Supreme Administrative Court dismissed appeal against planning permission denial for wind turbines on designated planning need area.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed LähiTuuli Oy's appeal against the Eastern Finland Administrative Court's decision to revoke planning permission for wind turbines. The Technical Board denied the permits because the turbines would cause harm to the zoning plan and area usage organization under the Planning and Building Act. The court found no grounds to alter the lower court's ruling, upholding the requirement for strict adherence to zoning plans on designated planning need areas.
Legislator headnote
AI generatedMaankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohta; suunnittelutarvealueella rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ja ensisijainen lähtökohta on rakentaminen alueella hyväksyttyyn asemakaavaan.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asia
Suunnittelutarveratkaisuja koskeva valitus
Valittaja
LähiTuuli Oy
Päätös, jota valitus koskee
Itä-Suomen hallinto-oikeus 16.1.2017 nro 17/0013/3
Asian aikaisempi käsittely
Lappeenrannan tekninen lautakunta
on 24.6.2015 (§:t 198 ja 199) tekemillään päätöksillä myöntänyt TuuliSaimaa Oy:lle suunnittelutarveratkaisut tuulivoimaloille WTG K2 ja WTG K1 Lappeenrannassa. Tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan 122 metriä ja kokonaiskorkeudeltaan 182 metriä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Itä-Suomen hallinto-oikeus
on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, A:n ja B:n kuolinpesän osakkaiden valituksista kumonnut Lappeenrannan teknisen lautakunnan päätökset ja hylännyt TuuliSaimaa Oy:n suunnittelutarveratkaisuja koskevat hakemukset.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:
Suunnittelutarveratkaisua koskevat säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Pykälän 2 momentin mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85 §:n ja 90 §:n säännösten mukaan suunnittelutarveratkaisua koskevaan hakemukseen on liitettävä 1) ympäristökartta, joka osoittaa alueen sijainnin, sekä asemapiirros, josta käyvät ilmi sekä olemassa olevat että suunnitellut rakennukset tai rakentamistoimenpiteet rakennuspaikalla; 2) asiakirja, joka osoittaa rakennuspaikan hallinnan tai muun perusteen hakea poikkeusta; sekä 3) selvitys kuulemisesta, jos hakija on sen suorittanut 86 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Hakemuksessa on esitettävä arvio poikkeamista koskevan hankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut.
Tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen soveltuvuutta koskevan harkinnan lähtökohtia
Rakennuslainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) olevien maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön siellä tulee perustua riittävään suunnitteluun. Tämän mukaisesti ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen perustuisi alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 141/2010 vp) 77 a §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen tuulivoimarakentamista koskien voitaisiin ehdotetun sääntelyn tarkoittamissa tilanteissa selvittää yleiskaavassa. Tällöin rakennusluvan myöntäminen ei edellyttäisi suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa. Yleiskaavaan otettaisiin tätä koskeva määräys, jolla osoitettaisiin, millä alueella rakennusluvat kaavassa osoitetuille tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella.
Edelleen perusteluissa todetaan, että tuulivoimarakentamisella on useissa tilanteissa merkittävä vaikutus juuri maisemaan ja ympäristöön, minkä vuoksi tuulivoimarakentamisen sijoittumista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa tulisi ottaa erityisesti huomioon tuulivoimaloiden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön sekä maiseman mahdolliset erityispiirteet. Lainkohdassa tarkoitettua mainintaa tuulivoimarakentamisen sopeutumisesta ympäristöönsä tulisi tulkita kunkin rakentamishankkeen tapauskohtaisista olosuhteista lähtien. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin.
Rakennuspaikkojen ja niiden ympäristön suunnittelutilanne
Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 21.12.2011, suunnitellut rakennuspaikat ovat niin sanotulla valkoisella alueella, jolla ei ole maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä. Tilan 405-531-6-66 lounaiskulma ja länsiraja ovat Muukon urheilukeskuksen melualueen merkinnän alueella (me).
Rakennushanke
TuuliSaimaa Oy on hakenut samanaikaisesti suunnittelutarveratkaisua kahden tuulivoimalan WTG K1 ja WTG K2 rakentamiseen Anttila tilasta 405-531-6-66 vuokratuille 0,5 hehtaarin suuruisille määräaloille. WTG K1 sijoittuu tilan pohjoisosaan ja WTG K2 tilan eteläosaan. Molemmat voimalat ovat napakorkeudeltaan 122 metriä ja lapa mukaan luettuna 182 metriä korkeita. Voimaloita varten on tarkoitus rakentaa uutta tietä etelästä Ahvenlampi-Saarniala yksityistieltä Anttilan tilan alueella.
Voimalat on suunniteltu sijoitettavaksi metsänhakkuiden pirstomalle mäntyvaltaiselle kangasmetsäalueelle, jonka puusto on pääasiassa nuorta tai varttunutta. Voimaloiden sijoituspaikkojen läheisyydessä valtatien 6 molemmin puolin sijaitsee olemassa oleva seitsemän voimalaa käsittävä Muukon tuulivoimapuisto, jonka lähin voimala sijaitsee noin 1 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimalasta K1 ja noin 1 120 metrin etäisyydellä voimalasta K2. Hakemukseen on liitetty muun muassa Kaukkorven tuulivoimalaitosten melumallinnus (Ramboll Finland Oy, 23.10.2014), Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulipuiston luontoselvitykset (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen, 19.10.2014), Kaukkorven tuulivoimaloiden varjostusvaikutusten arviointi (Empower PN Oy, 21.10.2014) ja Tuulivoimaloiden havainnekuvaraportti (3Dee Oy, 7.10.2014).
Suunnittelutarveharkinnan riittävyys asiassa
Asiassa on A:n ja B:n kuolinpesän osakkaiden valituksesta ratkaistava kysymys ensisijaisesti siitä, onko hakemuksissa tarkoitettujen kahden tuulivoimalan rakentamista tarkoittavan hankkeen toteuttamisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain kannalta voitu ratkaista suunnittelutarveasiana vai edellyttääkö hankkeen toteuttaminen kaavan laatimista.
Johtopäätös
Edellä lausutuilla perusteilla TuuliSaimaa Oy:n hakemuksiin suostuminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä hakemuksiin suostumiselle ei siten ole. Tämän vuoksi teknisen lautakunnan päätökset on kumottava ja suunnittelutarveratkaisua koskevat hakemukset hylättävä.
Asian näin päättyessä hallinto-oikeus ei lausu muista valitusperusteista.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 § ja 77 b §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Terhi Helttunen ja Ritva Schiestl, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
LähiTuuli Oy
on valituksessaan vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Lappeenrannan teknisen lautakunnan päätökset saatetaan voimaan.
Vaatimuksensa tueksi LähiTuuli Oy on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt perusteet sille, että suunnitellut tuulivoimalat aiheuttaisivat haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ovat virheellisiä. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) mukaisesti alle kolmen tuulivoimalan kokonaisuudet on mahdollista toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla.
Kysymyksessä olevan hankkeen suunnittelussa on alusta asti otettu huomioon olemassa oleva ja suunniteltu kaavoitustilanne sekä alueiden käytön muu järjestäminen. Hakemusten mukainen tuulivoimarakentaminen ei ole ristiriidassa alueen olemassa olevan tai suunnitellun maankäytön kanssa.
Hanketta valmisteltaessa on tehty kattavat ja riittävät selvitykset ympäristövaikutuksista. Erityisesti maisemallinen muutos olisi vähäinen, sillä suunnitellut kaksi tuulivoimalaa olisivat osa jo tuotannossa olevaa Muukon tuulivoimapuistoa, ja useammankin kilometrin tarkasteluetäisyydeltä raskaan teollisuuden vaikutus on merkittävästi suurempi. Maankäyttöä haittaavia vaikutuksia ei laadittujen selvitysten perusteella ole.
Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavaan merkitty varaus asutuksen laajenemiselle (AP) on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa, eivätkä melu- ja välkevaikutuksia koskevat raja- tai ohjearvot hankkeessa teetettyjen selvitysten perusteella ylity uusillakaan asuinrakentamiseen suunnitelluilla alueilla.
Kaukkorven tuulivoimaloiden kehityksestä vastaavan TuuliSaimaan nimi on vuoden 2016 alussa muuttunut LähiTuuli Oy:ksi.
Lappeenrannan tekninen lautakunta
on antanut selityksen, jossa se on ilmoittanut yhtyvänsä LähiTuuli Oy:n valituksessa esitettyyn.
Myönteiset suunnittelutarveratkaisut eivät teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Keskustaajaman osayleiskaavaan merkitty uusi tai olennaisesti muuttuva pientalovaltainen asuntoalue sijaitsee alueella, joka on kaupungin omistuksessa ja jolla ei ole rakentamispainetta. Samalla alueella on jo ennestään toteutumaton asemakaavoitettu pientaloalue.
A
on antanut selityksen, jossa hän on esittänyt valituksen hylkäämistä.
B:n
kuolinpesän osakkaat ovat antaneet selityksen, jossa he ovat esittäneet valituksen hylkäämistä.
LähiTuuli Oy
on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaiseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.