Supreme Administrative Court dismissed appeal regarding planning authority member's potential bias in wind farm zoning case.

Asia

Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat

A, B ja C

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 27.12.2017 nro 17/0316/1

Asian aikaisempi käsittely

Hyrynsalmen kunnanvaltuusto

on 16.3.2016 (§ 11) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen täydennyksessä ja vastaselityksessä ensi kertaa esitetyt valitusperusteet sekä muutoin hylännyt valituksen ja hallintolainkäyttölain 74 §:ään viitaten asianosais- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksen hylkäämisen osalta seuraavasti:

Esteellisyyttä koskevat väitteet (oikeastaan valitusperusteet)

Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen, 3 kohdan mukaan, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen ja 7 kohdan mukaan, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

X:n esteellisyys

Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja X omistaa osaksi Hyrynsalmen kunnassa Rinteen tilan RN:o 17:28 (kiinteistötunnus 105-405-17-28). Tila ei sijaitse hyväksytyn Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, eikä se ole sijainnut suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavanlaatijan valituksen johdosta antamasta lausunnosta ilmenee, että X:n vakituinen asunto mainitulla tilalla sijaitsee 3,2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulivoimalasta.

Hyrynsalmen kunnanhallitus on 4.6.2013 (§ 128) päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisen Lumivaaran alueelle tuulipuiston toteuttamiseksi sekä päättänyt kaavan laatijan hyväksymisestä ja siitä, että kaavan laatimisesta tehdään kaavoitussopimus. Kunnanhallitus on 3.12.2013 (§ 244) todennut, ettei sillä ole lausuttavaa Lumivaaralle suunnitteilla olevan Otsotuuli Oy:n tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kunnanhallitus on 14.1.2015 (§ 10) antanut lausunnon Lumivaaran tuulivoimahankkeiden osayleiskaavaluonnoksista. Kunnanhallitus on 22.9.2015 (§ 194) käsitellyt kunnan lausuntoa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan kaavaehdotuksesta ja 6.10.2015 (§ 200) päättänyt lausunnon antamisesta mainitun kaavaehdotuksen johdosta. Valitukseen liitetyistä pöytäkirjanotteista ilmenee, että kunnanhallituksen puheenjohtaja X on osallistunut asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon kunnanhallituksessa mainituissa asioissa.

Hyrynsalmen ympäristölautakunta on 30.10.2014 (§ 67) päättänyt asettaa Lumivaaran tuulivoimahankkeen (Otsotuuli Oy) osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ympäristölautakunta on 30.6.2015 (§ 51) käsitellyt tuulipuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksen nähtäväksi asettamista ja 20.8.2015 (§ 64) päättänyt asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ympäristölautakunta on 27.10.2015 (§ 97) hyväksynyt kaavanlaatijan vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä osayleiskaavaehdotuksen ja esittänyt kunnanhallitukselle vastineiden ja kaavan hyväksymistä. Valitukseen liitetyistä pöytäkirjanotteista ilmenee, että X on ollut kunnanhallituksen puheenjohtajan läsnäolo-oikeuden perusteella läsnä ympäristölautakunnan käsitellessä mainittuja asioita.

X on osallistunut myös maankäyttötoimikunnan kokoukseen 27.10.2014 (§ 38) toimikunnan esittäessä ympäristölautakunnalle, että se asettaa Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot.

Kunnanhallituksen päätökset 22.9.2015 § 194 ja 6.10.2015 § 200 eivät koske valituksenalaisen osayleiskaavan valmistelua, eikä X osallistumisella näiden asioiden käsittelyyn ole merkitystä arvioitaessa hänen esteellisyyttään valituksenalaisen päätöksen osalta. Valituksessa on myös mainittu toimielinten kokouksia, joissa on käsitelty Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan valmisteluun liittyviä asioita. X:n osallistumisella näiden asioiden käsittelyyn ei ole merkitystä arvioitaessa esteellisyyttä Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan osalta.

X ei ole kysymyksessä olevassa osayleiskaava-asiassa maanomistuksensa tai muullakaan perusteella asianosainen, eikä hän siten ole ollut asiassa esteellinen hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella.

X:n osaksi omistama Rinteen tila ei ole missään kaavoituksen vaiheessa sisältynyt osaksikaan suunnittelualueeseen tai kaava-alueeseen. Kaavasta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset hyödyt tai vaihtoehtoisesti rakentamisrajoitukset kohdistuvat osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevän suunnittelualueen ja myöhemmin kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta ilmenevän kaava-alueen maanomistajille, eikä vastaavanlaisia hyötyjä tai rajoituksia ole yleensä odotettavissa kaava-alueen ulkopuolisille maanomistajille. Rinteen tila sijaitsee niin etäällä lähimmistä osayleiskaavassa osoitetuista tuulivoimaloiden alueista, ettei X:lle tilan omistajana ole ollut odotettavissa myöskään niin sanottua siipipeittokorvausta aiheutuvasta haitasta tai kaavan selvityksiin nähden merkittäviä melu- tai muita vaikutuksia. X:ää ei ole pidettävä mainitun kiinteistön omistamisen vuoksi kaava-asiassa hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 tai 7 kohdan perusteella esteellisenä.

Kaavoituksen yhteydessä ei ole sitovasti ratkaistu tai olisi voitukaan ratkaista sitä, onko yksityistietä, jonka tiekunnan osakas X valituksen mukaan on, kaavan mahdollistaman tuulivoimarakentamisen toteuttamiseksi levennettävä tai muutoin parannettava X:n osaksi omistaman tilan kohdalla taikka onko tiealuetta mahdollisesti lunastettava. Sitä, että tuulivoimayhtiön mahdollinen tuleminen tiekunnan osakkaaksi voi vaikuttaa X:n asemaan tiekunnan osakkaana, ei ole pidettävä hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna erityisenä hyötynä tai haittana. X:ää ei ole pidettävä yksityistien tiekunnan osakkaana edellä mainittujen mahdollisten vaikutusten johdosta asiassa esteellisenä myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella. Hän ei ole ollut kaava-asiassa hallintolaissa tarkoitetulla tavalla esteellinen myöskään muilla valittajien esittämillä perusteilla.

Y:n esteellisyys

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ei ole laatinut nyt kysymyksessä olevan Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan selvityksiä, vaan selvitykset ovat muun muassa Pöyry Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n laatimia. Hyrynsalmen tuolloinen kunnanjohtaja Y ei siten ole tässä osayleiskaava-asiassa esteellinen valittajien esittämällä FCG Oy:n palveluksessa työskentelyyn liittyvällä perusteella.

Johtopäätös

Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajien esittämillä esteellisyyttä koskevilla perusteilla.

Vuorovaikutus kaavoituksessa

Kaavoituksen vuorovaikutusta koskevia säännöksiä sovelletaan sen jälkeen, kun kunta on päättänyt käynnistää kaavan laatimisen. Kaavoituksen pohjaksi voidaan tehdä jo tätä ennenkin selvityksiä, mutta kunnalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa velvollisuutta tiedottaa tällaisista valmistelevista toimista. Kun otetaan huomioon, että kaavoituksen vireilletulosta on päätetty vuonna 2013, kaavoitukseen liittynyt vuorovaikutus ei ole ollut puutteellista sillä perusteella, että A:lle ei ollut syksyllä 2012 ilmoitettu kaavoitukseen liittyvistä suunnitelmista. Sillä valituksessa esitetyllä seikalla, onko Lietekylän metsästysseuran puheenjohtaja mahdollisesti toiminut omavaltaisesti antaessaan metsästysseuran jäsenten puolesta lausunnon, ei ole merkitystä arvioitaessa kaavoituksen vuorovaikutuksen lainmukaisuutta.

Vaikka kunnalla on sinänsä harkintavaltaa sen suhteen, miten maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu vuorovaikutus käytännössä toteutetaan, oleellista asiassa on se, että vuorovaikutusmahdollisuudet, kuten tiedottaminen ja yleisötilaisuuksien pitäminen, järjestetään riittävän aikaisessa vaiheessa niin, että osallisilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. Hallinto-oikeus toteaa, ettei A:n osalta tiedottamisessa ole täysin onnistuttu, kun hänelle ei esitetyn selvityksen mukaan kaava-alueen lähialueen maanomistajana ole lähetetty tiedotetta jo kaavaluonnosvaiheessa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että A:lle on lähetetty tiedote kaavaehdotusvaiheessa ja että hän on tehnyt kaavaehdotuksen johdosta muistutuksen, johon on laadittu kaavoittajan vastine, valtuuston päätöstä ei ole pidettävä yksinomaan tällä perusteella lainvastaisena.

Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu kaavaa valmisteltaessa toteutuneesta tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta, kaava-alueen ja sen lähialueiden maanomistajia on kokonaisuudessaan arvioituna tiedotettu riittävästi, ja maanomistajat, osalliset ja kunnan asukkaat ovat voineet esittää mielipiteensä valmisteilla olevasta kaavasta. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien tiedottamisen ja vuorovaikutuksen puutteellisuuden osalta esittämillä perusteilla.

Keskeiset vaikutusten selvittämiseen ja kaavan sisällölliseen lainmukaisuuteen liittyvät sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n mukaan laadittaessa lain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain 64 a §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin (1587/2009) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentin (1259/2014) mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on valvottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi tehdään. Viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen suunnittelija tai toteuttaja, ympäristöministeriö päättää, mikä toinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa lausunnon. Ympäristöministeriön päätökseen ei saa erikseen valittamalla hakea muutosta.

Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos luonnonsuojelulain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Suunnittelun lähtökohta ja kaavan kuvausta

Pinta-alaltaan noin 4,57 neliökilometrin suuruinen Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Hyrynsalmen kunnassa Lumivaaran alueella. Alue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Hyrynsalmen keskustasta lounaaseen, noin kymmenen kilometriä Ristijärveltä pohjoiseen ja noin 30 kilometriä Paltamosta koilliseen. Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on 16.3.2016 (§ 10) hyväksynyt suunnittelualueen välittömään läheisyyteen alueen itäpuolelle Prokon Wind Energy Finland Oy:n suunnittelemaa tuulipuistoa koskevan Prokon Lumivaara -tuulipuiston osayleiskaavan.

Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa.

Kaavaselostuksen mukaan Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Hyrynsalmen Lumivaaran alueelle.

Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Tätä aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella on sallittua maa- ja metsätaloutta ja poronhoitoa palvelevien rakennusten ja rakennelmien rakentaminen vähintään 325 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista.

Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on osoitettu pistekatkoviivamerkinnöillä tuulivoimaloiden alueita (tv), joille on mahdollista sijoittaa yksi tai useampi tuulivoimala. Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle tv-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden alueita on osoitettu kaavassa kaikkiaan seitsemän, joista kuudelle voidaan sijoittaa enintään yksi tuulivoimala ja yhdelle enintään kaksi tuulivoimalaa. Kaavassa on esitetty kullekin tuulivoimaloiden alueelle sijoitettavan tuulivoimalan ohjeellinen sijainti ja tuulivoimalan yksilöivä numero. Tv-aluetta koskevissa kaavamääräyksissä on todettu, että tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä maanpinnasta. Tuulivoimalan rakenteet on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle.

Suunnittelualueen länsiosa on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Kaavamääräyksen mukaan alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on määrätty luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä. Luonnonsuojelualueeksi osoitettu alue on lisäksi osoitettu aluerajausmerkinnällä (nat) Natura 2000 -verkostoon kuuluvaksi alueeksi. Aluerajausmerkinnöillä s-1 on osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaavamääräyksen mukaan alueen puusto tulee säilyttää tai puustoa tulee hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, ruokailupuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Aluerajausmerkinnöillä s-2 on osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisen erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeä esiintymispaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Osayleiskaavassa aluerajausmerkinnöillä luo-1 ja kohdemerkinnöillä luo-1 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Kaavamääräyksen mukaan alue sisältää mahdollisen metsälain (1093/1996) 10 §:n ja/tai vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisen kohteen. Lakikohteen rajaus tapahtuu toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Myös aluerajausmerkinnöillä luo-4 on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Kaavamääräyksen mukaan kysymyksessä on liito-oravalle potentiaalinen elinympäristö. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Isokivenvaaran kivi on osoitettu sinisellä neliömerkinnällä paikallisesti arvokkaaksi säilytettäväksi kohteeksi.

Suunnittelualueen itäosaan on osoitettu energiahuollon alue (EN-1). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa sähköasemakentän. Sähköaseman alue tulee aidata. Lisäksi alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita varten tarvittavat huoltorakennukset, varaston ja tukikohdan, joiden kerrosala saa olla yhteensä enintään 500 kerrosalaneliömetriä. Osayleiskaavassa on osoitettu nykyinen tielinjaus ja ohjeelliset uudet tielinjaukset sekä ohjeellinen 110 kV:n sähkölinja ja ohjeelliset maakaapelit. Kaavamääräyksen mukaan maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden ja johtokäytävien yhteyteen.

Osayleiskaavan yleismääräyksissä on todettu muun ohella, että yleiskaavaa saa käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitin etäisyyden tuulivoimalasta on oltava vähintään 200 metriä. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa lieriötornirakenteisena. Tuulivoimaloiden kokoonpanoalueet tulee esittää rakennusluvassa.

Arvioinnin lähtökohdat YVA-menettelyä koskevien valitusperusteiden osalta

Siltä osin kuin valittajat ovat vedonneet valituksessaan siihen, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) yhteydessä laaditut selvitykset tai annetut lausunnot ovat puutteellisia tai virheellisiä, hallinto-oikeus toteaa, että tämän yleiskaavan hyväksymistä koskevan asian yhteydessä ei voida tutkia, onko YVA-menettely ollut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vastainen. Yleiskaavaa koskevassa asiassa voidaan sen sijaan valituksen johdosta tältä osin arvioida, ovatko kaavaa koskevat, YVA-menettelyssä laaditut selvitykset olleet maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisia.

Meluvaikutukset

Melun arvioimiseen liittyvät säännökset ja viranomaisohjeet

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.

Päätöksessä esitetyt melutasoja koskevat ohjearvot eivät ole sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia. Ohjearvoja on kuitenkin oikeuskäytännössä pidetty yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä suurimpina hyväksyttävinä melutasoina.

Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L

Aeq

) päiväohjearvoa (klo 7 - 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 - 7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista antaman asetuksen (545/2015, jäljempänä asumisterveysasetus)1 §:n mukaan asetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan asetuksen liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Asetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan yöaikainen (klo 22 - 7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona L

Aeq, 1 h,

(klo 22 - 7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Asetuksen 12 §:n 4 momentin mukaan teknisten laitteiden aiheuttama melu asuinhuoneissa ei saa ylittää asetuksen liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso L

AFmax

(klo 22 - 7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, arvot saavat olla tätä suurempia kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan.

Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteen 2 taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat ovat asuinhuoneistossa (asuinhuoneet ja oleskelutilat) päiväajalla (klo 7 - 22) 35 dB ja yöajalla (klo 22 - 7) 30 dB.

Suosituksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saisi ylittää ulkona melun A-taajuuspainotetun ekvivalenttitason (L

Aeq

) päiväohjearvoa (klo 7 - 22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 - 7) 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella melutaso ei saisi ylittää päiväohjearvoa 40 dB eikä yöohjearvoa 35 dB. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista.

Yleisen tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ohjeistuksen lisäksi ympäristöministeriö on antanut 28.2.2014 voimaan tulleita tuulivoimalamelun mallintamiseen ja mittaamiseen liittyviä teknisluonteisia ohjeita (2−4/2014). Tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevassa ohjeessa (2/2014)on todettu, että melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja. Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus.

Laaditut melumallinnukset

Lumivaaran tuulivoimahankkeen meluvaikutuksia on arvioitu melumallinnuksilla, jotka on laadittu kaavaluonnosvaiheessa ja uudelleen kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaehdotusvaiheessa laaditussa melumallinnuksessa (Pöyry Finland Oy 4.8.2015) on tarkasteltu sekä erikseen Lumivaaran tuulivoimahankkeen meluvaikutuksia että mainitun hankkeen ja sen viereisen Prokon Lumivaara -tuulipuistohankkeen yhteismeluvaikutuksia.

Lumivaaran tuulivoimahanketta koskevassa melumallinnuksessa on käytetty kahta voimalatyyppiä, joista toisen oletetaan vastaavan kolmen megawatin (Vestas V112 3,0 MW) ja toisen 4,5 megawatin (Gamesa G128 4,5 MW) voimaloiden äänipäästötasoa. Voimalaitosten äänipäästönä on käytetty valmistajan arvioimaa melupäästön takuuarvoa L

WA

. Melumallinnuksessa on käytetty kahdeksaa voimalaa tornikorkeudella 140 metriä.

Yhteismelumallinnus, jossa on otettu huomioon Lumivaaran tuulivoimahankkeen 8 voimalaa ja Prokon Lumivaara -tuulipuistohankkeen 9 voimalaa, on laadittu Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuiston osalta voimalavaihtoehdolla Vestas V112 3,0 MW, jossa voimalan napakorkeus on 140 metriä ja lähtömelutaso (L

WA

) 106,5 dB(A) +2 dB, ja Prokon Lumivaara tuulipuiston osalta Nordex N117 3,0 MW -voimalatyypillä, jossa voimalan napakorkeus on 140 metriä ja lähtömelutaso (L

WA

) 106 dB(A) +2 dB. Kaavaselostuksen mukaan Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuiston ja Prokon Lumivaara tuulipuiston hankkeiden aiheuttamat yhteisvaikutukset ovat olleet yleiskaavasuunnittelussa määrääviä muun muassa yleiskaavojen suunnittelualueen laajuuden osalta. Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuiston yksittäinen melumallinnus on voimassa vain siinä tapauksessa, että Prokon Lumivaara -tuulipuiston hanketta ei toteuteta.

Osana Lumivaaran tuulivoimahanketta koskevaa melumallinnusta samoin kuin osana yhteismelumallinnusta on tehty myös niin sanottu pienitaajuisen melun tason laskenta käyttäen laitevalmistajan painottamattomia äänitehotason 1/3 oktaavikaistatietoja Pöyry Finland Oy:n ohjelmalla ohjeen DSO 1284 laskentarutiinin mukaisesti viiden lähimmän loma-asuinkohteen ulkopuolella. Laskennassa on huomioitu myös +2 dB:n korjaus voimaloiden äänipäästössä maaston kumpuilevuuden vuoksi.

Melumallinnuksen tulokset on esitetty pitkän aikavälin keskiäänitasoina (L

Aeq

) valituilla laskentaparametreilla leviämiskartoilla viiden desibelin välein. Melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin ja suhteessa ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaisiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoihin. Pienitaajuisen melumallinnuksen tuloksia on analysoitu suhteessa asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun toimenpiderajoihin, jotka vastaavat 15.5.2015 voimaan tulleen asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajoja.

Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuistoa koskevien vaihtoehtoisten 3,0 MW:n ja 4,5 MW:n melumallinnusten perusteella kummassakaan vaihtoehdossa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaiset tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot eivät ylity yhdenkään asuinkiinteistön piha-alueella tai loma-asuinkiinteistön luona. Tuulivoimalavaihtoehdossa 3 MW lähimmällä asuinkiinteistöllä laskennallinen melutaso on 30 dB(A). Vaihtoehdossa 4,5 MW lähimmällä asuinkiinteistöllä laskennallinen melutaso on 34 dB(A).

Tehdyn yhteismelumallinnuksen perusteella valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaiset tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot eivät ylity yhdenkään asuinkiinteistön piha-alueella tai loma-asuinkiinteistön luona. Lähimmällä asuinkiinteistöllä melumallinnuksen tulos on 33 dB(A) ja yhden yksittäisen loma-asuinkiinteistön luona samoin 33 dB(A).

Melumallinnuksen perusteella matalataajuiset äänitasot jäävät kaikissa rakennuksissa sisäohjearvojen alapuolelle, kun otetaan huomioon rakenteiden ääneneristävyys. Laskentatulosten perusteella pienitaajuinen melu on kuultavissa lähimmillä asuinkiinteistöillä ulkona alkaen taajuudesta ≈ 45 Hz ja riippuen vallitsevasta peittoäänen tasosta. Yhteisvaikutuslaskelman perusteella suurin ilmaäänieristyksen vaatimus olisi noin yhdeksän desibeliä taajuudella 100 Hz, joka saavutetaan jo Tanskan normin mukaisella keskimääräisellä rakennuksen ilmaäänieristävyydellä. Laskennan perusteella sisätilan pienitaajuisen melun toimenpiderajat eivät todennäköisesti ylity.

Meluselvitysten riittävyys ja luotettavuus

Meluselvitysten laatua ja riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hyväksyttyä osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ratkaista sitä, mikä voimalatyyppi alueelle sijoitetaan, vaan siinä varataan alueet tuulivoimarakentamiseen. Meluselvitysten on täytettävä sellaiset edellytykset, että niiden perusteella voidaan arvioida, onko alueelle mahdollista sijoittaa kaavan mukaiset kaavamerkinnät ja -määräykset huomioon ottaen tuulivoimaloita siten, että osayleiskaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset muun ohella turvallisen ja terveellisen elinympäristön mahdollisuuksien huomioon ottamisesta.

Ympäristöministeriön ohje 4/2012 on annettu tuulivoimala-alueiden suunnittelun yhtenäistämiseksi ja ohjeen suunnitteluohjearvoja on suositeltu käytettäväksi tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevaa ympäristöministeriön ohjetta 2/2014 voidaan hyödyntää meluvaikutusten ja melulle altistumisen arvioinnissa muun muassa kaavoituksessa.

Meluselvitykset on tehty noudattaen ympäristöministeriön melumallinnuksesta antamia ohjeita (2/2014). Melutason lähtöarvoina on kuitenkin käytetty valmistajan arvioimaa melupäästön takuuarvoa L

WA

. Melumallinnuksissa melun lähtöarvona on voitu käyttää valmistajan arvioimia melupäästön takuuarvoja, vaikka nämä eivät olisikaan ympäristöministeriön ohjeissa tarkoitettuja takuuarvoja L

WAD

. Meluselvityksiä ei ole pidettävä kaavan vaikutusten arvioimiseksi riittämättöminä, vaikka äänipäästöön ei olekaan valituksessa esitetyllä tavalla tämän johdosta tehty kahden desibelin lisäystä.

Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavan ratkaisut perustuvat mainitun tuulipuiston ja sen viereisen Prokon Lumivaara -tuulipuiston tuulivoimaloiden meluvaikutusten yhteisvaikutuslaskelmaan, jolloin on otettu huomioon Lumivaaran alueelle suunniteltujen kaikkiaan 17 tuulivoimalan meluvaikutukset. Melumallinnuksessa maaston kumpuilevuus on otettu huomioon lisäämällä tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittamiin melun lähtöarvoihin kaksi desibeliä. Melumittaukset on tehty ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 määritellyillä laskenta-arvoilla, eikä meluselvityksiä voida pitää puutteellisina, vaikka erikseen ei olekaan laadittu lämpötilaan verrannollista melumittausta. Tehdyissä melumallinnuksissa tuulivoimaloiden korkeus-, teho- ja sijaintitiedot on ilmoitettu riittävällä tarkkuudella vaikutusten arvioimiseksi kaavoitusvaiheessa.

Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Ohjeen mukaan melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus. Kun melumallinnus on suoritettu valmistajan arvioiman melupäästön takuuarvon perusteella meluraportissa esitetyllä tavalla ja kun asiassa ei ole ilmennyt, että äänen kapeakaistaisuus tai merkityksellinen sykintä olisivat epätyypillisen voimakkaita, mallinnuksessa käytettyyn arvoon ei ole tullut lisätä mallinnuksesta johtuvaa epävarmuutta.

Meluselvitys on tehty myös pienitaajuisen melun ja asuntojen sisämelun osalta. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan äänieristävyys.

Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu yhteyttä tuulivoimaloiden ja tuulivoimala-alueiden asukkaiden kokemien infraäänien eli matalataajuuksisten, ihmiskorvin kuulemattomien äänten aiheuttamiksi epäiltyjen oireiden välillä. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti tehtyjä meluselvityksiä voidaan siten pitää riittävinä.

Meluselvitysten riittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden rakentamisen edellytyksenä olevaa rakennuslupaa haettaessa on esitettävä voimaloiden tarkka sijoitus, yksilöitävä rakennettava tuulivoimalatyyppi ja esitettävä muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys, kuten meluselvitys. Rakennuslupaharkintaa sitoo muun ohella se, että osayleiskaavassa annetun määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot.

Kaava-aineistossa olevien melumallinnusten perusteella on mahdollista arvioida tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset kaavan vaikutusalueen asutukselle ja läheiselle Natura-alueelle sekä se, täyttääkö yleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset tältä osin. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien melumallinnuksen riittävyyden ja luotettavuuden osalta esittämillä perusteilla.

Meluvaikutusten huomioon ottaminen

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä suojaetäisyydestä lähimpiin tuulivoimaloihin, vaan kaavan sisältövaatimusten toteutumista arvioidaan laadittujen selvitysten ja kaavassa annettujen kaavamääräysten nojalla. Yksinomaan sillä perusteella, että lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista, kaavan mahdollistamasta tuulivoimarakentamisesta ei voida arvioida aiheutuvan niin merkittäviä meluvaikutuksia, että kaava olisi tällä perusteella katsottava lainvastaiseksi.

Melumallinnukset osoittavat, että melutasot suunnittelualueen lähialueilla sijaitsevien lähimpien vakituisten asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla pysyvät valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen ja ympäristöministeriön ohjeen mukaisten suunnitteluohjearvojen rajoissa. Hallinto-oikeus toteaa, että melutasot pysyvät myös 1.9.2015 voimaan tulleen valtioneuvoston tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista antaman asetuksen (1107/2015) ohjearvojen rajoissa, vaikka asetusta ei sinänsä sen 6 §:n 4 momentti ja kaavaehdotuksen nähtävilläolo huomioon ottaen olekaan tullut soveltaa kysymyksessä olevaan osayleiskaavaan. Melumallinnusten tulosten mukaan matalien taajuuksien meluvaikutukset mittauspisteissä eivät ylitä asumisterveysohjeen tai asumisterveysasetuksen mukaisia toimenpiderajoja.

Kun otetaan huomioon edellä todetut seikat kokonaisuudessaan, osa-yleiskaava täyttää tältä osin siltä edellytetyn turvallisen ja terveellisen elinympäristön sisältövaatimuksen.

Osayleiskaavaan ei sisälly määräystä yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehosta. Osayleiskaava siten sinänsä mahdollistaa melumallinnuksissa käytettyä tuulivoimalaa tehokkaampienkin tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupamenettelyä, jonka yhteydessä laaditaan tarkemmat meluselvitykset rakennettavilla tuulivoimaloilla ja jota sitoo osayleiskaavan määräys melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevien ulkomelutason suunnitteluohjearvojen huomioon ottamisesta, osayleiskaava yksittäisen tuulivoimalan enimmäistehoa koskevan määräyksen puuttumisesta huolimatta riittävästi ohjaa rakentamista alueella.

Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaitan vuoksi, toiminnan harjoittaminen edellyttää rakennusluvan lisäksi, että sitä varten on myönnetty ympäristölupa. Ympäristölupamenettelyn tarkoituksena on viime kädessä varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta meluhaittaa asutukselle.

Luonnonarvot

Laaditut selvitykset ja muu asiassa saatu selvitys

Lumivaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta on koskenut tuulipuiston länsipuolella osittain suunnittelualueeseen rajautuvaa ja osittain suunnittelualueeseen kuuluvaa luontodirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettyä Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-aluetta (FI1200055). Natura-alueen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

,

pikkujoet

ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot, lähteet ja lähdesuot, letot, aapasuot, silikaattikalliot, luonnonmetsät, lehdot, metsäluhdat

ja

puustoiset suot.

Lisäksi Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen II kasvilaji

lettorikko.

Natura-alueen tietolomakkeessa on alueelta lueteltu lintudirektiivin liitteen I lintulajeista kapustarinta, kurki, lapinpöllö, laulujoutsen, liro, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka ja suokukko. Lintulajit eivät kuitenkaan kuulu SCI-alueen suojeluperusteisiin. Natura-alueeseen sisältyy Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon soidensuojeluohjelman alue (SSO110070) ja Peuravaaran vanhojen metsien suojeluohjelman alue (AMO110156). Natura-tarveharkinnassa on selvitetty, voisiko hankkeella olla jokin vaikutuskanava Natura-alueen suojelun perusteina oleviin luontoarvoihin.

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 6.10.2014 Lumivaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa yhtynyt Natura-tarveharkinnassa tehtyyn johtopäätökseen siitä, että Natura-alueen suojeluarvoihin ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia.

Kaavaselostuksesta käy ilmi, että suunnittelualueella on havaittu 35 lähteikköä, lähdettä tai kasvillisuudesta erottuvaa pohjavesipurkaumaa. Lähteet ovat vesilain nojalla suojeltavia kohteita. Yksittäisenkin lähteen muuttamiseksi tarvitaan poikkeuslupa. Sama koskee myös noroja, jotka ovat suunnittelualueella yleensä pieniä lähdepuroja. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat on valittu ja hankesuunnitelma laadittu huomioimalla alueen kasvillisuuden kannalta suojeltavat tai luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet. Muutamat kohteista kuitenkin sijoittuvat lähelle tai jopa rajautuvat tuulivoimaloiden rakennus- ja asennusalueisiin tai uusiin tai kunnostettaviin huoltotielinjauksiin.

Tuulivoimahanketta koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa samoin kuin kaavaselostuksessa on todettu, että suunnittelualueella oleva liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka ja liito-oravalle sopivat elinympäristöt ovat metsä- ja osin vesilain mukaisia kohteita. Näille alueille ei ole suunniteltu voimaloita tai uusia teitä. Viitasammakkoselvityksen perusteella suunnittelualueella ei ole pysyviä viitasammakon elinpiirejä eikä hankkeella näin ollen ole vaikutuksia viitasammakkoon. Selvitysten perusteella alueella ei ole merkitystä lepakoiden kannalta eikä hankkeella näin ollen ole vaikutuksia lepakoihin.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta todettu muun ohella, että hankkeesta ei aiheudu suoria elinympäristöä muuttavia vaikutuksia Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon Suomen tärkeälle lintualueelle (FINIBA), mutta voimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikainen melu voi aiheuttaa vähäisiä häiriövaikutuksia suojelualueen itäosan pesivälle linnustolle.

Kaavaselostuksen hankkeen vaikutuksia pesimälinnustoon koskevassa osiossa on todettu edelleen muun ohella, että koska voimalayksiköitä on suunniteltu alle kilometrin välein, on mahdollista, että toteutuessaan tuulivoimapuisto heikentää sinipyrstölle tällä hetkellä potentiaalisia elinympäristöjä koko tuulivoimapuistoalueella lukuun ottamatta Lumivaaran pohjois- ja luoteisosaa. On myös todennäköistä, että muutosten myötä lieventyneidenkin vaikutusten seurauksena sinipyrstön parimäärät alueella vähenevät. Muutos on kuitenkin todennäköisesti YVA-vaiheen voimalasijoitteluun nähden vähäisempi. Muihin alueen suojelullisesti merkittäviin lintulajeihin (vaarantuneet VU ja silmällä pidettävät NT sekä lintudirektiivin mukaiset lajit) tuulivoimahankkeen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi tai hankkeella ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia lajeihin.

Kaavanlaatijan valituksen johdosta antamasta vastineesta ilmenee, että pohjoisimman voimalan nro 1 poistamisen ohella länsipuolella sijaitsevaa Natura-aluetta lähinnä sijaitsevaa voimalaa nro 2 on siirretty etäämmäksi siten, että voimalan etäisyydeksi luonnonsuojelualueesta tulee noin 390 metriä. Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulivoimalat on sijoitettu selvästi yli 200 metrin etäisyydelle alueen sinipyrstötihentymistä.

Johtopäätökset luonnonsuojelulain heikentämiskiellon huomioon ottamisen ja pienvesistöjen suojelun osalta

Osayleiskaavaan liittyviä luontoselvityksiä ja vaikutustenarviointeja sekä Natura-arvioinnin tarveharkintaa on pidettävä riittävinä sen arvioimiseksi, täyttääkö osayleiskaava siltä edellytetyn vaatimuksen luonnonarvojen vaalimisesta ja onko kaavaa laadittaessa otettu huomioon luonnonsuojelulain 64 a §:ssä säädetty kielto. Selvityksissä on riittävällä tavalla kiinnitetty huomiota tuulipuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisiin vesistöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Kun otetaan huomioon, että osayleiskaavalla varataan alueet tuulivoimarakentamiseen, eikä siinä ratkaista tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä, kaavoituksen yhteydessä ei ole tullut laatia valituksessa tarkoitettuja maa-ainesten määriä koskevia laskelmia tai maanrakennustöiden yksityiskohtaisia suunnitelmia.

Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-alueelle kohdistuvien vaikutusten osalta kaavan lainmukaisuutta on arvioitava siltä kannalta, aiheuttaako hanke luonnonsuojelulain 10 luvussa tarkoitetulla tavalla merkittäviä heikentäviä vaikutuksia niille luontoarvoille, joiden vuoksi alue on otettu Natura-verkostoon. Osayleiskaava-alueen luontoarvojen osalta kaavan lainmukaisuutta on puolestaan arvioitava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kannalta.

Natura-arvioinnin tarveharkinnan ja muutoinkin asiassa saadun selvityksen mukaan Lumivaaran tuulivoimahanke on toteutettavissa siten, ettei hanke aiheuta merkittävästi heikentäviä vaikutuksia esimerkiksi vesistöjen kautta läheisen Säkkisenlatvansuon-Jännesuon-Lamminsuon ja Peuravaaran Natura-alueen valintaperusteina oleville luontotyypeille tai suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille ominaiselle lajistolle. Tuulivoimalaonnettomuuden mahdollisuutta ei ole pidettävä niin olennaisena, että kaava olisi tällä perusteella katsottava luonnonsuojelulain 64 a §:n vastaiseksi.

Hankkeen vaikutukset suunnittelualueen pintavesiin on arvioitu vähäisiksi, ja vaikutukset valituksessa viitattuun arvokkaaseen eläimistöön ja kasvillisuuteen joko puuttuvat kokonaan tai ovat vähäisiä. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu tuulivoima- tai muutakaan rakentamista kaavassa luonnonsuojelualueena (SL) osoitetulle Natura-alueelle eikä kaavassa osoitetuille luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille (luo-1 ja luo-4) tai osoitetuille s-1- ja s-2 alueen osille. Kun otetaan huomioon lisäksi kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden ohjeellisten paikkojen sijainti suhteessa luo-1-, luo-4-, s-1- ja s-2-alueisiin samoin kuin SL-alueeseen sekä näitä alueita koskevat kaavamääräykset ja yleiskaavamääräys siitä, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot, alueen luonnonarvojen vaaliminen on osayleiskaavassa otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Johtopäätökset linnuston huomioon ottamisen osalta

Maisemavaikutukset

Tuulivoimahanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on selvitetty ja arvioitu tuulipuiston maisemavaikutuksia olemassa olevien selvitysten, hankkeen alustavan suunnitteluaineiston, kartta- ja ilmakuvatarkastelujen, maastokäynnin, laaditun havainnekuvamateriaalin sekä näkemäalueanalyysin avulla. Maisemavaikutusten luonnetta ja merkittävyyttä erilaisissa kohteissa ja eri etäisyysvyöhykkeillä on kuvattu sanallisesti, teemakartoin ja valokuvasovitteiden avulla. Myös vaikutuksia maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin sekä lentoestevalaistuksen ja voimajohtovaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu. Maisemavaikutuksia on arvioitu lisäksi kaavaselostuksessa.

Maisemaselvitysten tarkoituksena on ollut selvittää osayleiskaavan mahdollistaman tuulipuiston toteuttamisen seurauksena syntyvät maisemavaikutukset, joiden arvioimiseksi laadittuja selvityksiä onkin pidettävä riittävinä. Selvityksissä maaston korkeuserot on otettu asianmukaisesti huomioon, ja kaavanlaatijan valituksen johdosta antaman vastineen mukaan maisemaselvitykset on laadittu valituksessa viitatun ympäristöministeriön selvityksen Tuulivoimalat ja maisema mukaisesti. Vaara-Kainuu kansallispuistohanke ei ole edennyt jatkoselvittelyyn. Osayleiskaava ei ole lainvastainen valittajien maisemaselvitysten riittämättömyyden osalta esittämillä perusteilla.

Kun otetaan huomioon tuulivoimaloiden sijainti, määrä ja koko, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia ympäristössä ja maisemakuvassa. Maisemaselvitysten perusteella maisemavaikutukset saattavat paikoin olla jopa merkittäviä. Merkittävät maisemavaikutukset kohdistuvat kuitenkin tuulipuiston lähialueille ja vähenevät etäisyyden kasvaessa. Osayleiskaava ei ole valittajien esittämillä perusteilla siltä edellytettyjen maiseman vaalimista sekä tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön sopeutumisesta maisemaan ja ympäristöön koskevien sisältövaatimusten vastainen.

Virkistyskäyttö

Kaavaselostuksen mukaan tuulipuiston ja voimajohdon toteutusvaihtojen vaikutukset virkistyskäyttöön ovat vähäiset ja kohdistuvat lähinnä tuulipuiston rakentamisen ajalle. Tuulipuiston toimintavaiheessa alueelle pääsyä ei estetä tai rajoiteta. Vaikutukset ilmenevät lähinnä voimalapaikoilla ja teillä menetettyjen marjastus- ja sienestysalueiden osalta. Talviaikaisesta tuulivoimaloiden lapoihin kertyvän jään irtoamisen muodostamasta riskistä voi aiheutua rajoitteita virkistyskäytölle voimaloiden välittömässä läheisyydessä.

Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1) ja luonnonsuojelualueeksi (SL), ja alue siten lähtökohtaisesti soveltuu edelleenkin virkistyskäyttöön. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät edellä todettuun nähden ennalta arvioiden merkittävästi heikkene tuulivoimaloiden rakentamisen tai jään putoamisesta aiheutuvan vaaran vuoksi. Kaavaratkaisu ei ole lainvastainen valittajien tältä osin esittämillä perusteilla.

Kohtuuton haitta

Kun otetaan huomioon kaavan selvitykset, kaavasta ei aiheudu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että osayleiskaavan mahdollistama tuulipuistohanke estäisi A:n osaksi omistamalleen, lähimmillään noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmistä Lumivaaran tuulivoimahankkeen tuulipuiston osayleiskaavan tuulivoimaloista sijaitsevalle tilalle RN:o 70:0 suunnitteleman rakennushankkeen toteuttamisen. Osayleiskaava ei myöskään estä alueiden käyttämistä nykykäyttöä vastaavasti metsätalousmaana. Valittajat eivät ole esittäneet selvitystä siitä, että osayleiskaavasta aiheutuisi käyttörajoituksia C:n omistamalle tilalle RN:o 14:21.

Suunnittelualue sijaitsee Kainuun maakuntakaavassa osoitetun laajan luontomatkailun kehittämisalueen laitamalla. Suunnittelualue ei siten sijoitu keskeisesti mainitulle kehittämisalueelle. Kun otetaan huomioon kaavamerkinnät ja -määräykset, osayleiskaava ei sellaisenaan merkittävästi rajoita alueen käyttöä luontomatkailuun.

Pelkästään sitä, että voimaloiden maisema- ja meluvaikutukset voivat yleisesti vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisilla alueilla ja mahdollisesti matkailualueen vetovoimaisuuteen, ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen valittajien tältä osin esittämillä perusteilla.

Hiljaisia alueita koskeva valitusperuste

Se, mitkä alueet Kainuun maakunnassa olisi syytä osoittaa niin sanotuiksi hiljaisiksi alueiksi, on maakuntakaavassa ratkaistava asia. Kainuun maakuntakaavan 2020 laatimisen yhteydessä on kartoitettu Kainuun hiljaisia alueita. Yksi kartoituksen mukaisista Kainuun hiljaisista alueista käsittää Hyrynsalmen Lumivaaran alueen. Hiljaisia alueita ei kuitenkaan ole sisällytetty sanottuun maakuntakaavaan. Myös Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty hiljaisten alueiden merkitystä maakuntakaavoituksessa. Lumivaaran alue on kuitenkin katsottu tuossa kaavassa tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava ei ole lainvastainen valittajien esittämillä hiljaisia alueita koskevien säännösten ja ohjeiden huomioon ottamista koskevilla perusteilla.

Yhteenveto

Valituksenalaiselta osin osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Valituksessa esitetyillä perusteilla osayleiskaava ei ole sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 77 b §:ssä asetettujen sisältövaatimusten vastainen. Valtuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valituksen johdosta ole aihetta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §

Kuntalaki (365/1995) 52 § 2 momentti (1034/2003) ja 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 § 1 momentti, 62 §, 63 § 2 momentti (1129/2008), 65 § ja 188 § 1 momentti

Luonnonsuojelulaki 39 § ja 49 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 19 § 1, 2 ja 4 momentti ja 30 § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja-Riitta Tuisku, Renne Pulkkinen, joka on myös esitellyt asian, ja Anna-Leena Heikkinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Hyrynsalmen kunta on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäynti- ja muut asianosaiskulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja X omistaa kaavan vaikutusalueella sijaitsevan tilan Rinne RN:o 17:28 ja on osakas Karpinvaaran yksityistiekunnassa, jonka osakkaaksi tuulivoimayhtiö tulee. Hän on myös Lietekylän metsästysseuran jäsen ja toiminut Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana 18.2.2015 saakka. Riistanhoitoyhdistys on antanut lausunnot kaavan valmistelun aikana. X on mainituista esteellisyyksistään huolimatta osallistunut kaava-asian käsittelyyn kunnanhallituksen, ympäristölautakunnan ja maankäyttötoimikunnan kokouksissa.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Y on toiminut työurallaan FCG Oy:n toimialapäällikkönä ja työnjohtajana. Sama yritys on laatinut luontoselvityksen Lumivaaraan Prokon Wind Energy Finland Oy:lle. Kunnanjohtaja on tämän vuoksi ollut esteellinen osallistumaan kaavan valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kaavan vireilläolosta ei ole tiedotettu asianmukaisesti. A:lle, joka omistaa metsäpalstan noin kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta, tuli tieto kaavan vireilläolosta ensimmäisen kerran syyskuussa 2015 naapurinkuulemistiedotteessa. B ja C saivat tiedon kaavasta vasta yleisötilaisuudessa 29.4.2014.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon valittajien esittämiä seikkoja, vaan on tukeutunut yksinomaan kaavanlaatijan tekemiin selvityksiin ja selityksiin. Valittajien esittämä selvitys melumallinnuksen virheistä ja infraäänien vaikutuksista samoin kuin muun ohella alueella esiintyvän runsaan petolintukannan tarpeet ovat jääneet huomiotta. Johtopäätökset maisemavaikutusten arvioinnista perustuvat puolueellisiin lausuntoihin.

Kaavan valmistelu ja päätöksenteko eivät ole tapahtuneet maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä edellytetyllä tavalla. Valtuustolla ei ole ollut tuulipuiston osayleiskaavaa käsitellessään oikeaa, puolueetonta ja riittävää selvitystä paikallisista olosuhteista ja hankkeiden vaikutuksista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä edellytetään. Selvitykset on laadittu hankevastaavan toimesta tarkoitushakuisesti.

Tuulivoimaloiden melumallinnukset on tehty laitetoimittajalta saatujen tietojen pohjalta, eivätkä ne perustu todellisuuteen. Talvella pakkassäällä ääni kantaa paljon kauemmaksi kuin lämpimällä kesäsäällä. Tästä huolimatta lämpötilaan verrannollista melumittausta ei ole tehty. Keskiäänitasoja tarkasteltaessa tuulivoimamelun ominaisuudet eivät muutoinkaan tule riittävästi huomioiduiksi.

Todellisia meluvaikutuksia ympäristöön ei ole tuotu esille. Alueen luonnonolosuhteiden ja maastonmuotojen vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Kaavaa laadittaessa ei myöskään ole selvitetty kuinka korkeaksi melutaso nousee, kun Lumivaaran ja sen viereisen Prokon Lumivaara -tuulipuiston mahdollistamien 17 tuulivoimalan ääniaallot sattuvat samaan vaiheeseen taajuuden mukaan.

Melumallinnuksessa ei ole käytetty melupäästön takuuarvoa (L

WAd

), vaan yksittäisen voimalan äänitehotasoa (L

WA

). Lähtömelutasoon olisi tämän vuoksi pitänyt tehdä 2 dB:n lisäys. Melumallinnuksissa ei ole myöskään asianmukaisesti huomioitu 15.5.2015 voimaan tullutta sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetusta. Tuulivoimaloiden toiminnasta syntyvän infraäänen terveysvaikutuksista ei ole tehty selvitystä, vaikka infraäänen haitalliset vaikutukset ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1983 lähtien.

Lumivaaran vieressä sijaitseva Peuravaaran Natura 2000 -alue kuuluu arvokkaaseen lintualueeseen Kainuussa. Alueella on uhanalaisia lintulajeja, kuten sinipyrstö. Tuulivoimaloiden lintuihin kohdistuvat häiriövaikutukset ulottuvat satojen metrien tai jopa kilometrien päähän. Osayleiskaavassa ei ole otettu huomioon puskurivyöhykkeitä tuulivoimapuiston ja linnustollisesti tärkeän alueen välillä. Asiassa on otettava huomioon myös tuulipuiston lähistöllä sijaitsevalla Natura-alueella olevien suojeltavien luontokohteiden ikikuusikon, pienvesistöjen ja harvinaisten kasvien tuhoutumisvaara mahdollisen tuulivoimalaonnettomuuden yhteydessä. Onnettomuudet, kuten tulipalo, romahdus tai öljyvuoto, voivat aiheuttaa tuulivoimaloiden läheisyydessä olevien pienvesistöjen tuhoutumisen.

Kaava-alueella on 35 lähdettä, joiden ennallaan säilyttäminen on mahdotonta tuulivoimaloiden rakennusaikana. Kaavaa laadittaessa ei ole selvitetty, miten hanke pystytään toteuttamaan siten, että suojeltavia pienvesistöjä kuivumiselta suojaava puuston suojaverho saadaan säilytettyä.

Tuulivoimaloiden osoittaminen matkailualueen läheisyyteen heikentää matkailualueen vetovoimaisuutta ja laskee loma-asuntojen sekä kiinteistöjen arvoa. Menetys on maanomistajille kohtuuton.

Lumivaaran alue on kaavoitettu luontomatkailun kehittämisalueeksi ja Kainuun maakuntakaavaa 2020 tehdyssä taustaselvityksessä osoitettu luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittäväksi hiljaiseksi alueeksi. Hiljaisia alueita koskevat merkinnät jäivät kuitenkin luonnosvaiheen jälkeen pois maakuntakaavasta. Alue on merkitty luontomatkailun kehittämisalueeksi myös Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa.

Toteutuessaan tuulivoimapuisto rajoittaisi alueen virkistyskäyttöä lentävän ja putoavan jään aiheuttaman vaaran vuoksi. Kaavaa varten laadituissa selvityksissä ei myöskään ole otettu huomioon Vaara-Kainuun kansallispuistoesitystä/kansallisomaisuus turvaan -hanketta, joka on saatettu vireille vuonna 2012.

Tehdyssä maisema-analyysissä ei ole huomioitu jäänyt Lumivaaran poikkeuksellisen korkeaa maastoa suhteessa ympäröivään maisemaan. Kun otetaan huomioon maaston korkeus ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, tuulivoimaloiden korkein kohta tulee olemaan 610 metriä merenpinnan yläpuolella. Esimerkiksi noin viiden kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta sijaitsevan Oravijärven pintaan korkeuseroa muodostuu 425 metriä. Lumivaaraan suunnitteilla olevat kaikkiaan 17 tuulivoimalaa hallitsisivat koko Kainuun maakuntamaisemaa.

A ja hänen asiakumppaninsa

ovat täydentäneet valitustaan 24.1.2018 ja 25.1.2018 toimittamillaan lisäkirjelmillä.

Hyrynsalmen kunnanhallitus on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa

ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.