Waste tax appeal dismissed; direct administrative appeal required instead of prior correction request under waste act.

Asia

Jätelain mukaista asiaa koskeva valitus

Valittaja

Tampereen kaupunki, jätehuoltojaosto

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 27.1.2016 nro 16/0099/3

Asian aikaisempi käsittely

Tampereen yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto

on 16.12.2015 (72 §) päättänyt muun ohessa hyväksyä pöytäkirjan liitteenä olevan jätetaksan otettavaksi käyttöön toimialueensa kunnissa 1.1.2016 alkaen.

Päätökseen on liitetty valitusosoitus, jonka mukaan jätehuoltojaoston päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään poistanut yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston päätökseen liitetyn valitusosoituksen. Hallinto-oikeus ei ole tutkinut Asunto Oy Timonkatu 5:n valitusta, vaan on siirtänyt sen yhdyskuntalautakunnalle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Jätelain 137 §:n (646/2011) 3 momentin mukaan jätetaksaa koskevaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään.

Kuntalain (365/1995) 89 §:n 1 momentin mukaan lautakunnan jaoston päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Saman pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus tehdään toimielimen jaoston päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Kuntalain 89 §:n mukaan lautakunnan jaoston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, vaan siihen on ensin haettava oikaisua asianomaiselta lautakunnalta. Vasta lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen.

Koska Asunto Oy Tampereen Timonkatu 5 on päätökseen liitetyn virheellisen valitusosoituksen takia tehnyt muutoksenhakemuksensa väärälle viranomaiselle, hallinto-oikeus siirtää valituskirjelmän asiassa toimivaltaiselle yhdyskuntalautakunnalle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Jussi-Pekka Lajunen. Esittelijä Vuokko Alitalo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tampereen yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja valitus palautetaan hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksena käsiteltäväksi.

Jätehuoltojaosto on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen virheellisesti tutkimatta. Toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut, jätetaksaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksin hallinto-oikeudelta.

Kuntalain 88 §:ssä säädetään oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevan 11 luvun säännösten soveltamisesta. Säännöksiä sovelletaan oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja kunnallisvalitukseen kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Jos päätökseen voidaan muun lain nojalla hakea muutosta kunnallisvalituksin, ei 89 §:ää sovelleta. Toisin sanoen silloin, kun päätökseen haetaan erityissäännöksen nojalla muutosta kunnallisvalituksin, ei oikaisuvaatimusmenettelyä sovelleta.

Kuntalain muutoksenhakujärjestelmään viittaavia säännöksiä on erilaisia. Oikeuskirjallisuuden (Harjula, Heikki - Prättälä, Kari: Kuntalaki -tausta ja tulkinnat, 2012 s. 729) mukaan, mikäli erityissäännöksessä viitataan nimenomaisesti kunnallisvalitukseen, valitus tehdään suoraan valitusviranomaiselle ilman että oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan. Jossain tapauksissa erityislainsäädäntö ei viittaa kunnallisvalitukseen, vaan kuntalain muutoksenhakujärjestelmään yleisemmin. Tällöin säädetään esimerkiksi, että päätökseen haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Näissä tapauksissa viittaus ei sulje pois oikaisuvaatimusta. Esimerkkinä tämän kaltaisesta säännöksestä Harjula - Prättälä mainitsevat virheellisesti jätelain 137 §:n 3 momentin, vaikka kyseisen säännöksen sanamuoto on toisenlainen.

Valituksessa, joka koskee jätelain nojalla tehtyä jätetaksaa koskevaa päätöstä, on kyse kuntalain 88 §:ssä tarkoitetusta muuhun lakiin perustuvasta kunnallisvalituksesta, johon ei sovelleta kuntalain 89 §:n mukaista oikaisumenettelyä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeuteen tutkittavaksi kunnallisvalituksena.

Perustelut

Jätelain 137 §:n (646/2011) 3 momentin mukaan kunnan jätetaksaa koskevaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Jätelain 137 §:ä on muutettu 1.1.2016 voimaan tulleella lailla 1062/2015, jonka voimaantulosäännöksen mukaan muutoksenhaussa ennen sanotun lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tampereen yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto on 16.12.2015 (§ 72) päättänyt muun ohella hyväksyä jätetaksan otettavaksi käyttöön toimialueensa kunnissa 1.1.2016 alkaen. Koska jätehuoltojaoston päätös on annettu ennen lain 1062/2015 voimaantuloa, tulee muutoksenhaussa kyseiseen päätökseen soveltaa sanotun lain voimaan tullessa voimassa ollutta jätelain 137 §:n 3 momenttia (646/2011).

Jätelain 137 §:n 3 momentin viittaus muutoksen hakemiseen valittamalla tarkoittaa viittausta kuntalain kunnallisvalitusta koskeviin säännöksiin. Kyse ei siten ole hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa esitetyin tavoin yleisestä viittauksesta kuntalain muutoksenhakujärjestelmään, eikä kuntalain (365/1995) 89 §:n mukainen oikaisuvaatimusmenettely näin ollen tule sovellettavaksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Tuire Taina.