Supreme Administrative Court dismissed appeal against planning permission denial on a designated planning need area. Applicants failed to prove construction suitability under land use and construction act. Court upheld lower court's rejection of building permit application.

Asia

Suunnittelutarveratkaisua koskeva valitus

Valittajat

A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 4.12.2017 nro 17/0671/5

Asian aikaisempi käsittely

Tuusulan kunnan kaavoituspäällikkö

on 16.11.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt B:n ja A:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen 249 k-m

:n suuruisen omakotitalon, 100 k-m

:n suuruisen autotalli-varastorakennuksen ja 28 k-m

:n suuruisen saunarakennuksen rakentamiseksi Tuusulassa sijaitsevalle 4,070 hehtaarin suuruiselle kiinteistölle Sorala 858-404-3-1229.

Tuusulan kuntakehityslautakunta

on hyväksynyt A:n ja B.n oikaisuvaatimuksen oikaisuvaatimuksessa esitetyillä perusteilla ja siten oikeastaan katsonut rakennusluvan edellytysten suunnittelutarvealueella olevan käsillä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valituksesta kumonnut Tuusulan kuntakehityslautakunnan päätöksen ja hylännyt A:n ja B:n hakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Pykälän 3 momentin mukaan kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin (132/1999) mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen lain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Oikeudellinen arviointi

Hankkeessa on kyse 249 k-m

:n suuruisen omakotitalon, 100 k-m

:n suuruisen autotalli-varastorakennuksen ja 28 k-m

:n suuruisen saunarakennuksen rakentamisesta Tuusulan Kellokoskella sijaitsevalle 4,070 hehtaarin suuruiselle kiinteistölle Sorala 858-404-3-1229. Kaavoituspäällikön päätöksen lähtökohtatietojen mukaan rakennuspaikka sijaitsee metsäisellä harjulla. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tuusulan kunnan hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Linjamäki-Keravanjokilaakson osayleiskaavassa hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle (MT-3).

Voimassa olevan Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan kaikki asemakaavoittamattomat alueet ovat Tuusulassa suunnittelutarvealuetta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää siten suunnittelutarveratkaisua.

Suunnittelutarveratkaisua koskevan säännöksen tarkoituksena on turvata kunnan suunnitteluvara tulevassa kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) 137 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suunnittelutarvealueen maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen perustuisi alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jukka Reinikainen ja Elena Feldman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B

ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kuntakehityslautakunnan suunnittelutarveratkaisua koskeva päätös saatetaan voimaan. He ovat myös vaatineet, että ELY-keskus velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Vaatimusten tueksi on viitattu aiemmin lausuttuun ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Tuusulan kunnanhallitus

on antanut selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

ELY-keskus

on antanut lausunnon.

A ja B

ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Liisa Leiniö.