Supreme Administrative Court dismissed bid protest; contract signed before suspension period expired; no damages due.

Asia

Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja

H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy, Kustavi

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 2.7.2013 nro 286/2013

Asian aikaisempi käsittely

Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä

on ilmoittanut 31.8.2011 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta krematoriolaitteiden hankinnasta.

Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto

on 9.2.2012 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 26) valinnut Tekmur Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeus on 14.3.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt H.R. Heinicke GmbH:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 21.5.2012.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt H.R. Heinicke GmbH:n valituksen.

Markkinaoikeus on lausunut ratkaisunsa perusteluina seuraavaa:

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kirkkolain 25 luvun 5 a §:n mukaan käsiteltäessä hankinta-asiaa kirkollisessa viranomaisessa on noudatettava, mitä hankintalaissa säädetään. Kirkkolain 24 luvun 8 a §:n 1 momentin mukaan oikeusturvakeinoista kirkollisen viranomaisen hankinta-asiassa tekemään päätökseen on voimassa, mitä niistä hankintalaissa säädetään.

Hankintalaji ja hankinnasta ilmoittaminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut 31.8.2011 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta krematoriolaitteiden hankinnasta. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu hankinnan lajiksi rakennusurakka. Yhteisen hankintanimikkeistön pääkohteeksi on ilmoitettu rakennustyöt 45000000-7.

Hankintalain 5 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla. Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Hankintalain 5 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta. Tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava hankinnasta julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista ilmoitusvelvoitteista, ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista, joita hankintadirektiivissä, oikeussuojadirektiivissä ja kansallisesti edellytetään.

Julkisista hankinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (hankinta-asetus) säädetään muun ohella ilmoitusmenettelystä kansallisissa hankintamenettelyissä ja EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Hankinta-asetuksen ilmoitusmenettelyä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa koskevan 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus muun ohella avoimella menettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta. EU-hankintailmoituksesta säädetään tarkemmin hankinta-asetuksen 7 ja 15 §:ssä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohdetta koskevassa tarjouspyynnön kohdassa on lueteltu hankinnan sisältönä olevat laitteet, kuten krematoriouuni kaikkine osineen ja tarvikkeineen, maakaasulaitteet, suodatinlaitteet, tuhkankäsittelylaitteet, arkun kuljetuslaitteet ja muut krematoriolaitteisiin kuuluvat osat ja tarvikkeet. Mainitussa tarjouspyynnön kohdassa hankinnan sisältöön on muun ohella ilmoitettu kuuluvan myös sähköasennukset seinällä olevista keskuksista krematorio- ja suodatinlaitteille, automaatioasennukset, uuniin ja suodatuslaitteisiin liittyvät lvi-työt sekä toimitukseen kuuluvien osien ja kokonaisuuksien suunnittelu.

Hankinnassa on hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan kysymys krematorion laitteista. Hankintaan lisäksi kuuluvien asennus- ja muiden töiden on katsottava muodostavan suhteellisen pienen osan hankittavasta kokonaisuudesta. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnassa on näin ollen ollut rakennusurakan sijasta kysymys tavarahankinnasta.

Hankintalain 15 §:n 1 kohdassa tavarahankinnoille säädetty kansallinen kynnysarvo on 30 000 euroa ja 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty EU-kynnysarvo vuodelle 2011, jolloin hankintamenettely on aloitettu, on ollut 193 000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen arvonlisäveroton hinta on ollut 687 000 euroa. Muut annetut tarjoukset ovat olleet sanottua tarjousta selkeästi kalliimpia.

Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta kansallisen hankintailmoituksen. Koska kaikkien tarjouskilpailussa annettujen tarjousten hinnat ovat olleet EU-kynnysarvoon nähden moninkertaiset, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole perustellusti voinut lähteä siitä, että hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo alittaa EU-kynnysarvon. Näin ollen hankinnasta olisi tullut julkaista kansallisen hankintailmoituksen sijasta EU-hankintailmoitus.

Krematoriolaitteiden toimittajat ja rakennusurakoiden toteuttajat toimivat lähtökohtaisesti eri toimialoilla. Markkinaoikeus katsoo, että EU-kynnysarvon ylittävää tavarahankintaa koskevan hankintailmoituksen julkaiseminen virheellisesti kansallisena rakennusurakkaa koskevana hankintailmoituksena ei ole turvannut hankinnasta mahdollisesti kiinnostuneiden toimittajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Edellä todettu hankintamenettelyn virhe sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyksiä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten

määrääminen

Hankintasopimus voittaneen tarjoajan kanssa on tehty jo 21.5.2012, joten hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädetyistä valittajan vaatimista seuraamuksista voi enää tulla kyseeseen ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankinnasta olisi julkaistu tavarahankintaa koskeva EU-hankintailmoitus rakennusurakkaa koskevan kansallisen hankintailmoituksen sijasta. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, millaiseksi tarjouskilpailu olisi tuolloin muodostunut, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut ja miten se olisi niitä arvioinut. Asiassa ei näin ollen ole edellytyksiä todeta, että valittajilla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain­käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Markkinaoikeus on viran puolesta ottanut huomioon, ettei hankinnasta ole julkaistu hankintalain edellyttämää EU-hankintailmoitusta. Tämä seikka huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy

on valituksessaan vaatinut, että asia käsitellään vaatimuksineen ja perusteluineen markkinaoikeudelle tehdyn valituksen mukaisesti, hankintayksikkö määrätään maksamaan yhtiölle hyvitysmaksua ja valtiolle seuraamusmaksua. H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeus on tulkinnut hankintamenettelyn virheellisyyttä ankarasti. Markkinaoikeuden tulkinnan mukaan jo hankintayksikön hankintailmoituksen julkaisemista koskeva virhe johtaa tarjoajan oikeusturvan menetykseen. Tämä tuskin on hankintalain tarkoitus.

Valittajan näkemyksen mukaan hankintalain esitöissä hankintamenettelyn virheellisyyksillä tarkoitetaan sellaisia nimenomaisia virheitä, joilla on todellisuudessa ollut vaikutusta tarjouksen jättäneen tarjoajan mahdollisuuteen päästä toteutuneen hankintamenettelyn todelliseksi toimittajaksi. Tällaista mahdollisuutta ei voi olla kenelläkään, joka ei ole ollut hankintamenettelystä tietoinen.

Esitöissä on erikseen mainittu, että hyvitysmaksua voitaisiin poikkeuksellisesti tuomita maksettavaksi myös silloin, kun tarjouskilpailua ei hankintasäännösten vastaisesti ole järjestetty lainkaan tai hakijaa ei ole hyväksytty tarjoajien joukkoon. Tästä voidaan päätellä, että todellisen tarjoajan oikeusasema ja oikeusturva on tarkoitettu olemaan tätä selvempi tilanteessa, jossa tarjouskilpailu on järjestetty ja tarjous on tehty.

Esitöiden maininta siitä, että hyvitysmaksua voitaisiin pääsääntöisesti tuomita vain yhdelle hakijalle tukee tätä näkemystä, koska tuntemattomalle/määrättömälle joukolle mahdollisia tarjoajia ei voitaisi määrätä hyvitysmaksua. Markkinaoikeuden päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kenelläkään ei ole todellista oikeusturvaa asiassa, koska kenellekään ei voitaisi määrätä hyvitysmaksua. Lopputulos on myös hankintalain tavoitteiden vastainen, koska se antaa hankintayksiköille mahdollisuuden mitätöidä markkinaoikeuskäsittelyssä kaikki muut hankintamenettelyn virheet laiminlyömällä hankintailmoituksen julkaisemisvelvoitteen. Tällöin markkinaoikeuden tulkinnan mukaan ei voitaisi tuomita kenellekään hyvitysmaksua tai mitään muutakaan sanktiota. Tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota myös talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 5/2009 vp.), joka koski valtioneuvoston selontekoa hankintalainsäädännön uudistamisesta.

Jos markkinaoikeus ei vastaavanlaisissa tapauksissa anna valittajalle oikeusturvaa, joudutaan sitä mahdollisesti hakemaan esimerkiksi vahingonkorvauskanteina.

Kyseessä olevassa tapauksessa hankintamenettely on toteutettu kokonaisuudessaan. Hankintayksikkö on todennut kolme saamaansa tarjousta tarjouspyynnön mukaisiksi. Tarjoajien määrä on valittajan käsityksen mukaan suurempi kuin tavallisesti tällä toimialalla Suomessa. Tavallisesti tarjoajia lienee vain yksi tai kaksi. Markkinaoikeuden hylättyä valittajan hankintapäätöksen väliaikaista täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen on hankintasopimus allekirjoitettu. Valituksessaan markkinaoikeudelle valittaja on tuonut esiin hankintamenettelyn virheet, joiden perusteella valittaja olisi pitänyt valita toimittajaksi.

Hyvitysmaksuvaatimus tulisi käsitellä suhteessa todellisuudessa toteutuneeseen hankintamenettelyyn. Vain näin voi toteutua todellisen tarjoajan oikeusturva hankintalain osalta. Mahdollisten tarjouskilpailuun ilmoitusvirheen takia osallistumattomien yritysten oikeusturva pitäisi nähdä ja käsitellä erillisenä asiana.

Markkinaoikeus on oikeuskäytännössään (MAO 384/08) määrännyt hyvitysmaksua maksettavaksi myös tapauksessa, jossa hankintailmoitus on laiminlyöty.

Seuraamusmaksu on määrättävä koska hankintayksikkö on laiminlyönyt markkinaoikeudenkin toteamin tavoin EU-hankintailmoituksen julkaisemisen.

Asian käsittely on johtunut hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuullista määrätä hankintayksikkö korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä

on valituksen johdosta antamassaan selityksessä viitannut asiassa aiemmin esittämäänsä sekä markkinaoikeuden valituksenalaiseen päätökseen.

H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy

ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa vastaselitys.

H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy

on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa määrän, joka on lähetetty tiedoksi

Tampereen evankelisluterilaiselle seurakuntayhtymälle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Perustelut

1. Pääasia

Hyvitysmaksun edellytysten arviointi

Hankintayksikkö ei ole julkaissut hankinnasta hankintalainsäännösten edellyttämää EU-hankintailmoitusta. Julkaistussa kansallisessa hankintailmoituksessa on hankinnan lajiksi lisäksi virheellisesti ilmoitettu rakennusurakka.

Hankintailmoituksen virheellisyydet huomioon ottaen on todennäköistä, etteivät kaikki mahdolliset tarjoajat ole tulleet tietoisiksi tarjouskilpailusta eivätkä näin ollen osallistuneet tarjouskilpailuun.

Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että tarjouspyynnössä yhdeksi tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi on ilmoitettu tarjoajan kokemus vastaavien laitteistojen toimittamisesta siten, että vähintään 10 kokonaisuutta toimittanut on saanut 10 pistettä ja sitä vähemmän toimittaneet yhden pisteen kustakin toimitetusta kokonaisuudesta. Elohopeasuodatuksella varustetuista toimitetusta kokonaisuuksista on ilmoitettu annettavan yksi lisäpiste toimituksesta kuitenkin niin, että kohdasta on voinut saada enintään yhteensä 10 pistettä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (

hankintalaki

) 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 106) mukaan tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulisi ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulisi myös erottaa toisistaan.

Unionin tuomioistuin (aikaisempi yhteisöjen tuomioistuin) on asiassa C-315/01,

Gesellschaft für Abfallentsorgungs-Technik GmbH (GAT),

antamassaan tuomiossa (EU:C:2003:360, tuomion 67 kohta) katsonut, että direktiivin 93/36/ETY vastaista on se, että julkisia hankintoja koskevassa tarjouspyyntömenettelyssä hankintaviranomainen ottaa tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärän huomioon sopimuksen tekemistä koskevana perusteena sen sijaan, että sitä käytettäisiin perusteena, jonka mukaan varmistetaan tarjoajien soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen.

Edellä esitetyn perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo hankintayksikön menetelleen myös tarjouspyyntöä laatiessaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankintailmoituksen virheellisyyden lisäksi virheettömän hankintamenettelyn ja tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy siten myös tarjouspyynnön virheellisyydestä johtuvia epävarmuustekijöitä, kuten se, miten tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin liittyvät vertailuperusteet olisi virheettömässä hankintamenettelyssä asetettu ja minkälaisia tarjouksia tällöin olisi saatu. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hankintamenettelyn virheellisyydestä johtuva tarjousten vertailukelvottomuus, asiassa ei voida riittävällä varmuudella todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Seuraamusmaksu

Valittaja on vaatinut valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että hankintayksikkö määrätään maksamaan valtiolle seuraamusmaksua. Valittaja on perustellut vaatimustaan sillä, että hankintayksikkö on laiminlyönyt EU-hankintailmoituksen julkaisemisen.

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annetun lain (

hankintalaki

) 16 §:n mukainen tavarahankintojen EU-kynnysarvo oli 200 000 euroa vuonna 2012, jolloin krematoriolaitteita koskeva hankinta tehtiin.

Hankintalain 77 §:n (

odotusaika

) 1 momentin mukaan EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi (

odotusaika

).

Hankintalain 90 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa, jossa on noudatettava odotusaikaa [], hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan, jos markkinaoikeus ratkaisee täytäntöönpanoa koskevan asian tai antaa pääasiassa ratkaisun ennen kuin odotusaika [] on kulunut umpeen, hankintayksikön on noudatettava odotusaikaa [] markkinaoikeuden päätöksen estämättä loppuun saakka.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan, jos hankinnassa on menetelty tämän lain [] tai Euroopan unionin lainsäädännön [] vastaisesti markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun.

Hankintalain 98 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksun, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen, vaikka hankinnassa on velvollisuus noudattaa odotusaikaa.

Hankintalain 98 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos hankintayksikkö on tehnyt lain 90 §:n vastaisesti hankintasopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on tehnyt Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston krematoriolaitteiden hankintapäätöksestä 9.2.2012 valituksen markkinaoikeudelle 5.3.2012 vaatien muun ohella, että markkinaoikeus kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti.

Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä on vastustanut hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä ja esittänyt selvityksen hankintapäätöksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista.

Markkinaoikeus on 14.3.2012 antamallaan välipäätöksellä hylännyt valittajan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä. Markkinaoikeus on perusteluinaan päätökselleen esittänyt seuraavaa:

"Tampereen seurakuntayhtymä on selvityksessään lausunut, että krematoriot ovat koko Pirkanmaalle erittäin tärkeitä. Nykyisten krematoriouunien kapasiteetti pystyy täyttämään ainoastaan kaupungin oman tarpeen. Uuden krematorion saaminen käyttöön on erittäin kiireellistä, koska nykyiset krematoriot ovat käyttöikänsä lopussa eikä niiden toimintavarmuus ole enää täydellinen. Tilanne, jossa krematoriopalveluita ei ole mahdollista tarjota, on vainajien omaisten kannalta kestämätön eikä vainajia ole mahdollista säilyttää muutamia viikkoja kauempaa."

Markkinaoikeus on välipäätöksessään katsonut Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän antaman selvityksen perusteella, että kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä aiheutuisi hankintalain 91 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

Markkinaoikeuden mainitusta välipäätöksestä tai asiasta muutoinkaan ei ole käynyt ilmi, että markkinaoikeus olisi välipäätöstä harkitessaan arvioinut, onko kyseessä EU-kynnysarvot ylittävä tavarahankinta ja tulisiko asiassa noudatettavaksi hankintalain 90 §:n 1 momentti (niin kutsuttu automaattinen suspensio). Välipäätöksestä ei myöskään ilmene, mikä merkitys asian arvioinnissa on annettu sille, että hankinnassa kysymyksessä on ollut kokonaan uuden krematoriolaitteiston hankkiminen, ei käyttökelvottoman krematoriouunin korvaaminen uudella.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 21.5.2012.

Oikeudellinen arviointi

Valittaja on 5.3.2012 markkinaoikeuteen tekemässään valituksessa ilmoittanut saaneensa hankintapäätöksen tiedokseen 21.2.2012. Hankintalain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettu 21 päivän odotusaika on siten päättynyt 14.3.2012 eli ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintayksikkö ei siten ole tehnyt odotusajan kuluessa hankintasopimusta, joten hankintalain 98 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen edellytys seuraamusmaksun määräämiselle ei asiassa täyty.

Kun markkinaoikeus on mainitulla välipäätöksellään 14.3.2012 hylännyt valittajan hankintapäätöksen väliaikaista täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen, ei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankintapäätöstä markkinaoikeuskäsittelyn kuluessa täytäntöön pannessaan myöskään hankintalain 90 §:n 1 momentin 3 kohdan vastaisesti.

Seuraamusmaksun määräämiselle markkinaoikeuden antaman välipäätöksen jälkeen ei näin ollen ole hankintalain mukaisia edellytyksiä.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti, H.R. Heinicke GmbH / Finess Energy Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Saija Laitinen.