Supreme Administrative Court quashes firearm license revocation due to insufficient evidence of unsuitability based on isolated behavior.

Asia

Ampuma-aseasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja

A

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 30.3.2017 nro 17/0135/1

Asian aikaisempi käsittely

Sisä-Suomen poliisilaitos

on 8.12.2015 tekemällään päätöksellä (nro 2015/66383) ottanut väliaikaisesti haltuun päätöksessä tarkemmin yksilöidyt A:n ampuma-aseet, koska lupien peruuttaminen on pantu vireille.

Sisä-Suomen poliisilaitos

on 25.5.2016 tekemällään päätöksellä (nro 2016/24776) peruuttanut päätöksessä tarkemmin yksilöidyt A:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella.

Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

Luvanhaltijan ampuma-aselupien peruuttaminen perustuu hänen käyttäytymisestään tehtyyn kokonaisarvioon sekä tapahtumasarjaan vastaanottokeskuksen läheisyydessä.

A on hakenut ampuma-aselupia kahdesti vuoden 2015 aikana. Molemmissa tapauksissa on kiinnitetty huomiota luvanhakijan käyttäytymiseen, jossa on ollut huomautettavaa. Käyttäytymistä on kuvattu sanoilla "outo" ja "ylimielinen", "pelottava" ja "yliasiallinen". Havaintoja ovat tehneet sekä lupahakemuksia vastaanottaneet henkilöt että häntä haastatelleet päätöksentekijät. Näissä tilanteissa on kuitenkin katsottu, että huomiot käytöksestä eivät ole olleet riittäviä kielteiseen päätökseen.

Luvanhaltijaa on kuultu asiassa henkilökohtaisesti 1.3.2016. Hän on kertonut syyksi käyntiinsä vastaanottokeskuksen ulkopuolella olevalla kääntöpaikalla valokuvaamisen ja harrastaneensa urban exploring -valokuvaamista, jossa hänen mukaansa on tarkoitus kuvata hylättyjä rakennuksia. Vastaanottokeskuksen pihassa hän oli kuvannut rakennusta kännykällään. Luvanhaltijan ottama kuva on liitetty päätökseen.

Sisä-Suomen poliisilaitos on 8.12.2015 tehnyt väliaikaisen haltuunottopäätöksen luvanhaltijan aseiden ja aselupien osalta. Päätöksen jälkeen luvanhaltija on saattanut päätöksen julkisuuteen ja asiaa on käsitelty muun ohella sähköisessä MV-lehdessä, jossa on ollut poliisin tekemät päätökset skannattuina tiedot osittain peitettyinä. Luvanhaltija on selittänyt tätä seuraavasti: "Otin yhteyttä mediaan sen takia, että olen ollut julkisella paikalla ottamassa kuvia ja siitä syystä muun muassa minun taskut tutkittiin. Halusin tuoda harrastajayhteisöön tiedon, että voi joutua tällaisten toimenpiteiden kohteeksi tekemättä yhtään mitään väärää." Luvanhaltija ei ole tuonut valokuvausharrastustaan esille vartijalle, joka on hänen kanssaan keskustellut tapahtuma-aikaan vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Vastaanottokeskus ei myöskään ole hylätty rakennus, jollaisten kuvaamiseen luvanhaltijan harrastus liittyy.

Vastaanottokeskusten turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Keskuksen läheisyydessä tapahtuneelle luvanhaltijan provosoivalle käyttäytymiselle ei ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. Luvanhaltijan tarkoitus on ainoastaan ollut aiheuttaa häiriötä vastaanottokeskuksen läheisyydessä lauantaina ilta-aikaan. Kuvatun kaltainen käyttäytyminen ei ole sopivaa ampuma-aseluvan haltijalle. Turvallisuuden vaarantumisen ei tarvitse liittyä ampuma-aseisiin, vaan myös ilman ampuma-asetta tapahtunut väkivaltainen, vaarallinen tai uhkaava käyttäytyminen voi olla peruste luvan peruuttamiselle.

Lupaharkinnassa on selvitetty tarkemmin myös luvanhaltijan motiivia aseiden hankkimiselle ja hallussapidolle. Hän kertoo haluavansa asekeräilijästatuksen. Luvanhaltija on hankkinut vuoden 2015 aikana yhteensä 10 asetta. Ampuma-aselupa-asiassa poliisilaitoksen päätöksentekijänä toimiva ylikonstaapeli on luonnehtinut kuulustelussaan 25.2.2016, että luvanhaltijan harrastuneisuudessa ja aseiden laadussa on ristiriitaa, eikä hankittujen aseiden hankkiminen ilmoitetulla perusteella ole normaalin asiakaskäyttäytymisen mukaista. Sama ylikonstaapeli on toiminut päätöksentekijänä väliaikaisessa haltuunottopäätöksessä ja ottanut haltuunsa luvanhaltijan aseet. Tuossa tilanteessa luvanhaltija on käyttäytynyt rauhallisesti, mutta asia on ollut hänelle silmin nähden vaikea ja iso. Luvanhaltijan rauhallinen ja hyväksyvä käytös ei kuitenkaan ole tyypillistä vastaavissa tilanteissa yleensä. Myöhemmin samana päivänä luvanhaltija oli ilmoittanut poliisille nauhoittaneensa kaikki poliisin kanssa käymänsä keskustelut.

A:n käyttäytymistä on pidettävä aseturvallisuuden näkökulmasta katsottuna siinä määrin epävakaana, impulsiivisena, pelottavana ja ennalta arvaamattomana, että ampuma-aseiden väärinkäytön riski on kohonnut. Poliisilaitoksen tulee puuttua sellaiseen käyttäytymiseen ja olosuhteisiin, joihin liittyy perusteltu syy epäillä ampuma-aseiden väärinkäyttöä. A:n käyttäytyminen on ollut siinä määrin poikkeuksellista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta, että se antaa poliisille perustellun syyn ja velvollisuuden toimia ennakolta vahinkojen välttämiseksi.

Päätöksentekohetkellä tehdyn tilanteen kokonaisarvion perusteella ja edellä kuvatun kaltaisen käyttäytymisen perusteella poliisilaitos peruuttaa luvanhaltijan ampuma-aseluvat. Luvanhaltija ei ole käyttäytymisensä vuoksi sopiva henkilö pitämään hallussaan ampuma-aseita.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valitukset poliisilaitoksen päätöksistä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään hallussapitolupien peruuttamista koskevalta osalta seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esityöt

Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltijaa on hänen terveydentilansa taikka omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavan elämäntapansa tai käyttäytymisensä vuoksi pidettävä sopimattomana hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.

Peruuttamisen syitä koskeva selvitys

Sisä-Suomen poliisilaitos on 3.12.2015 käynnistänyt ampuma-aselain mukaisen aseiden hallussapitoluvan peruuttamiseen liittyvän tutkinnan (ilmoitusnumero 5680/S/24033/15) (= = =).

Kysyttäessä Puuppolan hoivasairaalasta A on kertonut sanoneensa poliisipartiolle, että hoivasairaalan piti jäädä tyhjilleen ja jos näin olisi käynyt hän olisi urban exploring -mielessä kuvaamassa rakennusta. Vaikka Puuppolan hoivasairaala jäisi tyhjilleen, A ei menisi sitä enää Salmirannan tapahtumien jälkeen kuvaamaan. Urban exploring -kuvauksen lisäksi hän harrastaa tavallista valokuvausta. A ei ole kertomansa mukaan osallistunut 28.11.2015 kello 13 alkaen järjestettyyn Jotain rajaa -mielenosoitukseen. Hän ei ollut edes tietoinen mielenosoituksen järjestämisestä. Asia oli tullut hänen tietoonsa vasta hänen jutellessaan poliisipartion kanssa Kuokkalassa.

A on harrastanut urban exploringia aktiivisesti viisi vuotta. Salmirannassa käyttämällään kameralla (Nokia Lumia 620) hän on ottanut kuvia kolmen vuoden aikana noin viisi tuhatta. A:n yleiseen valokuvausharrastukseen kuuluu ihan kaikki kuvaaminen. A:lla on myös Nikon 600 -järjestelmäkamera. A otti yhteyttä mediaan sen vuoksi, että hän oli ollut julkisella paikalla ottamassa valokuvia, mikä oli syynä siihen, että hänen taskunsa tutkittiin. Hän oli halunnut tuoda harrastajayhteisön tietoon, että mainitun kaltaisten toimenpiteiden kohteeksi voi joutua tekemättä mitään väärää. A:lla on ollut metsästyskortti 15-vuotiaasta saakka. Kuulustelukertomuksen mukaan hän on käynyt metsästämässä ja harrastamassa ammuntaa vuonna 2015 hankkimillaan aseilla. A:n mukaan kaikki hänen hankkimansa aseet ovat sopineet hyvin niihin käyttötarkoituksiin, joihin ne on hankittu. A:lla on käyttöoikeus Toivakan ampumarataan.

Vastaanottokeskustilanteessa mukana ollut Suomen Punaisen Ristin työntekijä 4.1.2016 on tutkintaan liittyvässä kuulustelussa kertonut muun ohella, että vastaanottokeskuksessa on ollut käytäntö, että jos kääntöpaikalle tulee auto, joka jää siihen, niin henkilön asia käydään tarkastamassa ja auton rekisterinumero kirjataan ylös. Kaiken kaikkiaan autossa ollut mies oli kääntöpaikalla noin viisitoista minuuttia. Vartijan kanssa mies keskusteli viitisen minuuttia. Lopun aikaa hän oli kääntöpaikalla. Kuulusteltava ei ollut ollut paikalla kokoaikaa, vaan kävi välillä sisällä vastaanottokeskuksessa ja seurasi tilannetta ikkunasta. Kokonaistilanne ei hänen mielestään ollut uhkaava, mies keskusteli asiallisesti, vaikka penäsikin oikeuksiaan.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Hallinto-oikeuden ratkaistavana on kysymys ampuma-aselupien peruuttamista koskevan poliisilaitoksen päätöksen laillisuudesta. Valituksenalainen päätös on perustunut muutoksenhakijan käyttäytymistä koskevaan kokonaisarviointiin ja poliisilaitoksen tekemään johtopäätökseen siitä, että luvanhaltijaa on pidettävä sopimattomana pitämään hallussaan ampuma-aseita. Päätös ei ole perustunut muutoksenhakijan terveydentilaa koskevaan selvitykseen tai hänen terveydentilansa arviointiin muullakaan perusteella. Näin ollen asiassa ei ole merkitystä sillä, mitä muutoksenhakijan mielenterveyttä koskevaa selvitystä poliisilaitos on päätöksensä perusteeksi jättänyt esittämättä, eikä hänen terveydentilansa tältä osin tule myöskään hallinto-oikeuden arvioitavaksi asiassa.

Esitetyn selvityksen perusteella on riidatonta, ettei A ole käynyt vastaanottokeskuksen alueella tai sisällä vastaanottokeskuksessa. Lupien peruutusharkinta on käynnistynyt A:n autosta vastaanottokeskuksen läheisyydessä, kuitenkin keskuksen alueen ulkopuolella, olevalla kääntöpaikalla tehtyjen havaintojen ja A:n ja vartijan välillä käydyn keskustelun sekä näistä hätäkeskuksen kautta poliisille tehtyjen ilmoitusten perusteella. Peruuttamisen syistä esitetystä selvityksestä ilmenee, ettei A:n käyttäytyminen tilanteessa ole ollut väkivaltaista eikä sitä ole kuvattu vaaralliseksi.

Jotta lupa voitaisiin peruuttaa luvanhaltijan käyttäytymisen perusteella, luvanhaltijan käyttäytymisen tulee olla luonteeltaan luvanhaltijan omaa tai toisten henkilöiden turvallisuutta vaarantavaa. Turvallisuuden vaarantumisen ei välttämättä tarvitse liittyä ampuma-aseisiin eikä sen tarvitse ilmetä konkreettisena tekona taikka vaaratilanteena. Myös ilman ampuma-asetta tapahtunut väkivaltainen, vaarallinen tai uhkaava käyttäytyminen voi olla perusteena luvan peruuttamiselle. Selvitystä muustakaan A:n väkivaltaisesta tai vaaralliseksi tulkittavasta käyttäytymisestä ei ole esitetty. Asiassa jää siten lähinnä arvioitavaksi, onko A:n käyttäytymistä valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla pidettävä siten uhkaavana, että se osoittaa, että häntä on pidettävä sopimattomana käsittelemään ampuma-aseita.

Vartija on kuvannut A:n käyttäytymistä suoran oloiseksi, mutta provosoivaksi ja jollakin tavalla uhittelevaksi ja puolustelevaksi. Vartija on käyttäytymisen perusteella arvioinut, että liikkeellä oltiin väärällä asialla. Tilanteessa osittain läsnä ollut vastaanottokeskuksen työntekijä on kertonut, ettei kokonaistilanne ollut uhkaava, vaan mies oli keskustellut asiallisesti, vaikka penäsikin oikeuksiaan. Toinen vastaanottokeskuksen työntekijöistä on kuvannut A:n olleen uhmakas, mutta ei pelottava. Hätäkeskukseen oli soitettu, koska miehen käyttäytyminen oli viitannut siihen, että hän saattaisi ottaa kontaktia turvapaikanhakijoihin. Peruuttamisen syistä esitetystä selvityksestä ei sen sijaan ilmene, että kukaan tutkinnassa kuulluista henkilöistä olisi luonnehtinut tai kokenut A:n käyttäytymistä tilanteessa uhkaavaksi.

Ampuma-aseiden hallussapitoon liittyy vaatimus siitä, että henkilö hallitsee omaa käyttäytymistään, eikä kenelläkään ole ehdotonta oikeutta ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapitoon. Nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen liittyviä olosuhteita koskevan selvityksen perusteella poliisilaitos on voinut pitää A:n epätavanomaista käyttäytymistä tilanteen kokonaisarvion perusteella siinä määrin ongelmallisena, että siihen liittyy ampuma-aseen väärinkäytön vaara. Poliisilla on harkintavaltaa ampuma-aselupien suhteen ja ampuma-aseisiin liittyvän väkivallankäytön ehkäisemiseksi oikeus puuttua mahdollisiin aseiden väärinkäyttötapauksiin jo ennakolta. Poliisilaitos ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se on katsonut, että A:ta on hänen käyttäytymisensä vuoksi pidettävä sopimattomana käsittelemään ampuma-aseita. Tämän vuoksi valitus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Minna Koskinen, Vesa Sirkesalo ja Mia Ekman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeuteen suullisen käsittelyn toimittamiseksi. Toissijaisesti hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja valitus hyväksyttävä.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

A on nuhteeton eikä hänen käyttäytymisessään ole ollut tapahtuman jälkeenkään muuta huomautettavaa kuin se, että hän on kyennyt säilyttämään rauhallisuutensa. A on saanut useita ampuma-aselupia puhtain paperein. A:ta vastaan esitetty materiaali on yksipuolista, leimaavaa ja tarkoitushakuista ja se sisältää poliisiorganisaation sisällä syntyneitä mielikuvia A:sta. Mitään sellaista, mikä oikeuttaisi pitämään A:ta kelpaamattomana pitämään ampuma-aseita hallussaan, ei ole esitetty.

Sisä-Suomen poliisilaitos on antanut selityksen.

Poliisihallitus

on antanut selityksen.

A

on antanut vastaselityksen.

A

on toimittanut lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen siltä osin kuin kysymys on A:n ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavien lupien peruuttamisesta. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan mainitulta osin ja poliisilaitoksen päätös 25.5.2016 (nro 2016/24776) kumotaan.

2. Valituslupahakemus hylätään siltä osin kuin kysymys on A:n ampuma-aseiden väliaikaisesta haltuunotosta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen muilta kuin kohdassa 1 mainituilta osin.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole ampuma-aselain 118 §:n 1 momentissa ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

Perustelut siltä osin kuin valitus on tutkittu (kohta 1)

Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamisen edellytykset arvioidaan yksittäistapauksissa kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarvioinnissa arvioidaan henkilön sopivuutta käsitellä ampuma-aseita esiin tulleiden seikkojen ja olosuhteiden perusteella. Mikäli lupa peruutetaan käyttäytymisen perusteella, käyttäytymisen tulee osoittaa, että luvanhaltijaa on pidettävä sopimattomana käsittelemään ampuma-aseita.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa A:n ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavien lupien peruuttamisen pääasiallisena perusteena on ilmoitettu olevan se, että A on 28.11.2015 liikkunut ilta-aikaan vastaanottokeskuksen läheisyydessä. A on esiintynyt poliisilaitoksen päätöksen perustelujen mukaan kello 22.15 vastaanottokeskuksen sisäänkäynnin ulkopuolella olevalla liikenteen kääntöpaikalla uhmakkaasti keskustellessaan paikalla olleen vartijan kanssa. Asiassa saadun selvityksen perusteella A ei ole kuitenkaan käynyt sisällä vastaanottokeskuksessa tai edes vastaanottokeskuksen alueella, vaan yleisellä kääntöpaikalla. Hän ei ole myöskään syyllistynyt mainittuna iltana rikokseen, väkivaltaiseen käyttäytymiseen tai väkivallalla uhkaamiseen.

Mainittu tapahtuma, kuten kaikki muukin A:n käyttäytymisestä poliisin käytettävissä oleva tieto, voidaan sinänsä ottaa huomioon ampuma-aselupien peruuttamiseen liittyvässä kokonaisarvioinnissa. Vaikka tapahtumista saadun selvityksen perusteella ei voidakaan pitää uskottavana, että A olisi ollut paikalla valokuvausharrastuksensa vuoksi, pelkästään mainitun kaltaista yksittäistä tapahtumaa ei voida pitää osoituksena siitä, että A on käyttäytymiseltään sopimaton käsittelemään ampuma-aseita.

Poliisilaitoksen päätöksensä tueksi ilmoittamat muut seikat ovat liittyneet A:n käyttäytymiseen lupia haettaessa ja aseita häneltä noudettaessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että estettä myöskään kerrotun käyttäytymisen ottamiseen huomioon kokonaisharkinnassa ei ole. Poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa muun muassa oudoksi ja yliasialliseksi kuvattu käyttäytyminen ei kuitenkaan sellaisenaan tarkoita, että A:ta olisi pidettävä sopimattomana käsittelemään ampuma-aseita. Sillä poliisilaitoksen mainitsemalla seikalla, että A:n ampuma-aseiden väliaikaisesta haltuunotosta on osittain hänen omasta aloitteestaan kirjoitettu lehdissä, ei puolestaan ole merkitystä ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavien lupien peruuttamista koskevassa arvioinnissa.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen poliisilaitoksella ei ole ollut asiassa tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella riittävää perustetta A:n ampuma-aseiden haltuunottoon oikeuttavien lupien peruuttamiselle. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät oikeusohjeet sekä asiassa saatu, myös hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevä selvitys, poliisilaitoksen päätös 25.5.2016 (nro 2016/24776) ja hallinto-oikeuden päätös, siltä osin kuin niissä on ollut kysymys ampuma-aseiden haltuunottoon oikeuttavien lupien peruuttamisesta, on kumottava.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.