Supreme Administrative Court dismisses appeal regarding municipal council decisions on metro project financing and company establishment.

Asia

Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittajat

A, B, C, D, E, F ja G, Espoo

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 30.11.2015 nro 15/0955/2

Asian aikaisempi käsittely

Espoon kaupunginvaltuusto

on 29.9.2014 (§ 115) Matinkylä - Kivenlahti-metron rakennustöiden osoittamista Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi koskevassa asiassa päättänyt, että

1) rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen,

2) mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä - Kivenlahti-osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö,

3) Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350:llä nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50:llä V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny, päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti 350 + 50 osaketta.

Kaupunginvaltuusto on 29.9.2014 (§ 116) kaupungin omavelkaisen takauksen myöntämistä Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille koskevassa asiassa päättänyt

1) antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti:

Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon maksuosuuden rahoittaminen.

Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä.

Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.

Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista.

Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai lainaerän ensimmäisen erän nostosta laskettuna.

2) myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti:

takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset,

takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset.

3) päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota.

4) päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta.

Lisäksi kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

Espoon kaupunginvaltuusto on 29.9.2014 (§ 117) investointirahaston varojen käyttöä Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen koskevassa asiassa päättänyt, että

1) investointirahaston pääomia käytetään Länsimetron jatkon Matinkylä - Kivenlahti rakennusaikaiseen rahoitukseen,

2) kaupunki myöntää Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle lainan, jonka pääehdot ovat:

Lainamäärä enintään 80 miljoonaa euroa.

Lainan tulee olla kokonaisuudessaan takaisinmaksettu viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lainan korko on 3 kk euribor + 0,40 %.

Lainan korot maksetaan puolivuosittain jälkikäteen.

Lainalle ei edellytetä vastavakuutta.

Lainan velkakirjan allekirjoittaa kaupunginjohtaja.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt vielä on kysymys, jättänyt A:n asiakumppaneineen tekemän valituksen osittain tutkimatta ja muutoin hylännyt heidän valituksensa sekä täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Valitukset tutkimatta jätetyiltä osin

(- - -)

1.4 Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 §:n 1 momentissa säädetään arviointimenettelyn soveltamista koskevasta päätöksestä. Lain 19 §:n 1 momentin mukaan hankkeesta vastaava saa hakea 6 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Saman lain 19 §:n 3 momentin mukaan lain 6 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Edellä 17 §:n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei arviointimenettelyn soveltaminen ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin 4 §:ssä tarkoitettua hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan.

Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksessä 12.7.2013 (UUDELY/11/07.04/ 2012) on päätetty, että Matinkylä - Kivenlahti-metrohankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksessä olevan muutoksenhakuohjauksen (12. Muutoksenhaku) mukaan hankkeesta vastaava saa hakea kyseiseen päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuohjauksen mukaan kyseiseen päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin kyseiseen päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus edellä mainitun muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä.

Hallinto-oikeus toteaa, että tässä asiassa on kysymys valittajien kunnan jäseninä tekemistä kunnallisvalituksista päätöksistä, jotka koskevat Matinkylä - Kivenlahti-metron rakennustöiden osoittamista Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi, Espoon kaupungin omavelkaisen takauksen myöntämistä Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille ja investointirahaston käyttöä Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen. Tässä asiassa ei siten ole kyse ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 19 §:ssä tarkoitetusta hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta eikä hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä.

H:n ja hänen asiakumppaniensa sekä A:n ja hänen asiakumppaniensa valitukset on siten jätettävä tutkimatta niiltä osin kuin niissä on vaadittu Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen 12.7.2013 (UUDELY/11/ 07.04/2012) kumoamista tai ympäristövaikutusten arvioinnin määräämistä tehtäväksi.

2. Valitukset tutkituilta osin

Kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.

2.1 Asian valmistelijan esteellisyyttä koskevat valitusperusteet

Sovellettavat keskeiset oikeusohjeet

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Saman momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Saman momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Hallintolain 29 §:n 2 momentin mukaan virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä.

Kuntalain 52 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 263/2006 vp) on todettu muun ohella, että ehdotuksessa säädettäisiin hallintolain yhteisöjäävisäännökseen tehtävästä poikkeuksesta. Ehdotettavalla muutoksella pyrittäisiin parantamaan kunnan mahdollisuuksia konsernijohtamiseen väljentämällä esteellisyyssääntelyä konsernin sisällä. Hallintolain yhteisöjäävisäännöksestä poikkeaminen tehostaisi konserniohjausta. Kunnanhallituksen tai muiden toimielinten jäsenet sekä johtavat viranhaltijat voisivat osallistua myös kuntayhtymän tai tytäryhteisön hallituksen työskentelyyn. Yhteisöjäävisäännökseen ehdotettavalla muutoksella tytäryhteisöjen hallinnossa kertynyttä asiantuntemusta olisi mahdollista käyttää paremmin kunnan omassa päätöksenteossa.

Ehdotettu poikkeus koskisi vain yhteisöjääviä. Jos hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan tai muun yhteisöjäävisäännöksen tarkoittaman henkilön katsotaan saavan erityistä hyötyä tai kärsivän erityistä vahinkoa tehtävästä ratkaisusta, esimerkiksi yhteisöoikeudellisesta vastuustaan johtuen, hän olisi esteellinen intressijäävin perusteella.

Asiassa saatu selvitys, oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on esitetty, että Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen on ollut esteellinen valmistelemaan Matinkylä - Kivenlahti-metron rakennustöiden osoittamista Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi koskevaa asiaa kaupunginhallitukselle.

Lisäksi asiassa on esitetty, että Kokkinen ei ole virkamies eikä siten sovi näin ison ja vastuullisen päätöksen valmistelijaksi ja että, se seikka, että toimitusjohtaja Kokkisen esteellisyys on jätetty selvittämättä ennen päätöksentekoa, on menettelyvirhe, joka vaikuttaa valituksenalaisiin päätöksiin § 115 - § 117.

Espoon kaupungin

toimittaman lisäselvityksen mukaan Kokkinen on työsuhteessa Espoon kaupunkiin ja on toiminut asiassa valmistelijana työntekijän roolissa.

Kaupunginhallituksen selityksen

mukaan Kokkinen on ollut pitkään Espoon kaupungin vakituisessa palveluksessa projektijohtajan toimessa, jossa hän on edelleen, koska hänen työtehtävänsä on jaettu niin, että hän toimii 25 prosenttia työajastaan Espoon kaupungin toimessa projektijohtajana ja 75 prosenttia työajastaan Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. Keskinäinen kiinteistöyhtiö Länsimetro Oy on Espoon tytäryhtiö, josta Espoo on aluksi omistanut 72 prosentin osuuden ja Helsinki 28 prosenttia, ja metroa Kivenlahteen jatkettaessa Espoon omistusosuus yhtiöstä tulee nousemaan. Espoon ja Helsingin yhdessä perustaman yhtiön tarkoituksena on nyt rakennuttaa Länsimetron jatko muun muassa kilpailuttamalla urakoitsijat. Selityksen mukaan Espoon, Helsingin ja Länsimetro Oy:n edut eivät ole asiassa keskenään ristiriidassa eikä asian tasapuolinen käsittely ole edellyttänyt Kokkisen jääväämistä. Kokkisen palkkiota ei ole määritelty sillä perusteella, saako Länsimetro Oy tehtäväkseen rakennuttaa metron jatkon.

Länsimetro Oy:n yhtiöjärjestyksen

mukaan yhtiön toimialana on ollut keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä rakennuttaa, omistaa, hallita, ylläpitää, huoltaa ja kehittää Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ulottuvan metrolinjan metroliikennettä palvelevia raiteita, tunneleita, asemarakennuksia, pysäköintitiloja ja muita sen toimintaa palvelevia rakennelmia ja laitteita.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Espoon kaupunki on asiassa merkityksellisenä ajankohtana omistanut Länsimetro Oy:stä 72 prosenttia ja Helsingin kaupunki 28 prosenttia. Länsimetro Oy on Espoon kaupungin tytäryhtiö, joten kuntalain 52 §:n 4 momentin säännös huomioon otettuna Kokkinen ei ole ollut esteellinen valmistelemaan kysymyksessä olevaa asiaa pelkästään sillä perusteella, että hän on ollut mainitun, Espoo-konserniin kuuluvan, yhtiön toimitusjohtaja. Esteellisyys voi kuitenkin mainitussa lainkohdassa säädetyillä perusteilla poikkeuksellisesti syntyä myös tällaisessa tapauksessa.

Hallinto-oikeus katsoo, ettei Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Kokkinen ole valituksissa esitetyillä perusteilla ollut esteellinen osallistumaan nyt puheena olevan asian valmisteluun. Valtuusto ei näin ollen ole menetellyt virheellisesti myöskään hylätessään asiassa tehdyn kannatetun pöydällepanoehdotuksen asian valmistelijan esteellisyyden selvittämisestä. Kaupunginvaltuuston päätös 29.9.2014 § 115 ei siten ole valmistelijan esteellisyyttä koskevilla valitusperusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Asiakirjoista ilmenevän perusteella Kokkinen ei ole valmistellut kaupunginvaltuuston päätöksillä 29.9.2014 § 116 ja § 117 ratkaistuja asioita.

2.2 Valmistelun puutteellisuutta ja virheellisyyttä koskevat valitusperusteet

Kuntalain 53 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta eräitä säännöksessä mainittuja asioita, joista ei nyt kuitenkaan ole kysymys. Kuntalakiin ei sisälly tämän tarkempia säännöksiä asian valmistelusta valtuustoa varten. Asian valmistelussa on kysymys muun ohella asian selvittämisestä sen varmistamiseksi, että valtuustolla on riittävästi tietoa ratkaistavasta asiasta.

Kaupunginvaltuuston päätöstä 29.9.2014 § 115 koskevasta pöytäkirjanotteesta

ilmenee puheenjohtajan ehdottaneen asian käsittelyn osalta, että § 115 - § 117 keskustellaan yhdessä, mutta päätöksenteko käydään kustakin asiasta erikseen, minkä ehdotuksen valtuusto oli yksimielisesti hyväksynyt. Pöytäkirjasta ilmenee myös, että ennen mainittujen pykälien keskustelun aloittamista kaupunginjohtaja ja toimialajohtaja olivat pitäneet valtuustolle esitykset metron jatkamisesta välillä Matinkylä - Kivenlahti. Pöytäkirjan selostusosassa on todettu seuraavaa:

Valituksenalaiset päätökset ovat koskeneet Matinkylä - Kivenlahti-metron rakennustöiden osoittamista Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi, Espoon kaupungin omavelkaisen takauksen myöntämistä Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille tai investointirahaston varojen käyttöä Länsimetro Oy:n rakennusaikaiseen rahoitukseen eivätkä siten sellaisina edellytä valituksessa mainittuja ympäristövaikutusten arviointia, maa-aineslain tai muun lain mukaisia lupia taikka maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kuntalaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuutta.

Hallinto-oikeus katsoo, että sitä mitä valituksenalaisista päätöksistä ja kaupunginhallituksen selityksestä on edellä todetulla tavalla käynyt ilmi kysymyksessä olevien asioiden valmistelusta ja siitä miten valtuutetuilla on ollut mahdollisuus saada tietoa asioista, on pidettävä luotettavana. Valituksenalaisten päätösten taustalla olevan Matinkylä - Kivenlahti-metrohankkeen luonne, laajuus ja sen toteuttamisen vaatima aika huomioon otettuina perustuvat kyseisen kaltaisen hankkeen kustannuslaskelmat ja vaikutukset aina osittain arvioon, joka tarkentuu vasta myöhemmin. Valtuustolle esitetty kustannusarvio perustuu kattaviin ja luotettavina pidettäviin selvityksiin, ja valtuusto on näin ollen voinut ottaa sen ratkaisujensa pohjaksi.

Valtuutetut päättävät lähtökohtaisesti itse, minkälaisia selvityksiä he katsovat päätöksentekonsa pohjaksi tarvitsevansa. Valtuuston toimivaltaan kuuluu arvioida, pitääkö se suoritettua valmistelua asianmukaisena ja sisällöllisesti riittävänä päätöksenteon pohjaksi vai haluaako se palauttaa asian kaupunginhallitukselle uutta valmistelua varten. Kaupunginvaltuusto on katsonut voivansa tehdä päätökset käytettävissään olleen aineiston pohjalta. Esitetyn selvityksen perusteella asian valmistelun ei voida katsoa olleen virheellistä tai puutteellista siten, että kaupunginvaltuusto ei olisi voinut sen perusteella asianmukaisesti käyttää sille kuuluvaa harkintavaltaa. Se, että valtuutetuille ei ole tuotu erikseen esille H:n ja hänen asiakumppaniensa valituksessa mainittua yksittäistä Strafica Oy:n hankearviointia, ei merkitse sitä, että valmistelua olisi arvioitava toisin. Tällaisella hankearviolla ei ole oleellista merkitystä nyt kysymyksessä olevista asioista päätettäessä.

Asiassa ei ole ilmennyt, että asian esittelijät tai valmistelijat olisivat ylittäneet Espoon kaupungin hallintosäännön tai johtosääntöjen mukaisen toimivaltansa.

Hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuusto on voinut sillä olevan harkintavallan rajoissa ratkaista kysymyksessä olevat asiat (§ 115, § 116 ja § 117) käytettävissään olleiden selvitysten ja muiden tietojen perusteella. Valituksenalaisia päätöksiä ei ole syytä kumota valituksissa esitetyillä valmistelun puutteellisuutta tai virheellisyyttä koskevilla valitusperusteilla.

2.3 Muut valitusperusteet

Kuntalain 13 §:n 1 momentin mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta.

Espoon kaupunginhallitus on todennut selityksessään, että hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2015 Liikennevirastolle on esitetty valtuus osallistua Matinkylä - Kivenlahti-osuuden rahoitukseen Espoon 24.2.2014 edellyttämällä tavalla. Valtuusto on selkeästi päättänyt metron jatkamisesta ja samalla myös tosiasiassa hyväksynyt riittäväksi itse asettamansa ehdon valtion sitoutumisesta hankkeeseen päättäessään rakennustöiden osoittamisesta Länsimetro Oy:lle. Hanketta koskevat rahoituspäätökset on yksiselitteisesti tehty koskemaan länsimetron rakentamista välillä Matinkylä - Kivenlahti.

Espoon kaupunginvaltuusto on voinut sille asiassa kuuluvan harkintavallan rajoissa tehdä valituksenalaiset päätökset § 115 - § 117, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole valituksissa esitetyillä perusteilla muutenkaan lainvastaiset.

2.4 Lopputulos

Espoon kaupunginvaltuuston päätökset § 115, § 116 ja § 117 eivät ole valituksissa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaiset. Kunnallisvalitusta ei voida tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Valitukset on näin ollen hylättävä siltä osin kuin ne on tutkittu.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Sahla, Ismo Räisänen ja Maarit Lindroos, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A asiakumppaneineen

on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan kaupunginvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi he ovat vaatineet kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanon kieltämistä.

Valittajat ovat valituksensa perusteluissa esittäneet valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa.

Asian on valmistellut kunnanhallituksen sijasta Helsingin ja Espoon omistaman yhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Hän on asiassa saadun selvityksen mukaan Espoon kaupungin palveluksessa vain 25 prosenttia työajastaan.

Liikennevirasto oli suositellut YVA-menettelyä, mutta Espoon kaupunki oli lausunnossa ELY-keskukselle katsonut, ettei sitä tarvittaisi. Lausunto oli Matti Kokkisen valmistelema. Asian selvittäminen oli siten ilmeisen puutteellista kuntalain säätelemän päätöksenteon kannalta. Hallinto-oikeus on kuitenkin jättänyt asian tältä osin tutkimatta. Ratkaisu on virheellinen, sillä kyse on selvittämisvelvollisuuden laiminlyönnistä, joka johtaa samalla ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vastaiseen lopputulokseen. Asia vaatii kokonaisvaltaisen YVA-arvioinnin, jotta se tulee riittävästi selvitettyä valtuustolle ennen sen päätöksentekoa.

Kokkisen esteellisyyden jättäminen selvittämättä ennen päätöksentekoa on ollut menettelyvirhe.

Kokkinen on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja. Toimitusjohtajana asia koskee Kokkista henkilökohtaisesti ja siksi hän on ollut esteellinen. Hänen 25 prosentin työsuhteensa Espoon kaupunkiin on sivutoimi. Kun valtuustoasioiden valmistelu kuuluu kunnanhallitukselle, on tehtävien siirtäminen kaupungin sivutoimiselle työntekijälle selvästi lain vastaista.

Kokkisen selitys, että hän sai toimintaohjeet kaupunginhallitukselta 15.12.2014 ja että valmistelevat toimet olisi tehty kaupungin toimesta, ei pidä paikkaansa.

Espoon kaupunginhallitus

on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa se on viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja esittänyt valituksen hylkäämistä.

A:lle asiakumppaneineen

on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.