Supreme Administrative Court allows appeal against deportation from Afghanistan due to Taliban presence and personal vulnerability in Hazara region.

Asia

Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja

A, Afganistan

Asiakasnumero

(--)

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 20.4.2018 nro 18/0481/5

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto

on päätöksellään 9.9.2016 hylännyt A:n (jäljempänä valittaja) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Afganistaniin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnoltaan shiiamuslimi. Hän on kotoisin Ghaznin maakunnan Jaghurin piirikunnasta Khodaidatin alueelta, jossa hän on asunut lähes koko ikänsä yhdessä perheensä kanssa. Valittajan isä, äiti ja sisko asuvat edelleen valittajan kotialueella. Valittaja on ollut yhteydessä perheeseensä keväällä 2016 ja valittajan mukaan perhe voi hyvin. Valittajan veli asuu Iranissa. Valittajan kaksi siskoa perheineen asuvat Ghaznin maakunnan Qarabachin piirikunnassa ja Kabulissa. Valittaja on käynyt kolme luokkaa koulua ja työskennellyt apulaisena rakennustyömailla sekä Afganistanissa että Iranissa. (--)

Valittajalla ei kertomansa mukaan ole ollut ongelmia kotimaansa viranomaisten kanssa. Valittaja on kertonut kuuluvansa väärään heimoon ja Daeshin sekä Talibanin taistelijoiden vihaavan hazaroita. Valittajalla ei ole henkilökohtaisesti ollut ongelmia Daeshin tai Talibanin kanssa. Valittaja ei voi muuttaa kotimaassaan toiselle alueelle, koska muiden kylien asukkaat eivät hyväksy häntä sinne asumaan. Valittaja ei voi muuttaa Kabuliin, koska hänen setänsä puolustusministeriössä työskentelevä poika asuu siellä.

(--)

Maatietoa ja sitä koskevaa oikeuskäytäntöä

Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt arvaamattomana siviilien kantaessa sen pahimmat vaikutukset. Konflikti vaikuttaa enenevässä määrin kaikkiin maan alueisiin ja sen luonne on jatkanut muuttumistaan. Kansainvälisten ISAF-joukkojen vetäytyminen vuonna 2014 on vaikuttanut iskujen lisääntymiseen. Siviiliuhrien kasvu vuonna 2015 keskittyi maan koillis- ja keskiosiin. Vuonna 2016 siviiliuhrien määrä kasvoi nopeasti myös maan eteläosassa. Siviiliuhrien määrä on pysynyt alkuvuoden 2017 aikana samalla tasolla kuin vuonna 2016. UNAMA on rekisteröinyt koko vuoden 2017 aikana yhteensä 10 453 siviiliuhria, joista 3 438 kuollutta ja 7 015 loukkaantunutta. Luku on 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

(UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 19 April 2016; UNAMA, Afghanistan: Annual Report 2015, Protection of Civilians in Armed Conflict, February 2016; UNAMA, Afghanistan: Protection of Civilians in Armed Conflict - Annual Report 2017, February 2018)

Korkein hallinto-oikeus on Ghaznin maakunnan Jaghurin piirikunnasta kotoisin olevaa hazarataustaista henkilöä koskevassa ratkaisussaan KHO 2017:72 todennut, että kun toissijaisen suojelun tarpeen arviointi perustuu hakijan kertaalleen suoritettavan matkareitin eikä hänen kotialueensa turvallisuustilanteeseen, korostuu hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan arvioinut, että henkilöt, joilla on siteitä kotialueelleen ja jotka tuntevat alueen, voivat yleensä matkustaa Kabulista kotialueelleen ilman välikohtauksia. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on todennut, ettei asiaa ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että reittivaihtoehtoihin voi sisältyä matkan pituuteen ja reitin vaikeakulkuisuuteen liittyviä toteuttamisvaikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 5.7.2016 antamassaan ratkaisussa A.M. v. Alankomaat arvioinut, että vaikka hazaroiden asema on Afganistanissa vaikea, ei hazara-etnisyys itsessään johda siihen, että henkilön palauttaminen rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Myös korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2017:71 arvioinut, että hakijat eivät olleet pelkästään hazarataustansa vuoksi vaarassa kärsiä vakavaa haittaa, vaikka etninen tausta on osa suojelun tarpeen arviointia.

(--)

Asian arviointi ja johtopäätökset

(--)

Kansainvälinen suojelu

(--)

Hallinto-oikeus arvioi edellä ja Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenevän maatiedon perusteella ja ottaen huomioon erityisesti Ghaznin maakunnassa esiintyvän väkivallan ilmenemismuodot ja voimakkuus, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue, siviiliuhrien sekä sisäisesti siirtymään joutuneiden määrät, että Ghaznin maakunnassa mielivaltaisen väkivallan aste vaihtelee piirikunnittain. Valittaja on kotoisin viranomaisten hallinnassa olevasta Jaghurin piirikunnasta, jonka turvallisuustilanne on melko vakaa. Valittajalle ei siten voida myöntää toissijaista suojelua ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella pelkästään sen perusteella, että hän on kotoisin Ghaznin maakunnasta. Asiassa tulee kuitenkin vielä arvioida, onko valittajan henkilökohtaisissa olosuhteissa sellaisia seikkoja, joiden perusteella on merkittäviä perusteita uskoa, että väkivalta kohdistuisi juuri häneen.

Valittaja kuuluu hazarataustaisena henkilönä väestönosaan, johon kuuluu noin puolet maakunnan asukkaista. Valittaja on asunut suuren osan elämästään Ghaznin maakunnassa, jossa hänen perheenjäseniään asuu edelleen. Hallinto-oikeuden edellä valittajan kertomuksesta tekemien johtopäätösten perusteella valittaja ei ole kertomistaan syistä profiloitunut minkään tahon erityisen mielenkiinnon kohteeksi. Näin ollen terveen, työkykyisen ja täysi-ikäisen valittajan henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen ja edellä Ghaznin maakunnan turvallisuustilanteesta tehtyjen johtopäätösten perusteella valittaja ei ole todellisessa vaarassa joutua Ghaznin maakuntaan palautettuna kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

(--)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Ulkomaalaislaki 52 §, 146 §, 147 § ja 148 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jussi Uimaluoto ja Henna Paterno. Esittelijä Maarit Tiihonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittaja

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi hän on vaatinut maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on heikko, ja varsinkin nuoret hazarataustaiset henkilöt ovat siellä vaarassa. Matkareitti Kabulista valittajan kotialueelle on turvallisuustilanteeltaan epävakaa. Valittaja ei ole saanut yhteyttä perheeseensä pitkään aikaan, eikä tiedä perheen tämän hetkisestä tilanteesta mitään.

Merkitään

, että korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 4.9.2018 taltionumero 4058 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Maahanmuuttovirasto

on antanut lausunnon. Maahanmuuttovirasto on muun ohella todennut, että Ghazni kuuluu Afganistanissa niiden maakuntien joukkoon, joissa tapahtuu kaikkein eniten turvallisuusselkkauksia (UNOCHA 2018a). UNAMA raportoi Ghaznissa vuoden 2017 aikana 139 siviilikuolemaa ja 214 haavoittumista, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin siviiliuhrien aiheuttaja olivat maataistelut, minkä jälkeen yleisimpiä aiheuttajia olivat räjähdeiskut ja kohdistetut murhat. (UNAMA 2018a)

UNOCHAn mukaan Andarin, Giron ja Ghaznin piirikunnat kuuluivat vuonna 2017 konfliktin intensiteetiltään Afganistanin kaikkein levottomimpiin alueisiin. Väkivalta oli keskimääräistä korkeammalla tasolla myös Ajristanissa, Dih Yakissa, Gilanissa, Qarabaghissa ja Moqurissa. Väkivalta oli Afganistanin keskitasolla Ab Bandissa, Jaghatussa, Rashidanissa, Khwaja Omarissa, Waghazissa, Wali Mohammadi Shahidissa ja Zana Khanissa. Giro oli keskimääräistä rauhallisempi ja hazaraenemmistöiset Jaghori, Malistan ja Nawur kuuluivat Afganistanin kaikkein rauhallisimpiin alueisiin. (UNOCHA 2018a)

Kabul - Kandahar-valtatielle vaihtoehtoinen reitti Ghaznin maakuntaan on kulkea Parwanin maakunnan kautta Bamiyanin kaupunkiin, josta on mahdollista kulkea Bamiyanin Panjabin ja Warasin piirikuntien kautta Ghaznin Nawurin piirikuntaan, josta on yhteys Jaghoriin ja Ghaznin muihin piirikuntiin (Landinfo 2013).

Tolo News uutisoi, että Ghaznin kaupungin muihin maakuntiin yhdistävät tiet eivät ole täysin turvallisia. Talibanin kerrotaan hallitsevan useita teitä ja tarkastuspisteitä. Talibanin tarkastuspisteitä kerrotaan olevan ainakin Khawja Omarin piirikunnassa. (Tolo News 25.8.2018) Myös afganistanilainen Rasad News Agency uutisoi, että Taliban on ottanut merkittävän määrän teitä hallintaansa elokuussa 2018 Ghaznin kaupunkiin tehdyn hyökkäyksen jälkeen. Nawurin, Gilanin, Khwaja Omarin, Jaghatun, Andarin, Nawan, Jaghorin, Malistanin ja Qarabaghin piirikuntien teiden kerrotaan olevan Talibanin hallinnassa. Taliban on muodostanut teiden ympäristöön vyöhykkeitä, joilla sen taistelijat partioivat. Nämä hankaloittavat siviilien liikkumista teillä, sillä Taliban-taistelijoiden kerrotaan muun muassa kidnapanneen ja ryöstäneen teillä liikkuneita ihmisiä. Viranomaiset ovat vasta suunnittelemassa operaatiota teiden haltuunottamiseksi. (Rasad News Agency 27.8.2018)

Al-Arabiya-uutiskanava uutisoi, että Qarabaghin kautta Jaghoriin kulkevan tien matkustajaliikenne on vahvasti Talibanin vaikutusvallan alaisuudessa. Qarabaghin asukkaiden mukaan kulkureitin varrella oli aiemmin useita valtion turvallisuusviranomaisten tarkastuspisteitä, mutta Ghaznin kaupungin viimeisimpien taisteluiden ja talibanien uhkausten takia nämä tarkastuspisteet on lakkautettu. (Al-Arabiya 27.8.2018) Qarabaghissa on myös ollut etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja Talibanin tekemiä sieppauksia vesikiistoihin liittyen (PAN 17.3.2018, PAN 13.1.2018, The Diplomat 4.8.2018).

Edellä esille tuodun ajantasaisen maatiedon perusteella Maahanmuuttovirasto on todennut, että tavallisimmin käytetty kulkureitti valittajan kotialueelle kulkee Ghaznin levottomimpien osien kautta. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että vaikka Kabul - Kandahar-valtatien sekä Ghaznin kaupungista Jaghoriin vievän yleisimmin käytetyn kulkureitin turvallisuustilanne on vaikea, kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea mielivaltaisen väkivallan aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti ketä tahansa pelkästään alueella oleskelemisen vuoksi.

Täten myöskään kyseisen matkareitin käyttämisen, osana läpikulkumatkaa, ei voida katsoa asettavan jokaista tämän reitin kautta kulkevaa henkilöä mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaan vakavaan ja henkilökohtaiseen vaaraan. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että tällaisessa tilanteessa sen arvioiminen, kohdistuuko valittajaan kotialueellaan mielivaltaisesta väkivallasta johtuva vakava ja henkilökohtainen vaara, edellyttää sellaisten henkilökohtaisille olosuhteille ominaisten seikkojen huomioimista, jotka ovat omiaan asettamaan valittajan tällaiseen vaaraan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2017:72 mukaan, kun toissijaisen suojelun tarpeen arviointi perustuu hakijan kertaalleen suoritettavan matkareitin eikä hänen kotialueensa turvallisuuteen, asiassa korostuu hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys.

Ottaen huomioon valittajan henkilökohtaiset olosuhteet, ajantasaisen maatiedon sekä valittajan matkareitillä vallitsevan turvallisuustilanteen, Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei valittajaan kohdistu kotialueelle matkustaessa matkareitillään vallitsevan yleisen turvallisuustilanteen vuoksi henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaavaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Maahanmuuttovirasto on todennut, että valittaja voi näin halutessaan myös matkustaa kotialueelleen edellä esille tuotuja vaihtoehtoisia reittejä pitkin.

Valittaja

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Valituslupahakemus hylätään turvapaikan osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen tältä osin.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian toissijaisen suojelun, oleskeluluvan ja käännyttämisen osalta. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan tältä osin ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1. Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole turvapaikan osalta ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

Sovellettavat säännökset

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Ulkomaalaislain 88 c §:n mukaan vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia toimijoita voivat olla:

1) valtio;

2) valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt; taikka

3) muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88 d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.

Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaan suojelun tarjoaja voi olla sellainen valtio tai valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen järjestö, joka on halukas ja kykenevä tarjoamaan suojelua. Suojelun on oltava tehokasta ja luonteeltaan pysyvää.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Ajantasainen maatieto

Marraskuussa 2018 Taliban hyökkäsi aikaisemmin suhteellisen turvallisena pysyneisiin shiiahazaraenemmistöisiin Jaghurin ja Malistanin piirikuntiin. Taliban valloitti laajoja alueita näistä piirikunnista, ja tuhannet shiiahazarat pakenivat kodeistaan. Vaikka Taliban on sittemmin torjuttu Jaghurin ja Malistanin piirikunnissa, se hallitsee edelleen piirikuntien tärkeimpiä kulkureittejä Qarabaghin, Nawurin ja Gilanin piirikuntiin. Koulut, jotka suljettiin Jaghurissa ja Malistanissa Talibanin hyökkäysten vuoksi, on pääosin avattu uudelleen. Piirikunnista paenneet ihmiset ovat olleet haluttomia palaamaan alueelle, koska Taliban hallitsee yhä alueelle johtavia teitä. (Reuters: Dozens killed in Afghanistan fighting as sectarian threat grows, November 11

th

, 2018. Reuters: Thousands flee as Taliban attack Afghanistan’s ‘safe’ districts. November 14

th

, 2018. UNOCHA - United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Flash Update No. 1 - Ghazni Armed Clash (as of 14

th

November 2018). UNOCHA - United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Flash Update No 3 (as of 21

th

November 2018). AAN - Afghanistan Analysts Network: Taleban Attacks on Khas Uruzgan, Jaghori and Malestan (I): A new and violent push into Hazara areas, November 28

th

, 2018)

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Edellä ilmenevän ajantasaisen maatiedon mukaan Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten jälkeen. Ajankohtainen turvallisuustilanne on vaikea koko maakunnan alueella, joskin mielivaltaisen väkivallan aste vaihtelee jonkin verran piirikunnittain. Turvallisuustilanne saattaa myös vaihdella suhteellisen lyhyelläkin aikavälillä. Tällä hetkellä Taliban hallitsee osaa Ghaznin maakunnan piirikunnista. Lisäksi se on vahvasti läsnä koko maakunnassa ja hallitsee osaa valtateistä, joiden kautta valittajan olisi kuljettava päästäkseen kotialueelleen.

Korkein hallinto-oikeus arvioi käytettävissä olevan maatiedon perusteella, ettei aseellisen selkkauksen tällä hetkellä voida arvioida saavuttaneen koko maakunnan osalta niin korkeaa astetta, että mielivaltaisen väkivallan olisi katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Näin ollen toissijaisen suojelun tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ajantasaisen maatiedon lisäksi valittajan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Erottelematon väkivalta on tällä hetkellä sillä asteella Ghaznin maakunnassa, että jo vähäinenkin henkilökohtaisissa olosuhteissa ilmenevä haavoittuvuus voi merkitä, ettei paluu alueelle ole mahdollista alueen olosuhteiden ja sinne vievän matkareitin yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lähtökohtaisesti alueella, jossa Talibanin läsnäolo on näin vahva, ei voida arvioida olevan saatavilla tehokasta viranomaissuojelua.

Edellä lausutuilla perusteilla, ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitetun sisäisen paon mahdollisuuden selvittämiseksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Asian esittelijä Elina Nyholm.