Supreme Administrative Court dismisses appeals against a coastal zone plan approval regarding badger habitat protection.

Asia

Ranta-asemakaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat

1) A

2) B

3) C

Päätös, jota valitukset koskevat

Helsingin hallinto-oikeus 10.7.2015 nro 15/0564/5

Asian aikaisempi käsittely

Hyvinkään kaupunginvaltuusto

on päätöksellään 3.3.2014 (§ 23) hyväksynyt Hyvinkään kaupungissa Kytäjärven kylässä kiinteistön Kytäjä RN:o 52:139 aluetta koskevan Pojanjärven ranta-asemakaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n, B:n ja C:n kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemät valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Kaavoitusmenettelyä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (

osallinen

), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (

muistutus

). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 67 §:n mukaan kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, voidaan tieto kaavan hyväksymisestä lähettää vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille.

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Maankäyttö- ja rakennuslain 200 §:n 2 momentin mukaan päätös asemakaavan hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Ranta-asemakaavan sisältövaatimuksia koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kult­tuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä säädetään tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä huomioon otettavista seikoista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan on asemakaavaa laadittaessa maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Pykälän 2 momentin mukaan ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään.

Kaava-alue, suunnittelutilanne sekä ranta-asemakaavan tavoite

Noin 8,6 hehtaarin suuruinen Pojanjärven ranta-asemakaava-alue sijaitsee Hyvinkään kaupungin luoteisosassa, Kytäjärven kylässä Pojanjärven länsirannalla. Pojanjärvi on pituudeltaan noin 1,5 kilometriä, se on pitkänomainen ja keskimäärin 150-200 metriä leveä. Ranta-asemakaava on laadittu maanomistajien aloitteesta kiinteistölle Kytäjä 52:139, joka on kiinteistötietojärjestelmän mukaan kokonaisuudessaan noin 3 600 hehtaarin suuruinen.

Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Hyvinkään yleiskaava 1995 (Kytäjän osa-alue). Pojanjärven ranta-asemakaava-alue sijaitsee osayleiskaavassa rannan suuntaisella noin 500 metrin pituisella lomarakennusten alueeksi (RA-1/100) osoitetulla alueella.

Kaavamerkinnästä jakoviivalla erotettu arabialainen luku osoittaa kullakin kaavamääräysalueella sijaitsevan uuden rakennuspaikan vähimmäiskoon satoina neliömetreinä. Muun muassa RA-1-alueella rakennuspaikan koko voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä, mikäli alueelle laaditaan riittävän laajaa kokonaisuutta koskeva yhtenäinen palstoitus-, tie- ja jätevesisuunnitelma (rantakaava, osayleiskaava tai kyläsuunnitelma). RA-1-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 100 neliömetriä. Tämän lisäksi saa rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 neliömetriä. Vesikäymälöiden rakentaminen alueelle on kielletty.

Pojanjärven rannalla on yleiskaavassa RA-1-alueiksi osoitettuja alueita myös nyt puheena olevasta alueesta pohjoiseen järven länsirannalla, koilliseen järven itärannalla ja etelään järven eteläkärjessä. Muilta osin Pojanjärven rannat ovat yleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja luonnonsuojelullisia arvoja (MU-2).

Suunnittelualueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa.

Pojanjärven ranta-asemakaava on laadittu yhteishankkeena Kaveton-jäven ranta-asemakaavan kanssa. Järvien välinen etäisyys on kartalta mitaten noin 1,5 kilometriä. Tarkoituksena on ollut suunnitella näille alueille Kytäjän osayleiskaavan mukaisesti omarantaisia loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen Pojanjärven ja Kavettoman ranta-asemakaavoja on käsitelty erillisinä ranta-asemakaavoina.

Ranta-asemakaavaselostuksen mukaan Kytäjän tiluksiin kuuluu Kavettoman rannoista 100 prosenttia ja Pojanjärven rannoista noin 60 prosenttia. Osayleiskaavan emätilamitoituksen mukaisesta Kytäjän tilan 52:139 enimmäisrakennusoikeudesta on pyritty sijoittamaan Kavettoman ja Pojanjärven ranta-alueille yhteensä 8-10 omarantaista loma-asuntotonttia. Mitoituksen mukaan Kavettoman tilan 52:94 rakennusoikeus on kaksi loma-asuntoa, joista toinen on jo rakennettu. Yhteensä Pojanjärven ja Kavettoman ranta-asemakaavoihin on pyritty sijoittamaan 10-12 loma-asuntotonttia. Kavettoman järven osalta suunnittelussa on otettu huomioon kaava-alueen rajautuminen Natura-alueeseen (Kytäjän-Usmin metsäalue, FI0100051). Pojanjärven ja Natura-alueiden välissä on laaja metsävyöhyke. Pinta-alaltaan 2 266 hehtaarin suuruinen Natura-alue on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä Pojanjärven eteläpuolella. Pojanjärven rannoilla olevat muut yleiskaavan RA-1-alueet ovat pääosin rakennettuja.

Ranta-asemakaavan sisältö

Ranta-asemakaavalla muodostuu kortteli 1 sekä maa- ja metsätalousalueet. Loma-asuntojen korttelialueen (RA) pinta-ala on noin 3,55 hehtaaria. Maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), osoitetun alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria.

RA-alueelle on osoitettu kuusi omarantaista rakennuspaikkaa. Kaavamääräyksen mukaan alueelle ohjeellisena esitettyä rakennuspaikkamäärää ei saa ylittää.

RA-alueen pinta-alan perusteella ja rakennuspaikkojen enimmäismäärän mukaisena kunkin yksittäisen rakennuspaikan pinta-ala on keskimäärin noin 0,6 hehtaaria. Kaavamääräyksen mukaan yhdelle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 neliömetriä. Yhdellä rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, jonka kerrosala on enintään 100 neliömetriä sekä sauna ja talousrakennuksia. Rakennusalalle tai rakennusalan osalle, joka on osoitettu sa-merkinnällä, ei saa sijoittaa kuin yhden saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 neliömetriä. Loma-asunnon tai saunan pihapiiriin saa sijoittaa yhden grilli- tai keittokatoksen, jonka koko saa olla enintään 10 neliömetriä.

RA-aluetta ympäröi sen länsi-, etelä- ja pohjoispuolella MY-alue. Kaavamääräyksen mukaan MY-alueella on maisemallisia erityisarvoja sekä erityisiä luonto- ja ympäristöarvoja ja alue toimii loma-asutuksen suojavyöhykkeenä. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Metsien uudistamisessa tulee suosia jatkuvan kasvatuksen menetelmää.

RA-alueeseen etelässä ja pohjoisessa rajautuvat, rantaan saakka ulottuvat MY-alueen osat sekä vähäinen osa sekä RA-alueen eteläisintä että pohjoisinta rakennuspaikkaa on lisäksi osoitettu s-1-merkinnällä alueen osiksi, joiden puusto on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena. RA-alueella kuolleet puut ja lahonnut puusto sekä alueen käytölle vaaralliset puut saadaan poistaa.

Rakennusalojen ja rannan väliin on kaavassa osoitettu koko RA-korttelialueen mittainen pohjois-eteläsuuntainen yhtenäinen noin 20-30 metrin levyinen luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa. Kaavamääräyksen mukaan alueella olemassa oleva puusto ja pensaskasvillisuus tulee säilyttää ja ylläpitää siten, että alueella säilyy mahdollisimman yhtenäinen puustovyöhyke. Rantaan pääsyä ja rannassa oleskelua varten saadaan järjestää tavanomaiset kulkuyhteydet.

Kaavamääräyksen mukaan vesiwc:n rakentaminen alueelle on kielletty. Kuivakäymälä ja komposti on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta.

Ranta-asemakaavan mitoituksesta saatu selvitys

Alueella voimassa olevassa vuonna 1995 vahvistetussa Kytäjän osayleiskaavassa on määräyksiä tilan koon perusteella määräytyvästä rakennuspaikkojen enimmäismäärästä kylävyöhykkeillä ja niiden ulkopuolella. Yleiskaavaselostuksessa on todettu, että RA-1-alueet on rajattu siten, että yhtä uutta rakennuspaikkaa kohti on osoitettu hehtaari maata. Hehtaaria pienemmät uudet rakennuspaikat edellyttävät rantakaavan tai rantaosayleiskaavan laatimista. Loma-asutuksen määrä mitoitetaan tällöin vesistön sietokyvyn sekä osayleiskaavaehdotuksessa maanomistajalle osoitetun rakennuspaikkojen enimmäismäärän mukaan.

Ranta-asemakaavaselostuksen mukaan Kytäjän osayleiskaavassa on toteutettu emätilakohtainen rakennusoikeuksien mitoitus. Mitoituksen mukaiset rakennusoikeudet on siirretty tilojen herkemmiltä alueilta niille alueille, jotka sietävät rakentamista paremmin.

Kytäjän tilusten osalta valtaosa rakennusoikeuksista on siirretty Kytäjärven eteläpuolisille alueille sekä Kytäjän peltojen etelä- ja pohjoispuolella oleville metsän reuna-alueille. Mittava osa rakennusoikeudesta on mahdollista sijoittaa Kytäjän kirkon lähellä oleville alueille. Osa rakennusoikeudesta on sijoittunut Suolijärven ranta-asemakaava-alueelle ja tämän lisäksi osa loma-asuntojen rakennusalueista on osayleiskaavassa osoitettu Kavettomalle ja Pojanjärvelle. Kytäjän tilalle 52:139 on osayleiskaavan mitoitukseen perustuen osoitettu kuusi omarantaista loma-asuntotonttia Pojanjärven rannalle Pojanjärven ranta-asemakaavassa ja kolme loma-asuntotonttia Kavettoman rannalle samana päivänä Pojanjärven ranta-asemakaavan kanssa hyväksytyssä Kavettoman ranta-asemakaavassa.

Kytäjän tiluksiin kuuluu Pojanjärven rannoista 60 prosenttia (2,06 kilometriä / 3,40 kilometriä). Kaavaselostuksessa on todettu, että Pojanjärvellä muut tilat ovat käyttäneet omia rantojaan tehokkaasti rakentamiseen ja että näiden tilojen käytetyn rakennusoikeuden mukaan laskettu toteutunut rantamitoitus on noin 8-9 loma-asuntoa todellista rantaviivakilometriä kohden ja noin 10 loma-asuntoa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.

ELY-keskuksen lausunnossa 14.12.2011 on todettu muun ohella, että ELY-keskus oli jo kaavaluonnoksesta 11.11.2009 antamassaan lausunnossa edellyttänyt kaavaselostukseen liitettäväksi laskelmat muunnetun rantaviivan pituudesta ja mitoituksesta koko vesistöalueen osalta. Lisäksi luonnoksen mitoitus oli ELY-keskuksen näkemyksen mukaan liian suuri ja vaihtoehtona tuli selvittää rakentamisen kes­kittämistä Pojanjärvelle. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole muun muassa laskelmaa koko vesistöalueiden mitoituksesta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakentamisen määrän mitoituksen tulee perustua vesistöalueiden erityispiirteiden mukaan laskettuun muunnettuun rantaviivaan.

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa 18.4.2013 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt näkemyksenään, että muunnetun rantaviivan pituus kiinteistöllä 52:139 on nykyisin käytössä olevan rantojen mitoitusperusteen mukaisesti 1 583 metriä.

Luontoselvityksistä

Luonto-, ympäristö- ja linnustoselvitykset on laadittu yhteisselvityksinä Kaveton-järven ja Pojanjärven osalta. Luonto-, ympäristö- ja linnustoselvitysten koosteraportti 2008 - 2011 sisältää muun muassa seuraavat selvitykset: Luonto- ja ympäristöselvitykset (Jari Hietaranta, Ekotoni KY, 2.4.2008), Linnustoselvitys (Tommi Lievonen, 19.6.2008), Linnustokartoitus (Petri Lammi, toukokuu 2009), Pesimälinnustoselvitys (Timo Metsänen, Luontoselvitys Metsänen, 2010) ja Natura-arvioinnin tarveharkinta (Timo Metsänen, Luontoselvitys Metsänen, 24.5.2011).

Luonto- ja ympäristöselvityksen (2008) mukaan sen tausta-aineistona on käytetty yleisistä tietojärjestelmistä saatavia tietoja. Lisäksi ranta-alue inventoitiin kävelemällä ranta-alue päästä päähän noin 20 - 40 metrin etäisyydellä rannasta. Selvityksessä on todettu, että Pojanjärven yleisilmettä hallitsee rinnealue, jossa on vastikään tehty metsänuudistus.

Uusi taimikko on varttumassa. Järven rannassa on 10 - 15 metriä leveä tiheäkasvustoinen vyöhyke, mutta ei merkkejä liito-oravasta. Suunnittelualueella ei tehtyjen maastokäyntien perusteella ole todettu esiintyvän luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista, metsälain mukaisia kohteita, uhanalaislajistoon kuuluvaa lajistoa eikä myöskään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoisia alueita.

Linnustoselvityksessä (2008), johon on sisältynyt maastokäynti 19.8.2008, ja linnustokartoituksessa (2009), johon on sisältynyt maastokäynti toukokuun lopussa vuonna 2009, Pojanjärvellä ja sen ympäristössä havaittiin tavanomaista lajistoa, joka kuvaa hyvin osin rakennetun maatalous- ja talousmetsäympäristön lajistoa. Vesi- ja rantalinnusto oli tyypillistä, joskaan tyypillisiä rehevien lintuvesien indikaattorilajeja ei järvellä ole. Parhaimmat ruovikot sijaitsevat järven pohjoispäässä, muualla ne ovat vaatimattomia. Pojanjärvellä ei ole varsinaisia linnustollisia arvoja, koska se ei ole erityisen rehevä ja koska se on suureksi osaksi jo vahvasti ihmistoiminnan vaikutusten piirissä. Suunniteltu rakentaminen ei poista oleellisesti järveltä tai sen lähiympäristöstä elinympäristöjen nykyistä valikoimaa. Linnustokartoituksen mukaan lintudirektiivin liitteen I lajeja Pojanjärven kartoitusalueella olivat kuikka ja palokärki.

Kavettoman ja Pojanjärven alueiden pesimälinnustoselvityksen (2010) laskennat on suoritettu kartoituslaskentamenetelmällä viiden alueella ajalla 28.4. - 24.6.2010 tehdyn käynnin perusteella. Selvityksen mukaan Pojanjärven alue on Kavettomaan verrattuna linnustoltaan monipuolisempi, mutta vanhan metsän indikaattorilajeja havaittiin vain kaksi. Tiltaltin tiheydet olivat alueella kuitenkin huomattavan korkeat, samoin pyyn, ja ne kertovat alueen rantametsien hyvästä luonnontilaisuudesta. Pojanjärven varttuneet rantametsät ja pohjoispään kosteikko voidaan luokitella paikallisesti arvokkaiksi lintualueiksi. Kohteen arvoa nostaa alueen rantametsien rehevyys. Suunniteltu RA-alue heikentää yhtä tiltalttireviiriä. Muihin alueen huomioon otettaviin lintulajeihin vaikutukset ovat todennäköisesti vain lyhytaikaisia tai välillisiä (rakentamisaika ja mahdollinen järven lisääntyvä virkistyskäyttö). RA-alueen linnustollisesti arvokkainta osaa edustaa hyvin säilynyt kapea varttuneen metsän kaistale järven rannassa.

Pojanjärven vesiolosuhteita koskevassa selvityksessä (Pojanjärven nykytilan tarkastelu, Helena Haakana, TOIMI-ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, 19.9.2013) on todettu muun ohella, että Pojanjärvi on kirkasvetinen ja vain lievästi humuspitoinen. Järven ravinnepitoisuudet osoittavat järven olevan lievästi rehevä. Järven veden laatuun ilmeisesti eniten vaikuttava tekijä on metsien hakkuut ja metsätalouteen liittyvä maan muokkaus. Myös asutus sekä peltoviljely lisäävät järveen tulevaa ravinnekuormaa.

Ravinnekuormitusta olisi mahdollista vähentää esimerkiksi ojiin rakennettavilla laskeutusaltailla ja ojakatkoksilla sekä säilyttämällä ravinteita pidättävä kasvillisuusvyöhyke koko järven ranta-alueella. Asutuksen aiheuttamia ravinnepäästöjä voidaan vähentää ensisijaisesti liittämällä taloudet viemäriverkostoon tai käsittelemällä jätevedet muuten asianmukaisesti sekä jättämällä piha-alueiden ja rannan väliin sellainen kasvillisuusvyöhyke, joka pidättää tehokkaasti pintavalunnan mukana kulkeutuvia ravinteita.

Oikeudellinen arviointi

Kaavakartan saatavilla olo ranta-asemakaavasta päätettäessä, mielipiteiden huomioon ottaminen, kaavapäätöksen tiedoksianto sekä valitusajasta ilmoittaminen

Kuntalaissa tai maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä siitä, miten kaava-asia on esiteltävä kaupunginvaltuuston jäsenille. Valtuutetut voivat itse päättää siitä, missä määrin he tutustuvat ratkaistavana olevaan asiaan ja päätösesityksen pohjana oleviin selvityksiin. Hyvinkään kaupunginvaltuutetuilla on ollut mahdollisuus tutustua kaavakarttaan ja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen ja muuhun kaava-aineistoon ennen ranta-asemakaavasta päättämistä esimerkiksi sähköisesti kaupungin internetsivuilla tai olemalla yhteydessä kaava-asian valmistelijoihin. Lisäksi kaupunginvaltuusto on kokouksessaan erikseen käsitellyt kysymyksen valtuutetuille jaetun aineiston riittävyydestä ja katsonut voivansa ratkaista asian valtuutetuille jaetun ja heidän käytettävissään tarvittaessa olleen materiaalin perusteella.

Kaavan hyväksymistä koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä C:n valituksessa esitetyllä perusteella, että ranta-asemakaavakartta ja kaavaselostus eivät ole olleet kaupunginvaltuutetuille toimitetun päätösesityksen liitteenä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 65 §:ssä on säädetty mahdollisuudesta mielipiteen ilmaisemiseen kaavaa valmisteltaessa. Kaavoitusmenettelyyn liittyvän vuorovaikutuksen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa asiaan osallisten mielipiteiden saattaminen kaavoittajan tietoon ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n tavoite osallistumismahdollisuudesta kaavan valmisteluun. Osallistumista ja vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä ei kuitenkaan rajoiteta valtuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä maankäyttö- ja rakennuslain ja muiden lakien asettamissa rajoissa. Vuorovaikutusmenettelyllä ei myöskään sidota kaavan sisältöä kuulemisten yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin. Kaavan hyväksymispäätös ei näin ollen ole lainvastainen niillä C:n ja B:n valituksissa esitetyillä perusteilla, että kaavaa ei ole laadittu annettujen mielipiteiden mukaiseksi.

Luontoselvitysten riittävyys ja kaavan vaikutus Natura-alueen arvoihin

Kaava-alue sijaitsee lähimmilläänkin useiden satojen metrien etäisyydellä Kytäjän - Usmin -Natura-alueesta, joka on yhtenäinen laaja metsäalue. Pojanjärven eteläosassa sijaitseva loma-asutus on lähempänä Natura-alueen rajaa kuin nyt hyväksytty kaava-alue. Pojanjärven ranta-asemakaavan hyväksymisellä ei voida katsoa olevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 tai 73 §:ssä tarkoitettua haitallista vaikutusta Natura-alueeseen.

Ranta-asemakaavan mitoitus yleiskaavaan ja järven luontoarvoihin nähden

Sillä A valituksessaan esittämällä seikalla, että maanomistajalla on jossain muualla omistamillaan mailla myymättömiä tontteja, ei ole merkitystä arvioitaessa nyt käsiteltävänä olevan ranta-asemakaavan rakentamismitoituksen lainmukaisuutta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n 2 momentin mukaan maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Pojanjärvi on kooltaan pienehkö ja ranta-asemakaava kattaa rajaukseltaan vain pienen osan sen ranta-alueista. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että osayleiskaavassa on ratkaistu RA-1- ja MU-2-alueiden sijoitus oikeusvaikutteisesti, voidaan ranta-asemakaavassa osoitetun rakentamisen mitoitusta esitetyt valitusperusteet huomioon ottaen arvioida riittävällä tavalla kaava-alueen rajauksesta huolimatta.

Voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin ja 42 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa. Suunniteltu lomarakentaminen sijoittuu alueelle, joka on alueella voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitettu lomarakennusten alueeksi. Osayleiskaava on siten alueen maankäyttötavan osalta ollut ohjeena edellä mainittujen säännösten mukaisesti ranta-asemakaavaa laadittaessa.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädetty lomarakennusten enimmäismäärästä rannalla. Rakentamisen mitoituksesta päätettäessä on kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n perusteella huolehdittava siitä, että suunniteltu rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön, että luonnonsuojelu, maisema-arvot ja virkistystarpeet sekä vesistön ominaispiirteet otetaan huomioon ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Lisäksi on huomioitava perustuslain 6 §:stä ilmenevä vaatimus maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

Lopputulos

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 § ja 95 § 2 momentti

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Marja Viima, ja Minna Ruuskanen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1)

A

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. A on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kaupunginvaltuuston päätöstä ja valitusosoitusta ei ole annettu asianmukaisesti tiedoksi. Asiakirjat tulivat kaupungin internetsivuille vasta 9.4.2014 ja on epäselvää, ovatko kaikki asianosaiset saaneet tiedon päätöksestä. Valituksen määräpäivästä oli annettu myös väärää tietoa.

Kaupunginvaltuustolla ei ole päätöstä tehdessään ollut riittävästi ja oikeaa tietoa. Ranta-asemakaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen etäisyys lähimmistä rakennetuista alueista on vähemmän kuin mitä on esitetty. Alueen luontoselvitykset olivat kaavan laatimisvaiheessa puutteellisia ja täydennyksistä huolimatta ne ovat edelleen puutteellisia.

Alueella on havaittu useita suojeltavia lajeja, kuten helmipöllö, tiltaltti, liito-orava ja joutsen. Rantakaava-alueella on aiemmin havaittu liito-oravia ja ranta-alue on puustoltaan liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Kattavaa liito-oravaselvitystä ei ole tehty. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen asiantuntija Yrjö Ala-Paavola on 5.5.2012 tehnyt järven länsirannalla luontokartoituksen, jossa liito-oravan papanoita havaittiin useammasta paikasta kaava-alueen eteläosasta. Hallinto-oikeus ei ole huomioinut tätä ratkaisussaan, jossa todetaan, ettei lisääntymis- ja levähdyspaikan olemassaolosta ole esitetty edes väitettä.

Rakennuspaikkojen mitoituksessa tulisi ottaen huomioon Pojanjärven monimuotoiset luontoarvot, komea kalliomaasto sekä lähellä sijaitseva Natura-alue. Kaavassa tulisi noudattaa kapeiden ja pienten järvien mitoitussääntöjä vapaan rannan ja rakennuspaikkojen rantaviivan määrässä. Rakentamiseen soveltumattomat arvokkaat alueet tulee jättää rakentamatta.

Ottaen huomioon Pojanjärven vesiolosuhteista vuonna 2013 tehty tarkastelu, vesistön tila ei kestä kuuden suuren huvilan ja oheisrakennusten aiheuttamaa lisäkuormitusta. Ranta-asemakaava tuhoaa järven ainoan rakentamattoman alueen, jolla on merkittäviä luontoarvoja.

2)

B

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

B on esittänyt vaatimustensa tueksi samat perustelut kuin A.

3)

C

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. C on vaatimuksensa perusteeksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kytäjän osayleiskaavan mukaan Pojanjärven länsirannalle tulisi neljä uutta rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavassa rakennuspaikkoja on kuitenkin kuusi. Muutos on merkittävä alueen luontoarvojen vuoksi. Muutos on myös tehty ilman normaalia kaavoitusmenettelyä ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyä.

Ranta-asemakaava tuotiin kaupunginvaltuuston päätettäväksi ilman, että valtuutetuille olisi jaettu asian käsittelyyn tulosteita ranta-asemakaavasta. Hyvinkäällä ei ole tehty päätöstä asioiden sähköisestä käsittelystä valtuustossa eikä esityslistalla ollut mainintaa kaavaehdotuksen saatavuudesta kaupungin verkkosivuilta. Kaavasta tehtyjä muistutuksia ei ole myöskään otettu huomioon kaavan valmistelussa.

Hyvinkään kaupunginhallitus

on antanut selityksen. Kaupunginhallitus on selityksessään lausunut muun ohella seuraavaa:

A:n, B:n ja C:n valitukset tulee hylätä. Ranta-asemakaavan valmistelussa, hyväksymiskäsittelyssä ja hyväksymispäätöksestä tiedottamisessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta. Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja jättää muistutuksia. Kaupunginvaltuuston kokouskutsu ja esityslista on jaettu kuntalain ja valtuuston työjärjestyksen mukaisesti. Valmistelumateriaali on ollut valtuutettujen saatavilla etukäteen sekä kaupungin verkkosivuilla että valtuutettujen ekstranet-sivustolla.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on lähetetty viipymättä tieto kaikille muistutuksen tehneille. Yhdelle muistuttajalle oli vastauksena tiedusteluun ilmoitettu ensin virheellinen valitusaika, mutta tieto oikaistiin ja kyseinen henkilö oli jättänyt valituksensa määräaikaan mennessä.

Ranta-asemakaavan laatimisessa on otettu huomioon kaavan sisältövaatimukset, ja kaava perustuu riittäviin selvityksiin. Ranta-asemakaavaa ei voi pitää ylimitoitettuna eikä yleiskaavan vastaisena. Ranta-asemakaavassa on osayleiskaavaa tarkemmin tutkittu ranta-alueen mitoitus.

Pojanjärven luonto-, ympäristö- ja linnustoselvityksiä on tehty useassa vaiheessa vuosina 2008 - 2011. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat vuosina 2010 ja 2013 todenneet selvitykset riittäviksi. Selvitysten perusteella ei ole ollut tarvetta liito-oravien kulun turvaamista koskevaan kaavamääräykseen. Luontoarvot ja vesiensuojelu on otettu huomioon ranta-asemakaavan mitoituksessa ja määräyksissä.

D, E

ja

F

ovat antaneet selityksen, jossa he ovat lausuneet muun ohella seuraava:

A:n, B:n ja C:n valitukset tulee hylätä. Alueelta ei asiantuntijoiden tekemien luontoselvitysten yhteydessä ollut löytynyt merkkejä liito-oravasta, vaikka niitä oli erityisesti etsitty. Kaavan valmisteluvaiheessa on tehty myös Natura-arvioinnin tarveharkinta eikä mahdollisia merkittäviä vaikutuksia ole tunnistettu. Kaavan mukaisen kuuden loma-asunnon rakentamisesta ei voi aiheutua Pojanjärven vesiolosuhteisiin merkittäviä vaikutuksia. Huomattava osa järven ranta-alueista jää edelleen rakentamattomaksi.

Ranta-asemakaava ei ole osayleiskaavan vastainen. Yleiskaavan selostusosan lausumat rakentamisen mitoituksesta eivät sido ranta-asemakaavan laadintaa. Ranta-asemakaavassa puustoisena säilyvä rantavyöhyke ja rakennuspaikkojen ympärille osoitettu MY- ja s-1-alueet turvaavat rantamaiseman säilymisen sekä hyvät liikkumismahdollisuuden eläimille, mukaan lukien liito-oravalle, mikäli se alueella esiintyisi.

A, B

ja

C

ovat antaneet yhteisen vastaselityksen, jossa he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kaavan luontoselvitysten huomattavaa puutteellisuutta osoittaa vastaselityksen liitteenä toimitettu filosofian tohtori, dosentti Marko Niemisen asiantuntijalausunto, joka perustui maastokatselmukseen alueella 14.8.2015. Lausunnon mukaan luontotyyppejä ei ole selvitetty koko kaava-alueelta ja luontotyypit ja kasvilajisto on selvitetty puutteellisesti. Liito-oravien, lepakoiden, viitasammakon, jätti- ja isolampisukeltajan sekä siro- ja lummelampikorentojen esiintymistä alueella ei ole selvitetty riittävästi, vaikka näitä on tavattu alueella aikaisemmin ja alueella olisi lajeille potentiaalista elinympäristöä. Liito-orava- ja viitasammakkoselvitykset on tehty väärään vuodenaikaan, jolloin kyseisiä lajeja ei ole voitu havaita. Alueen linnustokartoitukset ovat olleet verrattain vanhoja kaavaa hyväksyttäessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan ranta-asemakaava-alueella on tehty havaintoja liito-oravasta. Ottaen huomioon, että kaavassa on rakennusalojen ja rannan väliin osoitettu noin 20-30 metrin levyinen luonnonmukaisena säilytettävä alue, että kaava-alueen etelä- ja pohjoisosaan on s-1-merkinnällä osoitettu sellaiset alueiden osat, joiden puusto on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena, ja että RA-aluetta ympäröi MY-alue, kaava ei estä liito-oravan liikkumista alueella.

Kaavan mukainen rakentaminen on ennalta arvioiden sijoitettavissa siten, että luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa säädettyä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskieltoa ei rikota. Lainkohta tulee suoraan noudatettavaksi myös myönnettäessä rakennuslupia kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen valituksissa esitetyillä liito-oravaan liittyvillä perusteilla.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelija Satu Sunberg.