Ground extraction permit denied without separate water law permit for Class 1 groundwater area.

Asia

Maa-aineslupaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja

Alva-yhtiöt Oy (aikaisemmin Jyväskylän Energia Oy)

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 12.12.2018 nro 18/0582/2

Asian aikaisempi käsittely

Uuraisten ympäristöjaosto

on 29.8.2017 (§ 5) tekemällään ja 4.9.2017 julkipanon jälkeen antamallaan päätöksellä myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle (sittemmin YIT Teollisuus Oy, nykyisin Peab Industri Oy) maa-ainesten ottoluvan soran ja hiekan ottamiseen Uuraisten kunnassa sijaitsevalta tilalta Köntyssora (kiinteistötunnus 892-405-4-49). Ottamisalueen pinta-ala on noin 4,5 hehtaaria ja otettavan aineksen määrä 300 000 k-m3. Ottamisaika on kymmenen vuotta.

Päätöksen mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen, ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Lupapäätökseen on liitetty muun muassa seuraavat lupamääräykset:

4. Mikäli Köntyslammen vedenottamolle määritellään aluehallintoviraston päätöksellä suoja-alueet ja toiminta sijoittuu lähisuojavyöhykkeelle, tulee toiminnalle hakea vesilain mukaista vesilupaa.

8. Ennen ottotoiminnan jatkamista, tulee hakemuksen mukaisen kaivualueen ulkopuoliset alueet maisemoida.

9. Maa-ainesten ottaminen on vaiheistettava siten, että ennen seuraavaan ottoalueeseen siirtymistä edellisen ottoalueen jälkihoito ja maisemointityöt on suoritettava loppuun. ---

10. Maa-ainesten ottamista ei saa ulottaa tasoa +149,0 (N2000) alemmaksi. Ottotoiminta on aina oltava vähintään 4,0 m ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Ottotaso noustessa suunnitelman mukaisesti luodetta kohti tasoon 149,20 (N2000). Ottamisalueen pohjalla ja luiskissa ei saa suorittaa massanvaihtoja. ---

17. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden, pintavesien tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa.

18. Maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun on seurattava pohjavesiputkesta HP 20105, sekä uudesta, alueen kaakkoisosaan asennettavasta PEH-muoviputkesta ELY-keskuksen 13.4.2015 antaman lausunnon pohjavesivaikutusten seurantaparametrien mukaan. Pohjavesinäytteestä tutkitaan sameus, väri, pH, happi, orgaaninen kokonaishiili (TOC), sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, sekä kokonaispesäkeluku. Analyysivalikoimaan on lisättävä uraani. Näytteet tutkitaan ennen toiminnan aloittamista ja myöhemmin kerran vuodessa/tarvittaessa.

19. Pohjaveden pinnantaso on mitattava neljä kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy ja talvi). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset esitettävä kunnan maa-ainestenotonvalvojalle tammikuun 31. päivään mennessä.

20. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa vuosittain Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Uuraisten kunnan ympäristöviranomaiselle.

Lisäksi päätöksessä on annettu polttonesteiden, koneiden ja laitteiden säilytyksestä ja käsittelystä lupamääräyksiä, joissa on muun ohella määrätty, että uusi tukitoiminta-alue tulee perustaa suunnitellun kaivualueen sisäpuolelle, niin että suunniteltuun vedenottokaivoon tulee etäisyyttä vähintään 500 metriä.

Päätöksen perusteluissa todetaan muun ohella, että esitetyssä ottosuunnitelmassa liitteineen on määritelty ottotoiminta kokonaisuudessaan toteutettavaksi vedenottamon ja suunnitellun lisäkaivon lähisuojavyöhykkeen ulkopuolelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Jyväskylän Energia Oy:n valituksen ympäristöjaoston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Asiassa saatu selvitys

Asiassa on kysymys soran ja hiekan ottamisesta Uuraisten kunnassa sijaitsevalta noin 10,6 hehtaarin suuruiselta tilalta Köntyssora (892-405-4-49). Alue sijaitsee Uuraisten ja Jyväskylän rajalla noin viiden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän Tikkakosken taajamasta. Alueelta on tarkoitus ottaa maa-aineksia yhteensä 300 000 k-m3.

Tila Köntyssora RN:o 4:49 on muodostunut tiloista Köntyssora RN:o 4:39 ja tilan Riihimäki RN:o 4:40 määräalasta. Tilalta Köntyssora RN:o 4:39 on vuonna 2007 myönnetyn maa-ainesluvan perusteella saanut ottaa maa-aineksia 270 000 k-m³. Luvan voimassaolo on päättynyt vuonna 2017. Tilan Riihimäki määräalalta saa vuonna 2010 myönnetyn maa-ainesluvan perusteella ottaa maa-aineksia 190 000 k-m³. Luvan voimassaolo päättyy vuonna 2020. Alueilta on otettu maa-aineksia noin 100 000 m3. Ottotoimintaa on ollut lähinnä vuonna 2007 myönnetyn luvan alueella. Valituksenalaisella päätöksellä ottoaluetta on edellä mainittuihin lupiin sekä vuonna 2015 myönnettyyn lupaan verrattuna tarkennettu siten, että etäisyys vedenottamoon ovat kasvanut. Korkein hallinto-oikeus on 17.7.2018 antamallaan päätöksellä taltionumero 3508 hylännyt valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oli kumottu Uuraisten ympäristölautakunnan Lemminkäinen Infra Oy:lle 4.6.2015 myöntämä ympäristölupa soran murskaamiseen kiinteistöllä Köntyssora.

Ottamisalue sijoittuu Uuraisten kunnan rantayleiskaavassa PV-alueen rajaukseen ja ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa pohjavesialueelle (pv). Maakuntakaavan merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Maakuntavaltuuston vuonna 2017 hyväksymässä 26.1.2018 voimaan tulleessa tarkistetussa maakuntakaavassa aluetta ei ole osoitettu pohjavesialueeksi. Maakuntakaavassa kaavakartalla on osoitettu maakunnallisesti tärkeät pohjavesialueet. Myös paikallisesti merkittävät pohjavesialueet on merkitty maakuntakaavan alueluetteloon. Luettelossa on myös Köntyskankaan pohjavesialue (luokka 1) Jyväskylän kaupungin alueella.

Ottamisalue sijaitsee I luokan pohjavesialueella (0918052, Köntyskangas), joka sijoittuu itä-länsisuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle. Kapean harjun maaperä on Köntysjoen ja Köntyslammen rannoilla hiekkaa ja soraa ja muutoin moreenia. Harjualueella pohjavesi virtaa pääasiassa luoteesta kaakkoon ja alueen itäosassa myös pohjoisesta etelään. Ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän mukaan Köntyskankaan pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,1 km2.

Valituksenalaisessa päätöksessä todetaan, että pohjavesialueella on useita maa-ainesten ottamisalueita. Niiden osuus maankäytöstä on noin kolmannes. Ympäristöjaoston hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on todettu, että maankäyttömuodoissa 2006 Corine maa-ainesten oton osuus on ollut 11,3 %. Sittemmin Uuraisten kunnan alueella olevan tilan Survo RN:o 6:58 noin 9 hehtaarin ottoalue on vuonna 2015 maisemoitu. Jyväskylän kaupungin puolella oleva noin 17 hehtaarin ottoalueen maisemointi on aloitettu ja lupa päättyy 2018. Jyväskylän kaupungin puolella sijaitsevan kotitarveottoalueen toiminta päättyy 2017.

Ottoalueen kaakkoispuolella noin 840 metrin etäisyydellä sijaitsee Köntyskankaan pohjavedenottamo. Pohjavedenottamon suunnitellun lisäkaivon paikkaan etäisyys ottoalueelta on noin 500 metriä. Etäisyydet suunnitelma-alueen rajaan ovat noin 615 metriä ja noin 280 metriä. Siltä osin kuin suunnitelma-alue ylittää ottoalueen, alueella suoritetaan ainoastaan maisemointitöitä. Pohjavesi virtaa maa-ainesten ottamisalueelta pohjavedenottamon suuntaan. Itä-Suomen vesioikeuden puolustusvoimille vuonna 1980 myöntämän luvan mukaan pohjavettä saa ottaa keskimäärin 1 500 m³ vuorokaudessa. Sittemmin vedenottamo ja vedenottolupa on siirtynyt Jyväskylän Energia Oy:lle. Ottamolle ei ole määritetty lähi- tai kaukosuojavyöhykettä. Vedenottamon toiminta on ollut keskeytettynä 1.9.2016 alkaen saneeraustöiden vuoksi. Jyväskylän Energialla on tarkoituksena lisätä alueen vedentuotantoa vedenottoluvan sallimissa puitteissa Tikkakosken taajamassa ja vesiosuuskunnissa talousvetenä käytettäväksi.

Ottamissuunnitelman mukaan alueella on tällä hetkellä kolme pohjavesiputkea, joista pohjaveden pinnan tasoa havainnoidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Suunnitelmaan oheistetusta mittauspöytäkirjasta ilmenee muun muassa, että pohjaveden pinnantasoa on vuosien 2010-2014 aikana vaihdellut välillä +143,42 - 145,63 (N2000).

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Maa-ainesten ottamisalueen sijoittuminen pohjavesialueelle pohjavedenottamon läheisyyteen ei yksinään ole maa-ainesluvan myöntämisen este. Ottamistoiminnan vaikutukset alueen pohjavesioloihin tulee arvioida kussakin tapauksessa erikseen. Ottaminen tällaisella alueella on mahdollista sillä edellytyksellä, ettei ottaminen vaaranna pohjavettä.

Köntyskankaan pohjavedenottamolle, joka tällä hetkellä on poissa käytöstä, ei ole vedenottoluvan yhteydessä määrätty suoja-aluetta. Esitetyn selvityksen mukaan lähisuojavyöhykkeen ulottuvuutta soranottoalueen suuntaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietojen perusteella myöskään laskennallisesti arvioida. Ympäristöhallinnon oppaaseen perustuen Köntyskankaan vedenottamon lähisuojavyöhykkeen ulottuvuudeksi on esitetty 500 metriä. Kun vielä otetaan huomioon, että ottamisalue on aiempaan lupahakemukseen nähden nyt pienempi ja läheisiä vanhoja ottoalueita on maisemoitu, valituksenalaista päätöstä ei ole syytä kumota sen vuoksi, että maaperän hydraulisia ominaisuuksia ei ole tarkemmin selvitetty.

Saadun selvityksen perusteella hoitamattomien maa-ainestenottoalueiden osuus pohjavesialueesta on pieni. Myös nyt kyseessä olevan luvan mukaan suunnitelma-alueella tulee ennen ottotoiminnan aloittamista suorittaa jo otetun alueen maisemointi. Tiedot alueen pohjaveden pinnantasosta ovat käytettävissä usealta vuodelta. Asiassa ei myöskään ole selvitystä siitä, että aiemmalla ottotoiminnalla olisi ollut vaikutusta alueen pohjaveteen.

Kun edellä esitetyn lisäksi otetaan huomioon vedenottamon sekä suunnitellun lisäkaivon etäisyys varsinaisesta ottoalueesta, suojakerroksen paksuus ja pohjaveden suojelemiseksi muutoin asetetut lupamääräykset sekä mitä maa-aineslain 14 §:ssä on säädetty toiminnan valvomisesta ja valvontaviranomaisesta, ottamistoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin, vaikka pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta vedenottamolle päin. Näin ollen ja lupamääräys 4 huomioon ottaen hakemus on voitu hyväksyä edellyttämättä tässä vaiheessa vesilain mukaista lupaa.

Ympäristöjaoston päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maa-aineslaki 5 § ja 11 §

Maa-ainesasetus 2 §

Vesilaki 1 luku 3 § 1 momentti 9 kohta ja 3 luku 2 § 1 momentti 5 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Elina Tanskanen ja Paula Pihlava, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Jyväskylän Energia Oy, nykyisin Alva-yhtiöt Oy

on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja maa-ainesten ottoa koskeva hakemus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi ja edellytetään vesilain mukaisen luvan hakemista ennen asian ratkaisemista.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Kyse on vedenhankintakäyttöön soveltuvasta pohjavesialueesta, jonka laatu ja antoisuus saattavat vaarantua ottamistoiminnan seurauksena. Koska vesilain mukaista lupaa ei ole saatu, lupaa maa-ainesten ottamiselle ei olisi tullut myöntää.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaan vesilain mukainen lupa vaaditaan tilanteessa, jossa pohjavesivaikutukset ovat mahdollisia, vaikka niiden todennäköisyyttä pidettäisiinkin verrattain vähäisenä.

Asiassa esitetty pohjavesitieto perustuu vain yhdestä, ottamisalueen kaakkoisosassa sijaitsevasta havaintoputkesta tehtyihin pinnankorkeustietoihin. Muut pohjaveden havaintoputket sijaitsevat suunnitellun ottamisalueen ulkopuolella. Hankkeen vaikutukset on arvioitu keskimääräisen lähisuojavyöhykemääritelmän mukaan. Hydraulisia oloja alueella ei ole selvitetty. Asiassa ei siten ole voitu varmistua siitä, ettei ottamistoiminnasta aiheudu haittaa vedenotolle. Lupapäätöksessä edellytettyä vähintään neljän metrin suojakerrosta ei voida pitää riittävänä alueen olosuhteet ja pohjavesiolosuhteita koskevien selvitysten puutteellisuudet huomioon ottaen. Ilman vesilain mukaista lupaharkintaa ei maa-ainesten ottolupaa voida myöntää alueelle.

ELY-keskus on lausunnossaan 13.4.2015 todennut, että se, sijaitseeko ottamisalue vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä, on selvitettävissä tutkimalla maaperän hydraulisia ominaisuuksia. Tällaista selvitystä ei ole tehty. Maa-ainesten ottamiseen liittyviä riskejä ei ole selvitetty myöskään vesilain mukaisessa menettelyssä. Kun otetaan huomioon varovaisuusperiaate, esitettyä selvitystä pohjavesiolosuhteista ei voitu pitää riittävänä. Hankkeen vaikutuksia pohjaveteen ei näin ollen voitu riittävästi arvioida. Tähän nähden ei ollut mahdollista ottaa kantaa myöskään siihen, edellyttääkö maa-ainesluvan käsitteleminen vesilain mukaisen luvan hakemista.

Hakija on täydentänyt hakemustaan Köntyskankaan pohjavedenottamon lähisuojavyöhykettä koskevalla selvityksellä, johon ei sisälly maasto- tai pohjavesitutkimuksia eikä laskelmia. Mainitun selvityksen mukaan lähisuojavyöhykkeen ulottuvuutta maa-ainestenottoalueen suuntaan ei ole mahdollista arvioida laskennallisesti, koska vedenottamon käytön aikaista pohjavedenpintatietoa ei ole saatavana. Tässä tilanteessa on päätelty, että Köntyskankaan vedenottamon lähisuojavyöhykkeen ulottuvuus määritellään lupaharkinnassa ympäristöhallinnon ohjeen perusteella 500 metriin. Asiassa ei voida luotettavasti varmistua siltä, ettei ottaminen vaarantaisi pohjavettä. Lupaa ei siten olisi tullut myöntää.

Yhtiön omistamalla Köntyskankaan pohjavedenottamolla vedenotto on käynnistetty vedenottamon saneerauksen jälkeen keväällä 2018. Tällöin on myös aloitettu Köntyskankaan alueella pitkäaikainen koepumppaus vedenoton vaikutusten ja vedenlaadun selvittämiseksi. Koepumppauksen virtaama on ollut vuoden 2019 alussa 1 150 m3 vuorokaudessa. Pohjavesitutkimusten perusteella on jo voitu todeta, että aikaisemmat arviot pohjavesialueen antoisuudesta ovat luotettavia. Pohjavettä virtaa vedenottamolle myös kysymyksessä olevalta maa-ainesten ottoalueelta. Vesinäytteiden mukaan vedenlaatu ottamisalueen läheisyydessä on hyvä. Pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi.

Lupapäätöksen 16.5.2017 päivätyn liitekartan mukaan suunnittelualueen reunaan on noin 280 metriä ja suunnitelman mukaiseen kaivualueen reunaan noin 500 metriä. Tämän perusteella ainakin merkittävä osa maa-ainesten ottamisalueesta sekä alueesta, jolla hakija aikoo suorittaa erilaisia oheistoimintoja, sijaitsee vedenottamon arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella pohjavesi virtaa ottamisalueelta ja mahdolliselta oheistoimintojen alueelta suoraan kohti nykyisiä vedenottokaivoja ja suunniteltuja lisäkaivoja.

Kesältä 2018 olevan ilmakuvan perusteella jälkihoitamattomien maa-ainesten ottoalueiden, joilta maannoskerros puuttuu, kokonaispinta-ala on pohjaveden muodostumisalueella noin 17,8 hehtaaria mukaan lukien valituksenalaisen päätöksen mukainen ottoalue. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 110 hehtaaria. Alueella suoritettujen pohjavesitutkimusten ja karttatarkastelun perusteella tästä pinta-alasta kaukosuojavyöhyke on enintään noin puolet eli 55 hehtaaria. Uuraisten ympäristöjaoston päätöksen 29.8.2017 mukaan pohjavesialueella on useita maa-ainesten ottamisalueita ja niiden osuus alueen maankäytöstä on noin kolmasosa.

Jälkihoitamattomien maa-ainesten ottoalueiden pinta-ala arvioidulla kaukosuojavyöhykkeellä on ilmakuvatarkastelun mukaan noin 16,6 hehtaaria. Edellä esitetyn perusteella jälkihoitamattomien maa-ainesten ottoalueiden osuus kaukosuojavyöhykkeestä on noin 30 %. Hallinto-oikeuden päätelmä kysymyksessä olevan ottoalueen viereisten vanhojen ottoalueiden jälkihoidosta ja niiden pinta-aloista perustuu virheellisiin tietoihin.

Hallinto-oikeus on todennut päätöksensä perusteluissa, että tiedot alueen pohjaveden pinnantasosta on käytettävissä usealta vuodelta, eikä asiassa ole selvitystä siitä, että aiemmalla ottotoiminnalla olisi ollut vaikutusta alueen pohjaveteen. Muutoksenhakijan tiedossa ei ole, että pohjaveden laatua olisi seurattu hakijan havaintoputkiverkostosta. Hakemusasiakirjojen mukainen havaintoputkiverkosto ei mahdollista laadun seurantaa. Muutoksenhakija on asentanut alueelleen vuoden 2017 jälkeen kattavan pohjaveden havaintoputkiverkoston, johon perustuvat valitukseen liitetyt pohjaveden virtauskuva ja pituusleikkaus sekä vedenlaatutiedot.

Muutoksenhakukirjelmään on liitetty Jyväskylän Energia Oy:n teettämä selvitys Köntyslammen vedenottamon koepumppausraportti (Suomen Pohjavesitekniikka Oy, 5.7.2019).

Uuraisten ympäristöjaosto

on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta selityksen.

YIT Teollisuus Oy

(aikaisemmin Lemminkäinen Infra Oy, nykyisin Peab Industri Oy) on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta selityksen.

Alva-yhtiöt Oy

on antanut vastaselityksen.

Alva-yhtiöt Oy on toimittanut tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 17.3.2020 antaman päätöksen n:o 61/2020. Aluehallintovirasto on mainitulla päätöksellä muuttanut Itä-Suomen vesioikeuden 11.2.1980 antamaa päätöstä nro 24/Ym1/80 ja myöntänyt yhtiölle toistaiseksi voimassa olevan luvan ottaa pohjavettä kiinteistöllä 179-410-1-932 sijaitsevista vedenottamon kaivoista sekä kiinteistölle 179-410-1-1120 rakennettavista kaivoista yhteensä enintään 1 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna käytettäväksi Tikkakosken alueella talousvetenä ja muissa yleisissä käyttökohteissa. Lupa on voimassa toistaiseksi.

Alva-yhtiöt Oy:n vastaselitys ja yhtiön toimittama lisäselvitys on lähetetty tiedoksi

Peab Industri Oy:lle

.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Uuraisten ympäristöjaoston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Saatu selvitys

Ottamisalue sijaitsee I luokan pohjavesialueella (0918052, Köntyskangas). Ottoalueen kaakkoispuolella noin 840 metrin etäisyydellä sijaitsee Köntyskankaan pohjavedenottamo. Pohjavedenottamon suunnitellun lisäkaivon paikkaan etäisyys ottoalueelta on noin 500 metriä. Etäisyydet suunnitelma-alueen rajaan ovat noin 615 metriä ja noin 280 metriä. Pohjavesi virtaa maa-ainesten ottamisalueelta pohjavedenottamon suuntaan. Ottamolle ei ole määritetty vesilain mukaisessa menettelyssä suojavyöhykettä. Vedenottamon toiminta on ollut keskeytettynä 1.9.2016 alkaen saneeraustöiden vuoksi. Köntyskankaan pohjavedenottamolla vedenotto on käynnistetty vedenottamon saneerauksen jälkeen uudelleen keväällä 2018. Muutoksenhakijayhtiön tarkoituksena on lisätä alueen vedentuotantoa Tikkakosken taajamassa ja vesiosuuskunnissa talousvetenä käytettäväksi. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on toimitettu uutena selvityksenä Köntysjärven vedenottamon 5.7.2019 päivätty koepumppausraportti.

Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella vesilain mukainen lupa on maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan maa-ainesten oton yhtenä edellytyksenä tilanteessa, jossa pohjavesivaikutukset ovat mahdollisia, vaikka niiden todennäköisyyttä pidettäisiinkin verrattain vähäisenä. Näin ollen mainittu säännös huomioon ottaen lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan tällaisessa tilanteessa myöntää vain, mikäli siihen on saatu vesilain mukainen lupa. Vedenottopaikkojen tai vedenottamoiden tosiasiallisella käytöllä ei ole merkitystä asian oikeudellisen arvioinnin kannalta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Janne Aer, Anne Nenonen, Jaakko Autio ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Irene Mäenpää.