Supreme Administrative Court allowed appeal by adding a requirement to submit an alternative discharge site report.

Asia

Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja

Kemiönsaaren Vesi

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 5.10.2016 nro 16/0497/3

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

on 29.1.2015 viraston ympäristölupavastuualueella ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 7/2015/2 myöntänyt Kemiönsaaren Vedelle ympäristöluvan Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon laajentamiseksi ja tarkistanut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen jätevedenpuhdistamon toiminnalle 19.12.2003 antaman toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 110 YLO lupamääräyksiä.

Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaisten Kemiönsaaren viemäröintialueiden jätevesien ja puhdistamolle toimitettavien sako- ja umpikaivolietteiden lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa. Puhdistamolle ei saa johtaa uusia jätevesiä ennen kuin puhdistamon laajennus on suoritettu ja Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt laajennustoimenpiteet.

Jätevedet johdetaan nykyisessä purkupaikassa Falköfjärdeniin. Seuraavan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä luvanhaltijan on tehtävä selvitys vaihtoehtoisista purkupaikoista ja esitettävä hakemus purkupaikan siirtämisestä haitattomampaan paikkaan.

Laajennetun puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 4 400 yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 §:n 4 kohdassa määritellyllä tavalla laskettuna.

Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista ennakolta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa, joka tässä päätöksessä olisi määrättävä korvattavaksi. Kalataloushaittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu.

Aluehallintoviraston päätös sisälsi lupamääräykset 1 - 18.

Päätöksen mukaan toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja jätevesien purkupaikan siirtämiseksi.

Hakemukseen on liitettävä esitys nykyistä haitattomammasta purkupaikasta, yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiassa nyt on kysymys, sille tehtyjen valitusten johdosta valitukset muutoin hyläten lisännyt päätökseen uuden lupamääräyksen 19 (

muutokset kursiivilla

):

19. Toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus jätevesien purkupaikan siirtämiseksi nykyistä haitattomampaan paikkaan.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään täällä kysymyksessä olevilta osin seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asiassa esitetty selvitys

Taalintehtaan nykyinen puhdistamo on valmistunut vuonna 2008. Puhdistamolle on johdettu Taalintehtaan taajaman ja sen lähialueiden sekä kirkonkylän ja Björkbodan taajamien yhteensä noin 2 000 asukkaan asumisjätevedet. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on suljettu vuonna 2010 ja sen jälkeen vedet on johdettu Taalintehtaan puhdistamolle. Kemiön kirkonkylän ja Lammalan jätevedenpuhdistamot on tarkoitus sulkea lähivuosina, minkä jälkeen Taalintehtaan puhdistamo on Kemiönsaaren ainoa jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon toiminta-alueen viemäriverkoston kokonaispituus vuonna 2013 oli noin 168 kilometriä. Verkostoa on viime vuosina rakennettu erillisviemäröintinä keskimäärin 7 - 15 kilometriä vuodessa. Laajennuksen yhteydessä puhdistamon varsinaista prosessia ei muuteta, mutta kapasiteettia lisätään tarpeellisilta osin. Lisäksi varaudutaan typenpoiston tehostamiseen metanolin syötöllä ja puhdistetun jäteveden desinfiointiin kemiallisesti.

Hallinto-oikeuden arviointi ja johtopäätökset

(---)

Lisätty uusi lupamääräys 19

Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla 1.5.2015 voimaan tulleella lailla (423/2015) on kumottu ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 § koskien määräystä lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on kuitenkin säännöllisessä valvonnassa arvioitava lain (423/2015) 89 §:n mukainen tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Edellä todetun johdosta valituksenalaiseen päätökseen asetettu määräys lupamääräysten tarkistamishakemuksen toimittamisesta 31.12.2019 mennessä on rauennut.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 § 1 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti sekä 52 § 2 momentti

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 199 § 1 ja 2 momentti sekä 201 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petri Forma, Varpu Kujanpää ja Hanna Nieminen-Finne. Esittelijä Taija Randen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kemiönsaaren Vesi

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on lisännyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämään ympäristölupaan uuden lupamääräyksen 19. Lupamääräys 19 tulee muuttaa kuulumaan seuraavasti:

"Toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus jätevesien purkupaikan siirtämisestä haitattomampaan paikkaan ja liitettävä hakemukseen selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista ja niiden tarpeesta."

Muutoksenhakija on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteella jää epäselväksi, onko hakija uuden lupamääräyksen 19 nojalla velvollinen tekemään hakemuksen jätevesien purkupaikan siirtämisestä haitattomampaan paikkaan ilman, että hakemus sisältää selvityksen vaihtoehtoisista purkupaikoista. Näin on siksi, että vertaileva selvitys mainitaan vain päätöksen perusteluissa.

Luvan muuttamisen tarpeen arviointi edellyttää, että esitetään selvitys vaihtoehtoisista purkupaikoista, ja niiden perusteella voidaan tehdä kokonaisarviointi tilanteesta. Toimitettavaan selvitykseen tulisi sisältyä ympäristönsuojelulliset ja vesitaloudelliset näkökohdat huomioiva arviointi ja vertailu nykyisen purkupaikan osalta uuden hakemuksen jättämisajankohtana, vastaava vertailu muina purkupaikkoina varteenotettaviin vaihtoehtoihin sekä purkupaikan mahdollista siirtoa koskevan hankkeen toteuttamissuunnitelma kustannusarvioineen, mahdollinen toteuttamisaikataulu sekä arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista. Viranomaisen tulisi toimitettavan selvityksen perusteella arvioida, onko ylipäätään olemassa nykyistä purkupaikkaa haitattomampia vaihtoehtoja jätevesien johtamiseksi vesistöön.

Mikäli tällaista selvitystä ei olisi tarkoitus toimittaa aluehallintovirastolle purkupaikan siirtoa koskevan hakemuksen yhteydessä, ei olisi myöskään mahdollista arvioida, onko purkupaikan siirtäminen haitattomampaan paikkaan perusteltua. Tällöin hallinto-oikeuden päätöksen määräys tulisi sellaisenaan panna täytäntöön ilman minkäänlaista asian kokonaisharkintaa tai arviota purkupaikan siirron perusteista.

Hallinto-oikeuden päätös ei vastaa uuden lupamääräyksen osalta aikaisempaa aluehallintoviraston päätöstä eikä muuttuneen ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaista luvan muuttamisen tarpeen arviointia koskevaa määräystä (423/2015).

On epätodennäköistä, että hallinto-oikeuden tarkoituksena olisi ollut muuttaa päätöksellään sisällöllisesti aluehallintoviraston päätöksessä ollutta lupamääräyksen tarkistamista koskevaa määräystä. Päinvastoin voidaan katsoa, että hallinto-oikeuden tarkoituksena on ollut velvoittaa hakija selvittämään ympäristönsuojelullisista lähtökohdista käsin purkupaikan siirtäminen jatkossa nykyistä vähemmän haittoja aiheuttavaan paikkaan.

Jotta hallinto-oikeuden päätöksen sisältö olisi mahdollisimman selkeä eikä aiheuttaisi myöhemmin tulkintaepäselvyyksiä, tulee perusteluosassa esitetyn näkyä itse luparatkaisussa.

Lupaehtojen tulisi myös olla linjassa muiden vastaavien laitosten lupaehtojen kanssa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on viitannut antamaansa lupapäätökseen ja sen perusteluihin sekä hallinto-oikeuden päätökseen. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta, mikä antaisi aihetta päätyä hallinto-oikeuden päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se viittaa asiassa aikaisemmin aluehallintovirastolle ja hallinto-oikeudelle antamiinsa lausuntoihin.

Kemiönsaaren kunnanhallitus

on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on viitannut Kemiönsaaren Veden valitukseen ja katsonut, ettei siihen ole lisättävää.

Kemiönsaaren rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta

on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on todennut, että valituksessa esitetty vaatimus lupamääräyksen 19 muuttamisesta on perusteltu. Jotta Kemiönsaaren Vesi tekemiensä selvitysten perusteella voi ratkaista sen purkupaikan, joka on haitattomampi kuin nykyinen, on perusteltua sisällyttää vertailuun myös nykyinen purkupaikka.

Kemiönsaaren kunnan terveydensuojeluviranomainen

on ilmoittanut, että se ei anna vastinetta valituksen johdosta.

Asunto-osakeyhtiö Dragsfjärdin Marikari ja sen hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät asiakumppanit

ovat antaneet valituksen johdosta vastineen, jossa todetaan muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto ja hallinto-oikeus ovat perustelluista syistä päätyneet samansisältöiseen purkupaikan siirtoa koskevaan velvoitteeseen. Luvanhakija ei valittanut aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtynä valitusta ei tulisi tutkia. Jos valitus tutkitaan, se tulisi perusteettomana hylätä, koska lupaviranomaisen ja hallinto-oikeuden päätöksissä on esitetty asianmukaiset perusteet purkupaikan selvittämis- ja siirtovelvollisuudelle.

Lupamääräykseen 19 vaaditun lisäyksen tarkoituksena on vesittää vaadittu purkupaikkaselvitys. Hallinto-oikeuden päätökseen sisältyvä lupamääräys ei kuitenkaan ole lupaviranomaisen ratkaisuun verrattuna uusi, vaan vastaa täysin aluehallintoviraston päätöksen sisältöä.

Långö-Apelholm -seura ry

on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on todennut, että hallinto-oikeuden päätöstä ei ole valituksen johdosta syytä muuttaa. Hallinto-oikeuden lisäämä uusi lupamääräys 19 on vesiensuojelun kannalta merkittävä. Nykyinen purkupaikka ei voi olla vaihtoehtona silloin, kun tarkoituksena on vähentää Falkön lahden kuormitusta.

Falkö rf

on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on todennut, että hallinto-oikeuden päätöstä ei ole valituksen johdosta syytä muuttaa. Nykyinen purkupaikka ei voi olla esitettävien vaihtoehtojen joukossa. Pistekuormituksen haitoista Falkö fjärdenillä on esitetty lupakäsittelyn aikana tietoja aluehallintovirastolle ja hallinto-oikeudelle. Jätevesien keskittäminen Taalintehtaalle lisää jätevesikuormitusta Falkö fjärdenille 65 prosenttia ja typpikuormitusta 45 prosenttia vuosien 2010 - 2015 keskiarvoista. Suomen saaristo ja varsinkin Suomen etelärannikon suljetut saaristoaltaat ovat erittäin herkkiä paikalliselle kuormitukselle. Tästä syystä myös Falkö fjärden on hyvin riippuvainen paikallisesta kuormituksesta. Nykyinen purkupaikka ei ole sopiva koko Kemiönsaaren kunnan jätevesille.

A:lle ja B:lle

on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta.

Kemiönsaaren Vesi

on antanut lausuntojen ja vastineiden johdosta vastaselityksen, jossa se on katsonut, että sillä ei ole asian johdosta lisättävää.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Asunto-osakeyhtiö Dragsfjärdin Marikarin ja sen asiakumppaneiden vaatimus valituksen jättämisestä tutkimatta hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus muuttaa valituksen enemmälti hyläten lupamääräyksen 19 kuulumaan seuraavasti (

muutokset kursiivilla

):

19. Toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus jätevesien purkupaikan siirtämisestä haitattomampaan paikkaan

ja liitettävä hakemukseen selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista

.

Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei enemmälti muuteta.

Perustelut

1. Tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen hylkääminen

Asunto-osakeyhtiö Dragsfjärdin Marikari ja sen asiakumppanit ovat vastineessaan vaatineet, että Kemiönsaaren Veden valitus tulee jättää tutkimatta, koska Kemiönsaaren Vesi ei ole hakenut muutosta Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen, johon sisältyi samansisältöinen purkupaikan siirtoa koskeva velvoite kuin hallinto-oikeuden lisäämään uuteen lupamääräykseen 19.

2. Lupamääräyksen 19 muuttaminen

Kemiönsaaren Vesi on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden lisäämää uutta lupamääräystä 19 täydennetään siten, että siitä käy ilmi, että purkupaikan siirtämistä koskevaan hakemukseen tulee liittää myös selvitys vaihtoehtoisista purkupaikoista. Valituksessa on katsottu, että ilman tällaista lisäystä ei ole mahdollista arvioida, onko purkupaikan siirtäminen haitattomampaan paikkaan perusteltua.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n (423/2015) 1 momentin mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Luvan muuttamista koskevaan toiminnanharjoittajan hakemukseen sovelletaan, mitä 39 §:ssä säädetään lupahakemuksesta.

Ympäristönsuojelulain 39 §:n (256/2017) 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Pykälän 3 momentin mukaan hakemuksen laatijalla on oltava riittävä asiantuntemus. Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Pykälän 4 momentin mukaan tarkempia säännöksiä hakemuksen sisällöstä ja sen sähköisestä tekemisestä sekä hakemukseen liitettävistä lupaharkinnan kannalta tarpeellisista selvityksistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Ympäristönsuojelulain 39 §:ssä ja sen nojalla ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (713/2014) säädetään siitä selvityksestä, joka lupahakemukseen on liitettävä. Haettaessa muutosta jätevesien purkupaikkaan voidaan mahdollisia vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskevaa selvitystä pitää lupaharkinnan kannalta tarpeellisena. Selvityksessä voidaan tällöin myös verrata vaihtoehtoisia purkupaikkoja nykyiseen purkupaikkaan. Lupamääräyksen 19 täydentämiseen vaihtoehtoisia purkupaikkoja koskevan selvityksen osalta valituksessa esitetyllä tavoin ei näin ollen ole estettä, ja määräyksen selventäminen on perusteltua.

Valituksessa on lisäksi vaadittu, että lupamääräykseen 19 lisättäisiin myös viittaus vaihtoehtoisen purkupaikan tarvetta koskevaan selvitykseen. Luvan muuttamista hakeva toiminnanharjoittaja voi liittää lupahakemukseen halutessaan myös muuta selvitystä kuin edellä mainituissa ympäristönsuojelulain ja valtioneuvoston asetuksen säännöksissä edellytetään. Kun Kemiönsaaren Vesi ei kuitenkaan ole vaatinut lupamääräyksen 19 muuttamista siltä osin kuin siinä velvoitetaan tekemään hakemus jätevesien purkupaikan siirtämiseksi nykyistä haitattomampaan paikkaan, ei lupamääräyksen 19 täydentäminen tältä osin ole tarpeen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Tuire Taina.