Supreme Administrative Court allows residence permit appeal, overturning lower court dismissal due to lack of evidence for rule circumvention.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court granted the residence permit appeal, overturning the lower court's dismissal of the applicant's request. The lower court had rejected the appeal because the applicant allegedly circumvented immigration rules by renewing a sports permit after his contract expired without a valid permit. However, the Supreme Court found that the applicant's new employment contracts provided sufficient evidence of a legitimate purpose for staying, thereby invalidating the lower court's finding of rule circumvention.
Legislator headnote
AI generatedUlkomaalaislain 36 § 2 momentin nojalla oleskelulupaa voidaan hylätä, jos on perusteltua aihetta epäillä sääntöjen kiertämistä; korkein hallinto-oikeus on ratkaissut asian, kun alaikäisellä päätöksellä on hylätty oleskelulupahakemus, jos on olemassa riittävästi näyttöä siitä, että hakijan tarkoituksena on maahantulon todellista tarkoitusta vastaamattomalla perusteella.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asia
Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus
Valittaja
A
Päätös, jota valitus koskee
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 3.5.2018 nro 18/0202/3
Asian aikaisempi käsittely
Maahanmuuttovirasto
on päätöksellään 5.7.2016 hylännyt A:n (jäljempänä hakija tai valittaja) jatko-oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa sekä määrännyt hänet päätöspäivästä lukien Schengen-aluetta koskevaan kahden vuoden maahantulokieltoon.
Jatko-oleskelulupaa on haettu ammattimaisena urheilijana toimimista varten. Hakijalle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa samalla perusteella ajalle 19.3.2015 - 31.10.2015.
Maahanmuuttovirasto on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, että oleskelulupaa ei myönnetä ulkomaalaislain 54 § 1 momentin perusteella, koska edellytykset, joiden perusteella hakijalle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, eivät ole enää olemassa. Oleskelulupaa ei myönnetä, koska on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan tarkoituksena on maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ja valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Suullinen käsittely
Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.
Asiassa on kysymys siitä, onko valittaja kiertänyt maahantuloa koskevia säännöksiä. Valittajan käsitys asiasta käy ilmi asiassa esitetystä kirjallisesta selvityksestä. Niistä seikoista, mistä todistajaksi nimetyn henkilön olisi tarkoitus kertoa, ei ole saatavissa asian ratkaisuun vaikuttavaa selvitystä. Hallinto-oikeus katsoo, että suullinen käsittely asiassa on ilmeisen tarpeeton.
Oleskelulupa
Ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.
Valittaja on ollut tietoinen oleskelulupansa voimassaolon päättymisestä 31.10.2015. Hän ei kuitenkaan ole tuolloin hakenut uutta oleskelulupaa eikä poistunut Suomesta. Valittaja on tietoisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen ilman oleskelulupaa ja solminut uuden pelaajasopimuksen tietäen, että hänellä ei ole ollut siihen vaadittavaa oleskelulupaa. Maahanmuuttovirastolla on tämän vuoksi ollut perusteltua aihetta epäillä valittajan tarkoituksena olevan maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Maahanmuuttovirasto on voinut jättää oleskeluluvan myöntämättä.
Maahanmuuttoviraston päätöksen muuttamiseen valittajan esittämillä perusteilla ei ole syytä.
Karkottaminen ja maahantulokielto
Valittaja on oleskellut Suomessa ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Kun ulkomaalaislain 146 §:n perusteella tehtävästä kokonaisharkinnasta ei muuta johdu eikä karkottamiselle ole ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitettuja esteitä, valittaja on voitu karkottaa kotimaahansa ja määrätä maahantulokieltoon ilman aikaa vapaaehtoiseen paluuseen. Hallinto-oikeudelle toimitetut lausumat eivät anna aihetta toisenlaiseen johtopäätökseen.
Maahanmuuttoviraston päätöksen muuttamiseen myöskään karkottamisen ja maahantulokiellon osalta ei ole aihetta.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Ulkomaalaislaki 147 a § 2 momentti sekä 150 § 1 ja 2 momentti
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tuula Vilenius ja Harry Määttä. Esittelijä Janne Kokko.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Valittaja
on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänelle myönnetään jatko-oleskelulupa ammattimaisena urheilijana. Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava asiassa suullinen käsittely.
Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
Valittaja on tullut Suomeen pelaamaan jalkapalloa B ry:ssä huhtikuussa 2015. Hänelle on myönnetty ensimmäinen tilapäinen oleskelulupa ajalle 19.3. - 31.10.2015 työnteon perusteella. Valittajan pelaajasopimus on kuitenkin purettu hänestä itsestään riippumattomista syistä, ja hän on näin menettänyt mahdollisuuden säännölliseen työansioon. Valittaja on luullut, ettei oleskeluluvan kanssa ole ongelmaa, mikäli hän saa uuden pelaajasopimuksen. Valittaja ei kuitenkaan ole onnistunut heti entisen sopimuksen päätyttyä saamaan uutta sopimusta, koska suurin osa pelaajasopimuksista tehdään tiettyyn aikaan vuodesta. Valittaja on harjoitellut eri joukkueiden mukana odottaessaan niin sanottuja tryouteja. Kun valittaja on viimein saanut tehtyä pelaajasopimuksen C ry:n kanssa, hänelle ei enää ole myönnetty oleskelulupaa.
Valittajalla on ollut pelaajasopimus C ry:n kanssa ajalla 21.2.2016 - 31.10.2017. Kyseisen sopimuksen päätyttyä hän on tehnyt uuden sopimuksen D Oy:n kanssa. Kyseinen sopimus on voimassa 31.10.2018 saakka. Työskentelyn aloittaakseen hän tarvitsee kuitenkin oleskeluluvan.
Valittaja on ollut vilpittömässä mielessä eikä hänen tarkoituksenaan ole ollut kiertää maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä. Hän on saapunut alun perin Suomeen oleskeluluvalla sopimussuhteisena ammattijalkapalloilijana. Maahantulo on siten sujunut täysin säännösten mukaisesti, ja oleskelulupa on saatu perusteella, joka on vastannut todellisuutta. Kun pelaajasopimus on epäonnisesti päättynyt heti sopimuskauden alussa, valittaja on jatkanut harjoittelua ja etsinyt uutta joukkuetta, joka palkkaisi hänet. Valittajan tarkoituksena ei myöskään tällöin ole ollut maassa oleskelua koskevien sääntöjen kiertäminen. Valittaja ei ole missään vaiheessa yrittänyt harhauttaa viranomaisia, eikä hän ole antanut kenellekään vääriä tietoja.
Maahanmuuttovirasto
on antanut lausunnon.
Valittaja
on antanut vastaselityksen.
Korkein hallinto-oikeus
on 8.11.2018 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 5235 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.
Merkitään
Maahanmuuttovirasto on 31.1.2019 tekemällään päätöksellä myöntänyt valittajalle oleskeluluvan perhesiteen perusteella ajalle 31.1.2019 - 31.1.2020.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian.
1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.
2. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan.
Perustelut
1. Suullisen käsittelyn toimittaminen
Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu, suullisen käsittelyn toimittaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.
2. Pääasia
Ulkomaalaislain 36 §:ssä on säädetty yleisistä edellytyksistä oleskeluluvan myöntämiselle. Pykälän 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.
Säännöksen on sen esitöiden (HE 28/2003 vp) perusteella tarkoitettu koskevan ennen kaikkea tilanteita, joissa oleskelulupaa haetaan perusteella, joka ei vastaa maahantulon todellista tarkoitusta. Lisäksi säännös on sovellettavissa myös muunlaiseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on maahantulo tai maassa oleskelu maahanmuuttoviranomaisia harhauttamalla tai muutoin virheellisin perustein.
Asiassa on riidatonta, että valittaja on tullut Suomeen pelaamaan jalkapalloa B ry:ssä. B ry on päättänyt valittajan pelaajasopimuksen koeajalla. Valittaja on saanut uuden pelaajasopimuksen C ry:stä ajalle 21.2.2016 - 31.10.2017. Tämän jälkeen hänellä on ollut pelaajasopimus D Oy:n kanssa.
Valittajalle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa ammattimaisena urheilijana toimimista varten ajalle 19.3. - 31.10.2015, minkä jälkeen hän on 3.3.2016 hakenut samalla perusteella jatko-oleskelulupaa.
Kun otetaan huomioon valittajan pelaajasopimuksista saatu selvitys, valittajan ei voida katsoa hakeneen jatko-oleskelulupaa maahantulon todellista tarkoitusta vastaamattomalla perusteella. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella valittajan tarkoituksena voitaisiin katsoa olleen maassa oleskelu maahanmuuttoviranomaisia harhauttamalla tai muutoin virheellisin perustein. Maahanmuuttovirasto ei siten ole voinut hylätä valittajan oleskelulupahakemusta ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava.
Koska valittajalle on sittemmin myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella, asiasta lausuminen enemmälti raukeaa. Asiaa ei tästä syystä myöskään palauteta Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Stina-Maria Lund.