukemiseen ja kohdeavustusta erityiseen hankkeeseen. Avustettavan toiminnan tulee tukea tai täydentää Salon kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa ja kaupungin työllisyysohjelman 2017 — 2018 tavoitteiden toteutumista.

Määräaikaan mennessä on saapunut neljän yhdistyksen avustushakemukset. Työllisyyspalveluiden esimies on päätöksillään 22.12.2017 myöntänyt avustuksia seuraavasti:

Salon alueen Työttömät ry:lle 45 000 euroa Työverstas III -hankkeen tilakuluihin sekä ohjaajan palkkakuluihin työkokeilijoiden ja palkkatuettujen työntekijöiden ohjaustoimintaan

Lounais-Suomen Martat ry:lle 21 300 euroa Työavain5-hankkeen ja Arkiaputoiminnan Salon toimipisteen kuluihin

Salon Omakotiyhdistys ry:lle 19 971,20 euroa Omakotitalkkari — apu asumiseen -hankkeen ohjaajan palkkauskustannuksiin.

Avustuksia on myönnetty yhteensä 86 271,20 euroa.

Ihme ja Kumma Tuki ry:tä koskevat päätökset

Työllisyyspalveluiden esimies on päätöksellään 22.12.2017 hylännyt Ihme ja Kumma Tuki ry:n avustushakemuksen. Päätöksen mukaan toiminta, johon avustus on haettu, ei tue työllisyyspalveluiden toimintaa eikä ole työllisyysohjelman 2017 — 2018 mukaista.

Yhdistys on hakenut päätökseen oikaisua kaupunginhallitukselta. Oikaisuvaatimuksen mukaan yhdistys on vaatinut ensisijaisesti, että kaupunginhallitus kumoaa viranhaltijapäätöksen ja palauttaa asian viranhaltijalle uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut, että kaupunginhallitus kumoaa päätöksen ja hyväksyy yhdistyksen hakemuksen.

Kaupunginhallitus on 15.1.2018 hylännyt Ihme ja Kumma Tuki ry:n oikaisuvaatimuksen valmistelutekstissä esitetyillä perusteilla. Päätöksessään kaupunginhallitus on lisäksi päättänyt esittää selvitettäväksi, miten tämän tyyppistä toimintaa voidaan tukea ja avustaa, ja että vammaispalvelut ja työllisyyspalvelut sekä yhdistys selvittävät yhdistyksen rekisteröitymistä palveluntuottajaksi.

Oikaisupäätöksen valmistelutekstissä on todettu muun ohella, että ratkaisevaa yhdistyksen arvioinnissa on sen selvittäminen, onko yhdistyksen toiminta työllisyysohjelman mukaista eli kohdistuuko toiminta suoraan salolaisten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen vai onko yhdistyksen toiminta muuta toimintaa, jota avustetaan muulta hallinnonalalta. Oikaisupäätöksessä on todettu, että yhdistys on hakenut toiminta-avustusta myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta kaupunkiolohuoneen ja arkipajatoimintaan 30 000 euroa ja että lautakunta on päätöksessään 20.9.2017, oikeastaan 30.8.2017, varannut talousarvioon yhdistykselle avustusta enintään 15 000 euroa. Lautakunnan päätöksen mukaan yhdistyksen toiminnan on katsottu kuuluvan luonteensa puolesta sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen.

Edelleen oikaisupäätöksessä on tuotu esille työllisyyspalveluiden avustusten myöntämisperiaatteita. Päätöksessä on todettu, että työllisyyspalveluiden avustukset ovat harkinnanvaraisia. Mahdollista on myöntää yhdistykselle tukea eri palvelualueilta esimerkiksi silloin, kun yhdistyksellä on erilaisia toimintoja. Yhdistysten tasavertaisen kohtelun periaate kuitenkin näissäkin tapauksissa edellyttää, että yhdistyksen toiminnan luonne avustusta harkittaessa selvitetään ja avustus myönnetään sen perusteella. Saadun selvityksen mukaan yhdistyksen toiminta ei kohdistu suoraan salolaisten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen. Lisäksi, koska yhdistys on saanut kaupungin tukea muuta kautta, on avustushakemuksen hylkäävää päätöstä pidettävä oikeana.

Ihme ja Kumma Tuki ry:n toimintaa ja avustushakemusta koskeva selvitys

Hakemuksen mukaan toisen ohjaajan toimenkuva sisältää ohjaajan toimen ohella yhdistyksen ja työpajan toiminnan ylläpitoa, ja hän toimii myös yhdistyksen rahastonhoitajana. Tämän rinnalle palkataan terveysalan ammattilainen ohjaajan tehtäviin. Kyseistä ammattitaitoa ja vammaisalan tuntemusta ei kyetä palkkatuetuista ehdokkaista löytämään. Toimenkuva sisältää ohjaajan toimen ohella työpajan toiminnan dokumentointia, verkostojen rakentamista sekä valinnanvapauteen liittyvien valmiuksien kartoittamista ja toteuttamista. Edelleen hakemuksen mukaan työpaja on tuolloin työllistänyt kolme ohjaajaa ja kolme vertaisohjaajaa. Henkilölukumäärä työpajassa on ollut 15, sisältäen kaksi ammattiopiston työharjoittelijaa. Nyt kysymyksessä olevan avustuksen ja aluehallintovirastolta haettujen avustusten turvin on ollut tarkoitus tarjota työpaikka seitsemälle ohjaajalle ja viidelle vertaisohjaajalle sekä kasvattaa kokonaishenkilömäärä yli kahdenkymmenen. Tavoitteena yrityksiin työllistymiselle on 1 — 2 erityisnuorta vuosittain.

Yhdistyksen toimintasuunnitelman 2018 — 2020 mukaan vuoden 2017 toiminnassa pääpaino on ollut työllistämisessä ja työllistämiseen kiinteästi liittyvien elementtien ratkaisemisessa. Yhdistyksen työpajatoiminta jakautuu seuraaviin asioihin:

Kaupunkiolohuone sosiaalisten sekä arjen tietojen ja taitojen kehittämiseen

Etumatka työelämän tietojen ja taitojen kehittämiseen

ET, mahdollisuus ensimmäiseen oikeaan työsuhteeseen ja

Etsivä nuorisotyö/ESTE-työryhmä tiedottamiseen sekä verkostoitumiseen ja työllistymiseen liittyvien ratkaisumallien etsimiseen.

Toimintasuunnitelman ”ET”, pienin askelin työpajalta työelämään, mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja kehittää Ihme ja Kumma -kaupunkiolohuonetta ja siihen liittyviä projekteja, jotka tähtäävät kehitysvammaisten mahdollisuuksiin yhdenvertaiseen työllistymiseen. Kaupunkiolohuone on osatyökykyisille erityisnuorille vuonna 2015 perustettu yhdenvertaiseen työllistymiseen sekä sosiaaliseen valmennukseen tähtäävä hanke, jonka toiminta perustuu vahvuuksia tukevaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Hanke koostuu kolmesta pääkokonaisuudesta:

Kaupunkiolohuone, jossa toiminta perustuu pääosin sosiaalisten taitojen ja omakuvan kehittämiseen.

Kolmivuotinen Etumatka-projekti, jossa pääpaino on koulutuksella sekä ammatillisten taitojen vahvistamisella.

ET-pilotti osatyökykyisten nuorten löytämiseksi ja työllistämiseksi.

ET-toiminnan tavoite vuodelle 2018 on ollut löytää vähintään neljä osatyökykyistä nuorta ja saattaa heidät työpajan kautta solmimaan ensimmäinen työsopimus.

Ihme ja Kumma Tuki ry on hakenut ja sille on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä osoitettu talousarvioon sosiaalipalveluiden vuoden 2018 yleisavustusta. Avustusta on haettu Ihme ja Kumma -kaupunkiolohuoneeseen ja arkipajaan. Hakemuksessa on kuvattu toimintaa seuraavasti: ”Kaupunkiolohuone tarjoaa sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta kehitysvammaisille/erityisnuorille, jotka kykenevät työskentelemään palvelualan työssä yhteisön tuella. Arkipaja on kaupunkiolohuoneen jatke, jossa toimii Radio Ihme ja Kumma yhden nuoren vetämänä, ja muuta toimintaa ollaan kehittelemässä työpaja-/pienyrittäjähenkisesti. Myös erilaisia tietokone-, kieli- ja muita kursseja järjestetään kaupunkiolohuoneessa nuorille.”

Salon alueen Työttömät ry:n hakemus

Oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeus katsoo, että Ihme ja Kumma Tuki ry:n avustushakemuksen perusteena olevassa toiminnassa on olennaista kohderyhmänä olevien erityisnuorten yhdenvertaisen työllistyminen ohella heidän sosiaalinen valmennuksensa. Yhdistyksen tarkoituksena on ollut avustuksen turvin palkattavien ohjaajien työn kautta mahdollistaa vähintään neljän osatyökykyisen erityisnuoren palkkaaminen vuosien 2018 — 2019 aikana ja lisäksi tarjota useammalle erityisnuorelle mahdollisuus osallistua työpajatoimintaan. Erityisnuoren työllistymiseen yrityksiin tähdätään kolmivuotisella työpolulla. Toiminnan tavoitteena on ollut, että yrityksiin työllistyy 1 — 2 erityisnuorta vuosittain.

Yhdistyksen tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vertailukohtana esittämä Salon alueen Työttömät ry on hakenut työllisyysavustusta Työverstas-hankkeeseen, jotta yhdistys voi tarjota asiakkaille myös kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkään työttöminä olleet salolaiset työnhakijat. Kohderyhmästä saatu selvitys huomioon ottaen yhdistyksen toiminta vaikuttaa suoraan kaupungin valtiolle maksamiin työmarkkinatukimenoihin niitä alentavasti. Hanke ottaa vähintään sata osallistujaa vuodessa.

Yhdistyksen hakemuksen hylkäävän päätöksen ei voida katsoa olevan lainvastainen myöskään sillä valituksessa esitetyllä perusteella, ettei se toteuta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa sopimuspuolina olevien valtioiden kesken sovittuja työhön ja työllistymiseen liittyviä edistämisvelvoitteita. Hallinto-oikeus ei voi kysymyksessä olevan avustuspäätöksen lainmukaisuutta tutkiessaan ottaa kantaa siihen, miten kaupungin tulisi toimillaan pyrkiä edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä.

Kaupunginhallituksen ei ole katsottava oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä ottaneen nimenomaisesti sellaista kantaa, että yhdistyksen toiminta kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Tältä osin kaupunginhallituksen valmistelutekstissä on ainoastaan todettu sosiaali- ja terveyslautakunnan katsoneen omassa avustuspäätöksessään, että yhdistyksen toiminnan on katsottava luonteensa puolesta kuuluvan sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Siltä osin kuin kysymys on siitä, että kaupunginhallituksella on tahtotila toiminnan tukemiseen, mutta se on pohtinut, miltä hallinnonalalta tukeminen toteutetaan, kysymys on kaupungin sisäisestä tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, jota ei voida tutkia hallintolainkäytön järjestyksessä. Kaupunginhallitus on tältä osin päättänyt selvittää, miten yhdistyksen harjoittaman toiminnan tyyppistä toimintaa voidaan tukea ja avustaa.

Kaupunginhallitus on ottanut yhdistyksen oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen. Kaupunginhallitus on siitä huolimatta, että yhdistys on ensisijaisesti vaatinut asian palauttamista viranhaltijan käsiteltäväksi, kuntalaissa säädetyn oikaisuvaatimusjärjestelmän mukaisesti voinut ottaa avustuksen myöntämistä koskevan asian ratkaistavakseen. Kaupunginhallitus on antanut perustellun ratkaisun yhdistyksen vaatimukseen avustuksen myöntämisestä ja hylännyt oikaisuvaatimuksen. Päätös ei ole yhdistyksen esittämällä oikaisuvaatimuksen käsittelyä koskevalla perusteella lainvastainen.

Työllisyyspalveluiden esimies ei ole Ihme ja Kumma Tuki ry:n avustushakemuksen hylätessään käyttänyt väärin harkintavaltaansa eikä toiminut tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimusten vastaisesti vammaisia henkilöitä syrjien. Kaupunginhallituksen oikaisuvaatimukseen antama päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Kuntalaki 134 § 1 ja 2 momentti, 135 § 2 momentti ja 144 §

Hallintolaki 6 § ja 49 g § 1 momentti

Yhdenvertaisuuslaki 8 § 1 momentti, 10 §, 13 § ja 28 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Tiina Saari ja Tiina Forsten, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Ihme ja Kumma Tuki ry (jäljempänä myös valittaja) on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Salon kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Avustuksen hylkäämispäätökset ovat vammaisia syrjiviä ja siksi hallintolaissa säädetyn tasapuolisen kohtelun vaatimuksen ja yhdenvertaisuuslaissa säädetyn syrjinnän kiellon vastaisia.

Valittajan toiminnan päätavoitteena on tukea salolaisten kehitysvammaisten erityisnuorten työllistymistä. Kehitysvammaisille nuorille ei ole Salossa tai muuallakaan Suomessa rakennettu yhteiskunnan toimesta polkua työmarkkinoille. Heidän työllistämiseensä tarvitaan tavanomaista vaativampaa ohjausta, ja valittajan toiminta tähtää tämän aukon täyttämiseen. Valittajan päätoiminta on nuorten työllistäminen, vaikka heillä on myös muuta erityisnuoriin kohdistuvaa työllistymiseen tähtäävää sosiaalista toimintaa. Valittajayhdistys on hyväksytty opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä valtionapukelpoiseksi nuorten työpajaksi.

Valittajan toiminta tukee ja täydentää Salon kaupungin työllisyyspalvelujen toimintaa ja on Salon kaupungin työllisyysohjelman 2017‒2018 mukaista.

Hakemuksen hylkääminen sillä perusteella, että yhdistyksen toiminta ei tue työllisyyspalvelujen toimintaa, on virheellinen tulkinta. Valittajan toiminta tukee Salon kaupungin työllisyyspalvelujen toimintaa vähintään yhtä paljon kuin avustuksia saaneiden Salon Omakotiyhdistys ry:n ja Lounais-Suomen Martat ry:n toiminta.

Toisin kuin hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, kaupunginhallitus on nimenomaisesti katsonut valittajan toiminnan kuuluvan sosiaalitoimen alaisuuteen. Todellisuudessa eräs ratkaiseva peruste avustushakemuksen hylkäämiselle on ollut se, että kaupunki katsoo toiminnan kuuluvan sosiaalitoimen piiriin. Tästä seuraa, että kehitysvammaiset jäävät kaupungin työllisyysohjelman ulkopuolelle eikä valittajan toimintaa voida tukea työllisyyspalvelujen avustuksena. Päätös on vammaisia syrjivä ja lainvastainen.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kiellettyä syrjintää on myös kohtuullisten mukautusten epääminen. Jos viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja tai tavaroiden tai palvelujen tarjoaja laiminlyö kohtuulliset mukautukset, tämä syyllistyy syrjintään. Mukautusvaatimukset huomioon ottaen valittajan kohderyhmän pitäisi olla vastaavassa tai jopa paremmassa asemassa kuin Salon Omakotiyhdistys ry:n tai Lounais-Suomen Martat ry:n kohderyhmän. Salon kaupunginhallitus on jättänyt tämän velvoitteen kokonaan huomioon ottamatta.

Julkinen taho, joka sulkee ihmisryhmän sairauden tai vamman vuoksi pois kaupunkilaisille suunnatuista palveluista kuten työllisyyssuunnitelmasta, syyllistyy syrjintään. Kysymys ei ole ainoastaan yhdenvertaisuuden rikkomisesta vaan ihmisoikeuksien vastaisesta toiminnasta.

Valittajan toiminta kohdistuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien nuorten työnhakijoiden työllisyyden edistämiseen. Kohteena ovat kehitysvammaiset erityisnuoret, joita tulee kohdella kuten muitakin ei-vammaisia työttömiä työnhakijoita. He kuuluvat nuorisotakuun piiriin, jolloin heille on tarjottava työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta. Valittajan toiminnan katsominen sosiaalitoiminnan alaisuuteen kuuluvaksi on lopullisesti poistanut kehitysvammaisten nuorten mahdollisuuden osallistua Salon kaupungin työllisyyspalveluihin.

Salon kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös on hyvin perusteltu eikä sen muuttamiseen ole aihetta. Kehitysvammaisia henkilöitä työskentelee Salon kaupungissa jatkuvasti sekä osa- että kokoaikaisissa töissä. Salon kaupungin kehitysvammahuollossa järjestetään työllistymistä edistävää toimintaa kehitysvammaisille aikuisille. Työhönvalmennuspalvelut ovat osa tätä osallisuutta tukevaa toimintaa. Salon kaupungilla on siten paljon yhdistyksen toimintaan verrattavia palveluja, mutta sen lisäksi myös kehitysvammaisten suoraa työllistämistä.

Valittaja

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.