Supreme Administrative Court dismissed discrimination claim regarding patent examiner qualification based on foreign work experience. Foreign experience deemed not discriminatory under Equality Act. Court rejected claim that lack of domestic registration constituted discrimination. Applicant failed to prove foreign experience was treated unfairly compared to domestic standards.

>Asia

Valitus syrjintää koskevassa asiassa

Muutoksenhakija

A

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 14.5.2019 nro 19/0353/2

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus / teollisoikeusasiamieslautakunta

on päätöksellään 19.9.2014 hylännyt A:n hakemuksen, jolla A oli hakenut auktorisoiduksi patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiantuntijaksi teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 23 §:n siirtymäsäännöksen perusteella.

Teollisoikeusasiamieslautakunta on hylännyt A:n hakemuksen muun ohella teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 23 §:n 2 momentin perusteella, koska A ei ollut lain voimaan tullessa 1.7.2014 merkittynä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään patenttiasiamiesrekisteriin, eikä hän ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että hänellä oli siirtymäsäännöksessä edellytettyä kokemusta asioinnista Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa ja kansallisen järjestelmän tuntemusta.

Teollisoikeusasiamieslautakunta

on päätöksellään 21.11.2014 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

on päätöksellään 30.8.2017 hylännyt A:n hakemuksen, jossa oli vaadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään teollisoikeusasiamieslautakuntaa syrjimästä A:ta hänen kansalaisuutensa perusteella ja asettamaan kiellon tehosteeksi uhkasakon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen ja asianosaiskustannusten korvaamisvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Pääasia

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/2014 vp) on 8 §:n 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että muuhun kuin henkilöön liittyvään syyhyn perustuva erilainen kohtelu ei kuulu ehdotetussa laissa tarkoitetun syrjintäkiellon piiriin.

Erot ihmisten tosiasiallisissa olosuhteissa, toiminnassa tai menettelytavoissa eivät yleensä muodosta ehdotetussa säännöksessä tarkoitettua henkilöön liittyvää syytä.

Saman lain 10 §:n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Saman lain 28 §:n mukaan vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.

Patentti- ja rekisterihallituksen / teollisoikeusasiamieslautakunnan päätös olla hyväksymättä valittajan hakemusta on nyt kyseessä olevilta osin perustunut siihen, ettei valittaja ollut täyttänyt siirtymäsäännöksessä säädettyä edellytystä aikaisemmasta tavaramerkki- ja mallioikeusasioiden hoitamisesta, eikä hän ollut toimittanut riittävää selvitystä toimintakelpoisuudestaan. Näissä oloissa valittajan esittämän selvityksen perusteella ei ole aihetta olettaa, että häntä olisi kohdeltu kansalaisuutensa tai muunkaan yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetun hänen henkilöönsä liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin muita auktorisoiduksi patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiantuntijaksi hakeneita henkilöitä. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi objektiivisesti arvioiden syytä olettaa, että syrjinnän kieltoa olisi rikottu.

Hallinto-oikeus katsoo, ettei nyt kyseessä olevassa Patentti- ja rekisterihallituksen / teollisoikeusasiamieslautakunnan päätöksessä olla auktorisoimatta valittajaa ole ollut kyse syrjinnästä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on voinut hylätä valittajan hakemuksen. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Valittajan asianosaiskulut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain 15 §:n 3 momentissa on säädetty asian käsittelykuluista, että asianosaiset vastaavat omista kuluistaan.

Valittaja on vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallitus / teollisoikeusasiamieslautakunta on velvoitettava korvaamaan valittajalle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa syntyneet kustannukset.

Asian käsittely yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa on hallintoasian käsittelyä, josta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset eivät ole oikeudenkäynnin kustannuksia. Näin ollen valittajalla ei ole laillista perustetta saada korvausta hänelle lautakuntakäsittelyn yhteydessä syntyneistä kustannuksistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Ikkelä, Tuula Pääkkönen ja Jussi Huttunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan ja Patentti- ja rekisterihallituksen ja teollisoikeusasiamieslautakunnan katsotaan syrjineen A:ta hylätessään hänen hakemuksensa auktorisoiduksi asiamieheksi. Hän on myös vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallitus ja teollisoikeusasiamieslautakunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Patentti- ja rekisterihallitus on syrjinyt A:ta asuinpaikan ja työkokemuksen vuoksi. Koska A on asunut pitkään ulkomailla, hänellä ei ole dokumentteja työstä patenttiasiamiehen tehtävistä Suomesta niin paljon kuin mitä hänellä on ulkomailta. A on hankkinut Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sellaista kokemusta, joka tulee rinnastaa vastaavaan suomalaiseen työkokemukseen, jolla pääsee patenttiasiamiehen tehtäviin. Koska tätä kokemusta ei ole arvostettu eikä pidetty minään, A:ta on tosiasiassa syrjitty. Tämä ei ole asianmukaista, koska esimerkiksi patenttiasiamiehen tutkinnon koekysymyksissä ja pisteytysohjeissa tuodaan esiin kotimaisten ja ulkomaisten säännösten yhdenmukaisuus ja rinnastettavuus.

A voi runsain dokumentein osoittaa työkokemuksensa ulkomailla sellaisista tehtävistä, joissa hän on toiminut käytännössä patentti- ja muita asioita koskevana asiamiehenä. Muista EU-maista hankittu kokemus on huomioitava, kun arvioidaan A:n kykyä hoitaa vastaavia asioita Suomessa. Näin ollen on ilmeistä, että A:lla on tehtävään tarvittava riittävä kokemus ja teollisuusoikeusasiamieslautakunta on menetellyt virheellisesti.

A on tullut syrjityksi, koska hänen toisesta kotimaastaan Pohjois-Amerikasta hankkimaansa käytännön kokemusta ei ole tunnustettu Suomessa. Se seikka, että A ei ole asunut, toiminut ja työskennellyt Suomessa samoissa asioissa asettaa hänet eriarvoiseen asemaan muiden suomalaisten kanssa. A:ta voidaan suomalais-amerikkalaisena pitää myös vähemmistön edustajana. Kahden maan kansalaisen rankaiseminen kansainvälisestä liikkuvuudesta on syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

on antanut lausunnon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valituksesta ei ilmene seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava valituksenalaisen päätöksen olevan lainvastainen. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa on lakiin perustumaton.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle

on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että asiassa lausuttavaa ei ole.

Muutoksenhakija

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Oikeusapu

Avustaja on vaatinut palkkiona ja korvauksena yhteensä 682 euroa. Avustajalle maksetaan vaatimus enemmälti hyläten asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisena korvauksena korkeimmassa hallinto-oikeudessa suoritetuista tarpeellisista toimenpiteistä palkkio arvonlisäveroineen 3,5 työtunnin mukaan yhteensä 477,40 euroa. Tämä määrä jää valtion vahingoksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Oikeusapulaki 17 § 1 momentti ja 18 § 1 momentti

Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista 2 §, 4 § 1 momentti, 4 a § ja 6 §

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Petri Helander, Toomas Kotkas, Ari Wirén ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Kaisa Pärssinen-Knight.