Supreme Administrative Court dismisses appeal against environmental permit regarding peat production area expansion and monitoring requirements.

Asia

Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2013 nro 13/0321/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

on päätöksellään 18.9.2012 nro 133/2012/1 tarkistanut Vapo Oy:n Sammakkonevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräykset sekä myöntänyt yhtiölle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 39,1 ha:n lisäalueen turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan. Tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä Kymijoen vesistöalueella. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on yhteensä noin 159 ha.

Lisäalueen kuntoonpano saadaan aloittaa, kun tuotannossa jo olevan alueen pintavalutuskentät 2 ja 4 ovat saavuttaneet kahtena peräkkäisenä vuotena lupamääräyksessä 2 asetetut puhdistustehon tavoitearvot.

Aluehallintovirasto on myöntänyt yhtiölle luvan 3 000 euron suuruista, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää vakuutta vastaan aloittaa pintavalutuskenttien 2 - 4 ja 7 sekä valunnantasausaltaiden 5 ja 6 rakentamistyöt muutoksenhausta huolimatta.

Lupamääräykset 1 - 4 ja 11 - 15 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan valuma-aluekartan (mittakaava 1:50 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojia 1 ja 5 pitkin Ähtyrinpuroon, laskuojaa 3 pitkin Kotajärveen ja laskuojaa 4 pitkin Visapuroon.

2. Tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä 15.10.2010 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 19 olevan 1.10.2010 päivätyn piirustuksen (mittakaava 1:12 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, viiden pintavalutuskentän ja kahden valunnantasausaltaan avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Pintavalutuskentät ja valunnantasausaltaat ovat käytössä ympärivuotisesti. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein siten, että myös kentän kaltevuus otetaan huomioon.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden 10 - 14 ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Lohkojen 3 ja 6 laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia vuoden 2014 tuotantokauden alusta lähtien.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

Pintavalutuskenttien 2 ja 4 tavoitteellinen puhdistusteho on seuraava:

Aine, %

Kiintoaine, 50

Kokonaisfosfori, 50

Typpi, 20

Tehot lasketaan tarkkailutulosten perusteella vuosittaisina keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Tarkkailu voidaan lopettaa sen jälkeen, kun pintavalutuskentät 2 ja 4 ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla saavuttaneet kahtena peräkkäisenä vuotena puhdistustehon tavoitearvot.

Lisäalueen (lohkot L8 - L12) pintavalutuskenttien 1 ja 3 puhdistustehon on oltava vuosikeskiarvona laskettuna mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava:

Aine, %

Kiintoaine, 50

Kokonaisfosfori, 50

Typpi, 20

3. Pintavalutuskentät 2, 4 ja 7 sekä valunnantasausaltaat 5 ja 6 on tehtävä 1.9.2013 mennessä.

Lisäalueen (lohkot L8 - L12) vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista.

Kaikki uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja annettava tiedoksi Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

= = = = =

Tarkkailut

11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

12. Vesistötarkkailu on toteutettava läntisen Suomen alueen vaikutustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti.

Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pääjärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailujen yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kunnossapitovelvoitteet

13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.

Kalatalousmaksu

14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 950 euron kalatalousmaksu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseen.

Lisäalueen kuntoonpanon aloittamisen jälkeen luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 250 euron kalatalousmaksu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

15. Tuotannosta poistetut alueet on vuosittain ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on pysyvästi siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailujen tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa korvattavaa vahinkoa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 1.5.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta, suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimenpiteistä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 - 11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Sammakkonevan lisäalueet sijoittuvat osin ojitetulle ja osin ojittamattomalle alueelle. Ojittamattomat alueet ovat osin kapeita suoalueita, minkä takia niiden reunalla olevat ojitukset ovat ainakin paikoin vaikuttaneet niiden luonnontilaisuuteen. (---)

Lisäalueiden pintavalutuskenttien puhdistusteholle asetetuilla raja-arvoilla varmistetaan, että lisäalueiden vesien käsittely on tuotantoalueen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

= = = = =

(---) Kun otetaan huomioon Sammakkonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, ei turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kyyjärvi ja Pääjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Luvan mukainen toiminta kokonaisuutena arvioituna ei vaaranna vesienhoidolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Pintavalutuskentät 2 - 4 ja 7 sijaitsevat ojitetuilla alueilla. Kenttien puhdistusteho lisääntyy, kun niillä olevat ojat tukitaan hyvissä ajoin ennen kuin niille johdetaan kuivatusvesiä. Kenttien kunnostamisen seurauksena päästöt vesistöön eivät lisäänny nykyisiin päästöihin verrattuna. (---)

= = = = =

Lupamääräyksillä 1 - 4 varmistetaan, että vesistöön joutuvia päästöjä rajoitetaan Sammakkonevan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisesti.

= = = = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Lupamääräysten 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko kentille asetetut puhdistustehotavoitteet ja -vaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi.

= = = = =

Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. (---)

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä. Lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

Aluehallintovirasto on vastannut Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n muistutukseen muun ohella, ettei turpeen poltosta aiheutuvia ilmastovaikutuksia voida ottaa huomioon ympäristönsuojelulain nojalla tehtävässä lupaharkinnassa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, muun ohella seuraavasti:

= = = = =

Hankkeen vesistövaikutukset

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön, tässä tapauksessa vesistön, pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n (---) 2 momentin mukaan luvassa on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristölupahakemuksen mukaan vedet nyt kysymyksessä olevilta yhteensä 117,8 hehtaarin tuotantoalueilta, jotka käsittävät jo tuotannossa olevia alueita ja haetun lisäalueen, johdetaan laskuojien kautta Ähtyrinpuroon ja edelleen Kyyjärveen. Karttatarkastelun mukaan luvassa määrätyillä vesienkäsittelyrakenteilla käsitellyt kuivatusvedet johtuvat Ähtyrinpurossa yli 5 kilometrin matkan ennen niiden laskemista Kyyjärveen.

Asiakirjoissa olevien Ähtyrinpuron ja Kyyjärven veden laadun tarkkailutulosten mukaan Ähtyrinpuron vesi on ollut Kyyjärven vettä vähäravinteisempaa erityisesti fosforin osalta. Ähtyrinpuron veden fosforipitoisuus on viimeisimpien asiakirjoissa olevien tarkkailutulosten mukaan vain noin puolet Kyyjärven päällysveden (näytteenottosyvyys 1 metri) fosforipitoisuudesta.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että Sammakkonevan kuivatusvesien käsittelyä tulee lupamääräysten mukaan tehostaa ja että uuden tuotantoalueen kuntoonpano saadaan aloittaa vasta, kun olemassa olevan tuotantoalueen vesienkäsittelyä on todistetusti tehostettu, hallinto-oikeus katsoo, että laajentuvastakaan toiminnasta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, jonka johdosta hakemus voitaisiin toiminnan laajennusalueen osalta hylätä.

(---) Turvetuotantohanke ei myöskään vaaranna vesienhoidolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Yhteenveto

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle myös lisäalueelle ovat aluehallintoviraston asettamat lupamääräykset huomioon ottaen täyttyneet, eikä päätöstä ole syytä muuttaa valituksessa esitetyillä perusteilla.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan siltä osin kuin ympäristölupa 39,1 ha:n lisäalueen turvetuotantoon on myönnetty ja hakemus tuolta osin hylätään. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut, että lupamääräyksiä tiukennetaan etenkin vesiensuojelun osalta.

Yhdistys on viitannut diplomi-insinööri Jaakko Koppisen 5.10.2012 päivättyyn kirjoitukseen ja esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Jo veden virtaamien äärevöityminen uhkaa Ähtyrinpuron eliöstöä. Riittävää arviota luonnollisen ympäristövirtaaman toteutumisesta ei ole esitetty. Puron eliöstön häiriötöntä esiintyvyyttä ei siten ole turvattu. Kalataloudelliset ja muut mahdolliset korvaukset on suunnattava vesistöjen hyvän ja luonnollisen ekologisen potentiaalin saavuttamiseen.

Hakijan esittämät arvot kunnostus- ja toimintavaiheen vesistössä aiheuttamasta kuormituksesta ovat liian pieniä. Niissä ei ole otettu huomioon kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä eikä eristysojista todellisuudessa aiheutuvaa kuormitusta. Etenkin liukoisen humuksen osalta hakijan laskelmat ovat liian optimistisia. Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseksi toteutetun hankkeen yhteydessä havaittiin, että tulvien aikana virtaamien hallinta ei onnistu. Pienkemikalointia lukuun ottamatta vesiensuojelutoimet eivät estäneet liukoisen orgaanisen humuksen pääsyä vesistöön.

Turvetuotannosta aiheutuvaa elohopeakuormitusta ei ole arvioitu. Humuksen on todettu lisäävän elohopean liukoisuutta. Veden happamoituminen taas lisää elohopean muuttumista myrkyllisemmäksi metyylielohopeaksi. Maanpinnan käsittelyn on todettu lisäävän alapuolisten vesistöjen kokonais- ja metyylielohopeakuormitusta. Turvetuotanto sitä valmistelevine ojituksineen näyttää Keski-Suomessa olevan suurin yksittäinen syy metyylielohopean lisääntymiseen kaloissa.

Polttoturve on ilmastovaikutuksiltaan huonoin energialähde. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi turpeen energiakäytön vähentämisen kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue

on lausunnossaan viitannut päätöksensä perusteluihin ja hakemuksesta tehtyihin muistutuksiin antamiinsa vastauksiin ja lisäksi todennut, että ympäristöluvan mukaan päästötarkkailun on oltava ympärivuotista ja tiheintä kevään tulva-aikana, jolloin tarkkailun on tapahduttava viikoittain. Virtaama on mitattava kuntoonpanovaiheessa päivittäin ja tuotantovaiheessa jatkuvatoimisella mittarilla. Luvan mukainen tarkkailu antaa riittävän luotettavan tiedon päästöjen määrästä. Uusien tuotantoalueiden osalta vesienkäsittelyn puhdistusteholle on asetettu raja-arvot. Ellei raja-arvoja saavuteta, vesienkäsittelyä on tehostettava.

Ojitetulla alueella sijaitsevat pintavalutuskentät eivät yleensä poista humusta hyvin. Aluehallintovirasto on kuitenkin arvioinut, etteivät Sammakkonevan turvetuotantoalueen humuspäästöt vaikuta alapuolisen vesistön tilaan niin merkittävästi, että hakemus olisi tullut sen vuoksi hylätä. Kyyjärvi on tyypiltään matala ja runsashumuksinen. Järven vesi olisi ruskeaa ja humuksista ilman siihen turvetuotantoalueelta johdettavia vesiäkin. Humuksen poistaminen tuotantoalueen valumavesistä onnistuu luotettavasti vain käsiteltäessä ne kemiallisesti. Kemiallisen käsittelyn edellyttäminen ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole saavutettavaan hyötyyn nähden perusteltua.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen

on lausunnossaan todennut lupamenettelyssä esittäneensä, ettei lupaa Sammakkonevan luonnontilaisten osien turvetuotantoon ottamiseen myönnettäisi. Luonnontilaisten alueiden ottaminen tuotantoon vaikuttaisi haitallisesti kala- ja rapukantoihin. Lisäksi Kyyjärvi ja Pääjärvi ovat vesienhoidollisesti vain tyydyttävässä tilassa.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

on lausunnossaan viitannut valitukseensa aluehallintoviraston päätöksestä ja tukenut Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimusta hakemuksen hylkäämisestä lisäalueiden, ainakin 24 hehtaarin laajuisen luonnontilaisen alueen, osalta.

ELY-keskus on esittänyt muun ohella, että turvetuotantoalueen kuivatusvedet heikentävät vedenlaatua Ähtyrinpurossa. Tämä on ilmennyt muun muassa Ähtyrinpuron alajuoksun korkeampina ravinne-, humus- ja rautapitoisuuksina. Typpi-, COD- ja väripitoisuudet ovat nousseet. Kyyjärvi on rehevöitynyt, ja happitilanne järven pohjalla on heikentynyt. Järvi on matala ja sietää huonosti kuormitusta.

Kyyjärvi, Pääjärvi ja Kiminginjärvi ovat ekologisesti vain tyydyttävässä tilassa. Kyyjärven ja Pääjärven osalta tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen viimeistään vuonna 2021 ja Kiminginjärven osalta viimeistään vuonna 2027. Keski-Suomen pintavesien vuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman mukainen pääsääntö on, ettei uutta turvetuotantoa ohjata alueille, joissa vesistöjen hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä, ellei tuotantoalueen vesiensuojelua toteuteta pintavalutuskenttää tehokkaammin menetelmin. Mainittujen lisäalueiden ottaminen turvetuotantoon voi entisestään hidastaa vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Vapo Oy

on selityksessään vaatinut, että valitus hylätään.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella, että Laitisen tutkimuksen mukaiset kiintoaineen määrät ovat vastaselityksessä mainituista syistä todellista pienempiä. Sammakkonevan kiintoainepäästö voi olla jopa monikymmenkertainen luvassa ilmoitettuun nähden. Varsinkin ojitetulle alueelle perustetun pintavalutuskentän tehokkuus vesienkäsittelymenetelmänä on epävarma. Turpeennostoalueen laajentaminen ja pelkästään nykyisen toiminnan jatkaminenkin vaarantavat Kyyjärven hyvän ekologisen tilan saavuttamistavoitteen.

Merkitään

, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan kahdella muulla päätöksellä ratkaissut Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n sekä Keuruun kalastusalueen ja sen asiakumppanien valitukset (dnrot 2029/1/13 ja 2191/1/13) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 5.6.2013 nro 13/0149/1 (Tervasuo, Multia) ja kalastusalueen valituksen (dnro 2154/1/13) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 5.6.2013 nro 13/0148/1 (Kalettomansuo, Multia).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Lupamääräyksen 11 ensimmäistä kappaletta muutetaan Sammakkonevan turvetuotantoalueen lohkot 8 - 12 käsittävän niin sanotun lisäalueen osalta seuraavasti (

muutos kursiivilla

):

"11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Sammakkonevan turvetuotantoalueen lohkot 8 - 12 käsittävän niin sanotun lisäalueen osalta toiminnanharjoittajan on lisäksi esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta

."

2. Valitus hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (

selvilläolovelvollisuus

).

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Valittajan asiassa esittämään selvitykseen sisältyvät päätelmät ovat saman suuntaisia mainitussa ohjeessa esitetyn selvityksen kanssa.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 2 pintavalutuskentille asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 2 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, on lupamääräystä 11 Sammakkonevan turvetuotantoalueen lohkot 8 - 12 käsittävän niin sanotun lisäalueen osalta täydennettävä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

2. Sammakkonevan turvetuotantoalueen lohkot 8 - 12 käsittävä lisäalue sisältyy tuotantoalueen 117,8 hehtaarin suuruiseen osaan, josta vedet johdetaan pintavalutuskenttien 1 ja 3 sekä laskuojien 1 ja 5 kautta Ähtyrinpuroon ja sitä myöten edelleen Kyyjärveen. Valuma-alueen pinta-ala Kyyjärven luusuassa on 430 km2. Kun otetaan huomioon edellä mainittu tuotantoala ja sen osuus valuma-alueesta, ympäristölupa on voitu myöntää, vaikka toiminnan vesistöissä aiheuttamaa elohopeakuormitusta ei ole arvioitu.

Mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Petri Leinonen.