Supreme Administrative Court partially allowed asylum appeal, upholding deportation due to insufficient personal risk evidence.

Asia

Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja

Maahanmuuttovirasto

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 13.7.2018 nro 18/0790/5

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto

on 30.9.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n (jäljempänä myös hakija ja valittaja) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Afganistaniin

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen turvapaikkaa koskevilta osin. Muilta osin hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen ja palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnoltaan shiiamuslimi. Hän puhuu äidinkielenään daria. Valittaja on kotoisin Chawnin kylästä Uruzganin maakunnasta. Turvapaikkatutkinnassa valittajan kotipaikaksi on kirjattu Gizabin piirikunta. Valittajan isä on kuollut noin neljä vuotta ennen puhutteluajankohtaa. Valittajan äiti ja nuoremmat sisarukset asuvat edelleen valittajan kotikylässä, kuten myös valittajan eno.

Valittaja on turvapaikkapuhuttelussa 8.7.2016 kertonut pelkäävänsä Afganistanin yleistä turvattomuutta. Valittajan mukaan talibanit ovat vallassa hänen kotialueellaan, ja nuoria miehiä on pakotettu taistelemaan Talibanin riveissä. Kaikille valittajan kotikylän asukkaille on ilmoitettu, että heidän on osallistuttava Talibanin toimintaan. Valittaja on pysäytetty kolme kertaa ja hänelle on kerrottu, että hänen on liityttävä Talibaniin. Valittaja ei ole osannut kertoa tarkemmin, milloin hänet on pysäytetty, mutta hän on arvioinut tapahtumien ajankohdaksi puhuttelua edeltäneen vuoden. Valittaja ei ole tiennyt, onko muita hänen perheensä jäseniä vaadittu osallistumaan Talibanin toimintaan. Valittaja on myös kertonut, ettei hänen perhettään ole lähestytty. Lisäksi valittaja on kertonut, että joku viestinvälittäjä on ilmoittanut asiasta valittajalle kotiinkin.

Valittaja on kertonut, että myös hänen koulukavereitaan on kehotettu liittymään Talibaniin. Lisäksi valittajan koululle on tullut aseistautuneita miehiä, jotka ovat kertoneet pojille heidän pääsevän taivaaseen, jos he osallistuvat pyhään sotaan. Valittaja ei ole tiennyt, ovatko miehet tulleet heidän kotikylästään vai jostain muualta, koska hän on ollut tekemisissä vain shiiojen kanssa. Valittaja ei ole halunnut taistella talibanien puolella, joten hän on paennut kotimaastaan.

Valittajan kotikylässä on asunut 15−20 hazaraperhettä, ja he ovat kuuluneet vähemmistöön kylässä. Enemmistö kylän asukkaista on ollut pashtuja, jotka ovat pitäneet hazaroita vääräuskoisina. Hazarat eivät ole voineet käydä moskeijassa ja heitä on uhkailtu. Lisäksi hazaroiden ylläpitämä koulu on tuhottu polttamalla, minkä vuoksi valittaja ei ole voinut jatkaa koulunkäyntiä. Ennen koulun tuhoamista koululle on lähetetty uhkauskirjeitä, joissa on vaadittu koulun lopettamista. Valittaja uskoo talibanien olleen teon takana.

Maatieto

Afganistanin ja Uruzganin maakunnan yleinen turvallisuustilanne

Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt arvaamattomana siviilien kantaessa sen pahimmat vaikutukset. Konflikti vaikuttaa enenevässä määrin kaikkiin maan alueisiin ja sen luonne on jatkanut muuttumistaan. Kansainvälisten ISAF-joukkojen vetäytyminen vuonna 2014 on vaikuttanut iskujen lisääntymiseen. Siviiliuhrien kasvu vuonna 2015 keskittyi maan koillis- ja keskiosiin. Vuonna 2016 siviiliuhrien määrä kasvoi nopeasti myös maan eteläosassa. Siviiliuhrien määrä pysyi alkuvuoden 2017 aikana samalla tasolla kuin vuonna 2016. UNAMA on rekisteröinyt koko vuoden 2017 aikana yhteensä 10 453 siviiliuhria, joista 3 438 kuollutta ja 7 015 loukkaantunutta. Luku on 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

(UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 19 April 2016; UNAMA, Afghanistan: Annual Report 2015, Protection of Civilians in Armed Conflict, February 2016;

UNAMA, Afghanistan: Protection of Civilians in Armed Conflict - Midyear Report 2017, July 2017 ja EASO Country of Origin Information Report. Afghanistan Security Situation, December 2017; UNAMA: Afghanistan Protection of Civilians in Armed Conflict Annual Report 2017, February 2018)

Hazaroiden asema

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 5.7.2016 antamassaan ratkaisussa A.M. v. Alankomaat arvioinut, että vaikka hazaroiden asema on Afganistanissa vaikea, ei hazaraetnisyys itsessään johda siihen, että henkilön palauttaminen rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Myös korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2017:71 arvioinut, että hakijat eivät olleet pelkästään hazarataustansa vuoksi vaarassa kärsiä vakavaa haittaa, vaikka etninen tausta on osa suojelun tarpeen arviointia.

Pakkorekrytointi

Hallituksenvastaiset ryhmät käyttävät vaihtelevia keinoja rekrytoidakseen sotilaita alueilla, jotka ovat heidän hallinnassaan. Yksi tapa on pakkorekrytointi. Usein talebanien joukkoihin hakeudutaan kuitenkin vapaaehtoisesti esimerkiksi taloudellisista syistä. Mitä vahvempi talebanien asema on asukkaiden keskuudessa, sitä helpompi talebanien on rekrytoida sotilaita joukkoihinsa. Alueilla, joilla talebaneilla on vähän sotilaita, talebanien rekrytointikeinot voivat olla uhkaavampia, mutta pakkorekrytoinnit ovat sielläkin epätavallisia. Viimeisimmän tiedon mukaan pakkorekrytoinnin määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Henkilöt, jotka kieltäytyvät rekrytoinnista, voivat olla vaarassa joutua tapetuksi tai saada rangaistuksen. Pakkorekrytointia on raportoitu tapahtuneen vuoden 2014 lopussa Paktyan maakunnassa ja Kapisan maakunnan Tagabin piirikunnassa ja helmikuussa vuonna 2015 Logarin ja Heratin maakunnissa. (

UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 19 April 2016

,

EASO Country of Origin Information Report, Afghanistan Recruitment by armed groups, September 2016; Landinfo, Afghanistan: Recruitment to Taliban, 29 June 2017

)

Asian arviointi ja johtopäätökset

Maahanmuuttovirasto on tutkinut valittajan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen suhteessa Uruzganin maakuntaan. Maahanmuuttovirasto on pitänyt epäuskottavana, että valittajaa olisi yritetty pakkorekrytoida Talibaniin ja että valittaja olisi Afganistaniin palatessaan vaarassa Talibanin taholta.

Hallinto-oikeus pitää mahdollisena, että valittajaa on yhdessä kylän muiden poikien kanssa kehotettu liittymään Talibaniin. Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan valittajan kertomus häneen henkilökohtaisesti kohdistuneista rekrytointiyrityksistä on kuitenkin valittajan tausta huomioidenkin jäänyt täsmentymättömäksi ja pintapuoliseksi. Valittajan kertoman perusteella häntä ei ole missään vaiheessa Talibanin taholta uhattu eikä häneen ole kohdistunut oikeudenloukkauksia. Myöskään valittajan kotialueella asuneita perheenjäseniä ei ole lähestytty valittajaan liittyvistä syistä. Hallinto-oikeus arvioi, että valittajan kertomus pakkorekrytoinnista ja siihen liittyvästä talibanien uhasta on kokonaisuudessaan epäuskottava. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella valittajan voitaisiin katsoa henkilökohtaisesti profiloituneen talibanien erityisen mielenkiinnon kohteeksi.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan lisäksi huomioon ajantasainen asiaan liittyvä maatietous, hallinto-oikeus arvioi, että valittajalla ei ole ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Valittajalle ei näin ollen voida antaa ulkomaalaislain 87 §:ssä tarkoitettua turvapaikkaa. Hallinto-oikeus arvioi, että asiassa ei ole myöskään ilmennyt merkittäviä perusteita uskoa, että valittaja joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdissa tarkoitettua vakavaa haittaa, jos hänet palautetaan kotimaahansa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kati Korsman ja Henna Paterno, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Maahanmuuttovirasto

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Maahanmuuttovirasto on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja sen tekemä päätös saatetaan voimaan tai asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Maahanmuuttovirasto on päätöksessään katsonut, että hakijaan ei kohdistuisi kotimaassaan vainon vaaraa eikä hän siksi ole turvapaikan tarpeessa. Myös hallinto-oikeus on todennut, että hakijalla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan eikä hänelle siksi voida antaa turvapaikkaa. Hallinto-oikeus on katsonut myös, ettei hakija ole esittänyt merkittäviä perusteita uskoa, että hän joutuisi kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua vakavaa haittaa. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, että hakija on vakavan haitan vaarassa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohta edellyttää, että kansainväliseen tai maan sisäiseen aseelliseen selkkaukseen liittyvä mielivaltainen väkivalta aiheuttaa kansainvälistä suojelua hakevalle henkilölle hänen kotimaassaan vakavan ja henkilökohtaisen vaaran. Ko. lainkohdalla on saatettu kansallisesti voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (ns. määritelmädirektiivi) 15 artiklan c alakohta. Määritelmädirektiivin 35 perustelukappaleen mukaan vaarat, joille jonkin maan väestö tai väestön osa on yleisesti alttiina, eivät tavallisesti itsessään aiheuta henkilökohtaista uhkaa, joka täyttäisi vakavan haitan edellytykset.

Yhteisöjen tuomioistuin on määrittänyt em. säännöksen sisältöä mm. asiassa C-465/07 (ns. Elgafaji-tapaus) antamassaan tuomiossa. Tuomioistuin totesi määritelmädirektiivin perusteluihin vedoten, että pelkkä tietyn maan yleiseen tilanteeseen liittyvän vaaran objektiivinen toteaminen ei lähtökohtaisesti riitä osoittamaan toteen, että toissijaisen suojelun edellytykset täyttyvät tietyn henkilön osalta. Vakavan haitan vaara voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti katsoa toteen näytetyksi, kun käynnissä olevalle aseelliselle selkkaukselle tyypillisen mielivaltaisen väkivallan aste saavuttaa niin korkean tason, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että kyseiseen maahan tai tilanteen mukaan asianomaiselle alueelle palautettu siviilihenkilö joutuisi jo pelkästään sen takia, että hän on kyseisen maan tai alueen alueella, tällaiseen todelliseen vaaraan.

Toissijaisen suojelun myöntämiseen ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella ei siis riitä se, että jollakin alueella turvallisuustilanne on huono tai että siellä vallitsee aseellinen selkkaus, vaan aseelliseen selkkaukseen tulee liittyä mielivaltaista väkivaltaa, joka aiheuttaa henkilölle vakavan ja henkilökohtaisen vaaran. Elgafaji-ratkaisun perusteella tällainen vaara voi vain poikkeuksellisissa tilanteissa koskea henkilöä pelkästään sen vuoksi, että hän oleskelee tietyllä alueella. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi samassa ratkaisussa myös, että mitä paremmin hakija pystyy näyttämään toteen, että vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteillensa ominaisten seikkojen takia, sitä pienempää mielivaltaisen väkivallan astetta vaaditaan, jotta hän voisi saada toissijaista suojelua.

Hakija on kertonut olevansa kotoisin Gizabin piirikunnasta, jonka osa lähteistä laskee osaksi Uruzganin maakuntaa. Maahanmuuttovirasto on arvioinut hakijan kotialueen vallitsevan mielivaltaisen väkivallan astetta suhteessa ulkomaalaislain 88 S 1 momentin 3 kohtaan ja sitä koskevaan Elgafaji-oikeuskäytäntöön.

Uruzgan kuuluu niihin Afganistanin alueisiin, joilla Talibanilla on kaikkein eniten vaikutusvaltaa. USA:n 31.1.2018 luokituksen mukaan Taliban toimi aktiivisesti Chorassa, Khas Uruzganissa ja Shahid Hassasissa. Dihrawud ja Tirin Kot olivat hallituksen joukkojen ja Talibanin välillä kiisteltyjä alueita. BBC:n 31.1.2018 julkaiseman tutkimuksen perusteella Taliban teki keskimäärin useita hyökkäyksiä viikossa Choraan, Khas Uruzganiin ja Shahid Hassasiin. Muualla maakunnassa Talibanin hyökkäyksiä esiintyi keskimäärin lähes viikoittain. Long War Journalin jatkuvasti päivittyvän arvion mukaan Taliban valtasi Choran piirikunnan 29.5.2018 ja taistelee hallituksen joukkojen kanssa vallasta muualla maakunnassa.

Uruzganissa on rekisteröity 20.5.2018 mennessä 1 101 maan sisäisesti siirtymään joutunutta. Heistä 705 on paennut Tirin Kotista, 286 Khas Uruzganista ja 1 10 Chorasta. Paenneista 975 on päätynyt Tirin Kotiin ja 126 Ghazniin.

EASO on tuoreessa Agfanistania koskevassa julkaisussaan (Country Guidance: Afganistan Guidance Note and Common Analysis, June 2018) todennut Uruzganin maakunnassa vallitsevan aseellisen selkkauksen ja väkivallan tason olevan siellä korkealla siten, että henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys on enää vähäinen, mutta kuitenkin edellytys. EASO toteaa samassa julkaisussaan edelleen, että hakemusten yksilöllisen arvioinnin toteutumiseksi on huomioitava, että eri piirikuntien ja alueiden turvallisuustilanteissa on vaihtelua.

Edellä sekä Maahanmuuttoviraston ja Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksissä esitetyn maatietouden perusteella Maahanmuuttovirasto katsoo, että vaikka Uruzganin maakunnan turvallisuustilanne on sinänsä vaikea ja alueella voidaan katsoa vallitsevan aseellinen selkkaus, kyseessä ei kuitenkaan koko maakunnassa ole sellainen EIgafaji-ratkaisussa tarkoitettu poikkeuksellinen tilanne, jossa kuka tahansa olisi vaarassa yksinomaan alueella oleskelemisen vuoksi. Lisäksi hakijan kotialueella, hallinnollisesti Daikondin maakuntaan kuuluvassa Gizabin piirikunnassa turvallisuustilanne on Uruzganin maakuntaa parempi, vaikka sielläkin esiintyy aseellisesta selkkauksesta johtuvaa mielivaltaista väkivaltaa. Näin ollen toissijaisen suojelun myöntäminen ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella edellyttää hakijan näyttävän toteen, että vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteillensa ominaisten seikkojen takia.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään esittänyt, mitä edellä tarkoitetun kaltaisia seikkoja se katsoo hakijan tapauksessa olevan, vaan se on vedonnut lähinnä yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyviin seikkoihin. Maahanmuuttovirasto katsoo kaikki asiassa esitetty selvitys huomioiden, että hakija ei ole kyennyt esittämään sellaisia henkilökohtaisia olosuhteitaan koskevia seikkoja, joiden perusteella hänen voitaisiin katsoa olevan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun vakavan haitan vaarassa.

A

on antanut selityksen, joka on lähetetty Maahanmuuttovirastolle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Maahanmuuttoviraston päätös saatetaan voimaan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin

(2011/95/EU) 2 artiklan f alakohdan mukaan direktiivissä tarkoitetaan "henkilöllä, joka voi saada toissijaista suojelua", kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa mutta jonka suhteen on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos hänet palautetaan alkuperämaahansa tai kansalaisuudettoman henkilön ollessa kyseessä entiseen pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä 15 artiklassa määriteltyä vakavaa haittaa, ja --- joka on kykenemätön tai sellaisen vaaran johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan.

Direktiivin 15 artiklan mukaan vakavalla haitalla tarkoitetaan seuraavaa:

(- -)

c) siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä.

Direktiivin 35. perustelukappaleen mukaan vaarat, joille jonkin maan väestö tai väestön osa on yleisesti alttiina, eivät tavallisesti itsessään aiheuta henkilökohtaista uhkaa, joka täyttäisi vakavan haitan edellytykset

Uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi 2011/95/EU on pantu kansallisesti täytäntöön lailla ulkomaalaislain muuttamisesta (422/2014). Mainittua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 9/2014 vp) todetaan muun ohella, että tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan määritelmädirektiiviä ja että valtaosa uudelleenlaadittuun määritelmädirektiiviin tehdyistä muutoksista ei aiheuta Suomessa lainmuutostarvetta.

Ulkomaalaislain

88 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Ulkomaalaislain 88 c §:n mukaan vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia toimijoita voivat olla:

1) valtio;

2) valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt; taikka

3) muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88 d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.

Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaan suojelun tarjoaja voi olla sellainen valtio tai valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen järjestö, joka on halukas ja kykenevä tarjoamaan suojelua. Suojelun on oltava tehokasta ja luonteeltaan pysyvää.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

A:n henkilökohtaisista olosuhteista saatu selvitys

A on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnoltaan shiiamuslimi. Hän puhuu äidinkielenään daria. A on kotoisin Uruzganin maakunnassa sijaitsevasta Gizabin piirikunnasta. A:n isä on kuollut noin neljä vuotta ennen puhutteluajankohtaa. Hänen äitinsä ja nuoremmat sisaruksensa asuvat edelleen hänen kotikylässä, kuten myös hänen enonsa.

A on hakenut kansainvälistä suojelua koska hän pelkää kotimaansa yleistä turvattomuutta. Lisäksi hän pelkää tulevansa pakotetuksi osallistumaan Talibanin toimintaan. A:n kotikylässä enemmistö on etniseltä taustaltaan pataaneja, ja he pitävät hazaroita vääräuskoisina. Hazarat eivät ole voineet käydä moskeijassa ja heitä on uhkailtu. Lisäksi hazaroiden ylläpitämä koulu on tuhottu polttamalla, minkä vuoksi A ei ole voinut jatkaa koulunkäyntiä. Ennen koulun tuhoamista koululle on lähetetty uhkauskirjeitä, joissa on vaadittu koulun lopettamista. A uskoo talibanien olleen teon takana.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on hallinto-oikeuden päätöksen johdosta ratkaistavana, onko esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos A palautetaan kotimaahansa, hän joutuisi kotialueellaan todelliseen vaaraan kärsiä ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa haittaa. Tältä osin asiassa on ensinnäkin arvioitavana, vallitseeko A:n kotialueella Uruzganin maakunnassa sellainen aseellinen selkkaus, että mielivaltaisen väkivallan laatu ja luonne huomioon ottaen hänelle tulisi myöntää toissijaista suojelua hänen henkilökohtaisiin olosuhteisiinsa katsomatta. Mikäli mielivaltaisen väkivallan Uruzganin maakunnassa ei katsota yltävän edellä mainitulle tasolle, on vielä arvioitava, onko alueen turvallisuustilanteen lisäksi A esittänyt sellaisia henkilökohtaisia olosuhteitaan koskevia seikkoja, joiden perusteella hänen olisi kuitenkin katsottava olevan vakavan henkilökohtaisen haitan vaarassa kotialueelle palatessaan.

Korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi vuosikirjaratkaisuissaan KHO 2017:71, KHO 2016:193, KHO 2016:194 ja KHO 2016:220 lausunut ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltamisesta unionin tuomioistuimen asioissa

Elgafaji

(C-465/07) ja

Diakité

(C-285/12) antamista tuomioista ilmenevät tulkintaohjeet huomioon ottaen. Toissijaisen suojelun edellytysten voidaan katsoa lainkohdan nojalla täyttyvän ensinnäkin, jos tarkasteltavalla alueella vallitsevan mielivaltaisen väkivallan aste on saavuttanut niin korkean tason, että hakija sinne palautettuna siviilihenkilönä joutuisi jo pelkästään alueella oleskelun vuoksi kohdassa tarkoitettuun todelliseen vaaraan. Väkivallan astetta Afganistanin tietyllä alueella arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella siellä esiintyvän väkivallan ilmenemismuodot ja voimakkuus, konfliktin luonne ja osapuolet, siviilikuolemien ja -loukkaantumisten määrä, alueelta sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä, konfliktin maantieteellinen vaikutusalue sekä alueella asuvien päivittäisen elämän olosuhteet.

Afganistania koskevasta maatiedosta voidaan yleisellä tasolla päätellä, että konfliktissa esiintyy huomattavaa alueellista ja ajallista vaihtelua. Paikallisten aseellisten selkkausten taso voidaan arvioida saavuttavan intensiivisimmillään tiettynä ajanjaksona tietyllä alueella niin korkean asteen, että mielivaltaisen väkivallan on katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin 15 artiklan c alakohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

A:n kotialueen Uruzganin turvallisuustilanne on hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston esittämässä maatiedossa kerrotulla tavalla edelleen vaikea. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin toisin kuin hallinto-oikeus, ettei ajankohtaisen maatiedon valossa aseellisen selkkauksen kuitenkaan voida arvioida saavuttaneen niin korkeaa astetta, että siitä johtuvan mielivaltaisen väkivallan olisi katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja uudelleenlaaditun määritelmädirektiivin 15 artiklan c alakohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassa ei ole hyväksytty tosiseikkana, että A:een olisi kohdistunut henkilökohtaisesti uhkauksia tai oikeudenloukkauksia. Hän on täysi-ikäinen työkykyinen mies ja hänen sukulaisensa oleskelevat edelleen A:n kotikylässä Afganistanissa. A on asunut koko elämänsä Uruzganin maakunnassa. Hän on taustaltaan hazara ja shiia mutta häntä ei voida kuitenkaan yksinomaan hazarataustansa vuoksi katsoa olevan talibanien erityisen mielenkiinnon kohteena.

Kun otetaan huomioon A:n kotialuetta koskeva ajantasainen maatieto ja hänen henkilökohtaiset olosuhteensa, asiassa ei ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hän olisi Afganistaniin palautettuna kotialueellaan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin johdantokappaleessa tarkoitetussa todellisessa vaarassa kärsiä 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa haittaa. Edellä todettuun nähden A:lla on myös katsottava olevan mahdollisuus matkustaa Kabulista kotialueelleen ilman, että hän joutuisi kotialueelleen matkustaessaan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin johdantokappaleessa tarkoitettuun todelliseen vaaraan kärsiä 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa haittaa.

Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa Maahanmuuttoviraston päätöksen voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Taina Pyysaari, Jaakko Autio, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Esittelijä Jenny Rebold.