Supreme Administrative Court allows appeal against environmental permit, requiring monitoring plan updates for peak flow conditions.

Asia

Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja

Keuruun kalastusalue

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 5.6.2013 nro 13/0148/1

Asian aikaisempi

käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

on päätöksellään 9.12.2011 nro 147/2011/1 myöntänyt Martinsuon turve Oy:lle ja Autosen urakointi Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kalettomansuon turvetuotantoon Multian kunnan Multian kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 72 ha, minkä lisäksi vesienkäsittelyalueita on 6,6 ha.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen noin 31 ha:n alalta. Hylätty alue on merkitty aluehallintoviraston päätöksen liitteen 2 kartalle.

Päätös sisältää lupamääräykset 1 - 18. Lupamääräykset 1 - 6, 12 - 15 ja 17 kuuluvat seuraavasti:

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7B olevan kartan ja liitteenä 10A/1 olevan piirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Rajajokeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia, kuitenkin siten, että pintavalutuskentän pinta-ala on vähintään 5,6 ha.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Aine, %

Kiintoaine, 50

Kokonaisfosfori, 50

Typpi, 20

Tehot lasketaan tarkkailutulosten perusteella vuosittaisina keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien.

4. Vesienkäsittelyrakenteet on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Alueella olevat metsäojat on täytettävä ja oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentän yläosalle on huolehdittava jakoputkilla tai vain pintakerrokseen kaivetuilla ojilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta.

Vesienkäsittelyrakenteista on ensin rakennettava pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat on otettava käyttöön ennen ympärysojan, kokoojaojien ja tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista.

Turvetuotantoalueen ojitus- ja kuntoonpanotyöt sekä vesien johtaminen pintavalutuskentälle saadaan aloittaa aikaisintaan kaksi vuotta sen jälkeen, kun pintavalutuskentän rakentamistyöt ja Teikkipuron siirtotyöt ovat päättyneet.

Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajien on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.

Auma-alueita ei saa sijoittaa 400 m lähemmäksi Iso-Kalettoman suojelualuetta tai Kulhapään ja Pieni-Kalettoman lampia.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

= = = = = = =

12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan vesistövaikutuksia noudattaen Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille 2008 - 2013 esitettyjä periaatteita. Tarkkailupisteet ovat Rajajoki (koordinaatit 3395739, 6931593), Pengerjoki, mts (3397832, 6928487) ja Pengerjoki 2 (3401485, 6912850) sekä Jämsänvesi (3404613, 6907686). Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden alueella toimivien turvetuottajien kanssa.

13. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

14. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

15. Tarkkailujen tulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun raportit on toimitettava myös Keuruun kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

= = = = = = =

17. Luvan saajien on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

= = = = = = =

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajien on viimeistään 31.10.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta, suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimenpiteistä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 - 11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut

= = = = = = =

Tuotantoalue sijaitsee Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueen Rajajoen valuma-alueella. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Pengerjoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Hyvän tilan tavoite saavutetaan arviolta vuoteen 2027 mennessä.

Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole suunniteltua tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. (---)

= = = = = = =

Kalettomansuon pintavalutuskentän osuus valuma-alueesta on 5,5 %. Kenttä on pinta-alaltaan mitoitusohjetta suurempi, mutta sen turvepaksuus on monin paikoin alle mitoitusohjeen 50 cm. Lisäksi kenttä sijoittuu ojitetulle alueelle ja sillä joudutaan tekemään melko mittavia rakentamistoimia.

Raja- ja Pengerjoen valuma-alueella on jo nykyisellään paljon turvetuotantoa. Jos Kalettomansuolle myönnettäisiin ympäristölupa hakemuksen mukaiselle pinta-alalle, niin turvetuotantoalueiden osuus (noin 190 ha) olisi 7,6 % Rajajoen valuma-alueen pinta-alasta. Pengerjoen valuma-alueella on tällä hetkellä ympäristöluvan saanutta turvetuotantoaluetta 570 ha.

Tuotantoaluetta rajataan, jolloin pintavalutuskentälle tuleva vesimäärä pienenee, mikä on Kalettomansuon tuotantoalueen olosuhteissa tehokkain tapa tehostaa pintavalutuskentän toimintaa ja vähentää tuotantoalueelta tulevia päästöjä. Rajauksessa otetaan huomioon Multian kunnan osayleiskaavassa Iso-Kalettoman, Pieni-Kalettoman ja Kulhapään lammille osoitetut käyttötarkoitukset, erityisesti loma-asumista ja suojelualuetta koskevat varaukset, sekä alueen virkistyskäyttömerkitys siten, että lampien ja tuotantoalueen väliin jätetään 400 - 600 m:n suojavyöhyke.

Luvan myöntämisen edellytykset

Kalettomansuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka sijoittuu pääosin ojitetulle alueelle. Tuotantoalueeseen sisältyy kaksi noin 5 ha:n luonnontilaista aluetta. Tuotantoalueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai sen nojalla säädetyn perusteella suojeltavia luonnonarvoja. Tuotantoalueen rajaamisen jälkeen ei myöskään tuotantoalueen vaikutuspiirissä ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja.

Kalettomansuolle sijoittuvaa tuotantoaluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta käyttötarkoitusta. Tuotantoalueen sijainti maakuntakaavassa tuotantoalueeksi osoitetun alueen ulkopuolella ei ole luvan myöntämisen esteenä.

Rajajoen ja Pengerjoen valuma-alueilla on runsaasti turvetuotantoa. Jotta ympäristölupa voidaan myöntää tälle vesistöalueelle sijoittuvalle uudelle turvetuotantoalueelle, tulee erityisen huolellisesti varmistua vesienkäsittelyn toimintavarmuudesta. Alapuolisen vesistön tila ja merkitys sekä tilatavoitteet huomioon ottaen on kuivatusvesien tehokas ja luotettava puhdistaminen edellytys luvan myöntämiselle. Vesienkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi päätöksessä rajataan tuotantoaluetta ja määrätään puhdistustehon raja-arvot.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Kun otetaan huomioon Kalettomansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Joensuonkankaan Natura 2000 -alue sijaitsee noin 1 km:n päässä varsinaiselta tuotantoalueelta. Etäisyys on niin pitkä, ettei tuotantotoiminnan melu- tai pölypäästöistä tai tuotantotoimintaan liittyvästä ojituksesta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella Joensuonkangas on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Kuivatusvesiä ei johdeta Natura-alueelle ja lisäksi tuotantoalueen ja Natura-alueen välissä on Rajajoki. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin tekeminen ei siten ole ollut tarpeen. Pintavalutuskenttä sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä Joensuonkankaan Natura-alueesta. Pintavalutuskenttä tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman luonnontilaisena, eikä pintavalutuskentän rakentamisesta muutoinkaan aiheudu niin merkittäviä ympäristövaikutuksia, että Natura-arviointi olisi tarpeen.

Vesienhoitosuunnitelmassa Pengerjoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tuotantoaluetta on pienennetty hakemuksessa esitetystä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Tämän luvan mukainen toiminta kokonaisuutena arvioituna ei vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista.

Lupamääräysten perusteluja

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 - 5. Pintavalutuskentän halki kulkevan Teikkipuron siirtäminen edellyttää maan pinnan rikkomista sekä massansiirtoja. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle voidaan aloittaa vasta, kun kasvillisuus on rakentamistöiden jälkeen palautunut pintavalutuskentän alueelle.

Auma-alueiden sijoittelusta on tarpeen määrätä, koska tuotantoalueen länsipuolella sijaitsee yksityismaalla oleva suojelualue, Iso-Kaleton. Lisäksi tuotantoalueen länsipuolella olevien lampien läheisyydessä kulkee Karhukankaan ulkoilu- ja luontopolku, jolla on virkistyskäyttömerkitystä. Kulhapään lammen rannalle on osoitettu lomarakentamista oikeusvaikutteisessa kaavassa, ja sen varalle, että loma-asuntoja rakennetaan, on lupaan tarpeen sisällyttää myös loma-asutuksen pihapiirien melutasoja koskeva määräys.

= = = = = = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12 - 15 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Päästöjen määrän ja pintavalutuskentän tehon varmistamiseksi päästötarkkailu on tarpeen tehdä siten, että virtaamaa seurataan jatkuvasti ja päästöt mitataan joka vuosi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

= = = = = = =

Aluehallintoviraston vastauksia lausuntoihin ja muistutuksiin

Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon aluehallintovirasto on vastannut muun ohella, että tuotantoaluetta on rajattu hakijan esittämästä, minkä jälkeen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ottaen huomioon sen, että pintavalutuskentän puhdistusteholle on asetettu raja-arvot. Karttatarkastelun perusteella Teikkipuro ei ole luonnontilainen uoma.

= = = = = = =

(---) Perusteita määrätä luvan saajia osallistumaan puro- ja valuma-alueiden kunnostushankkeeseen ei tämän toiminnan osalta ole.

Kuulutus on ollut Multian kunnan ilmoitustaululla 30 päivää, 3.3. - 1.4.2011 välisen ajan. Kuulutus on ollut lisäksi aluehallintoviraston Internet-sivuilla ja kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu vaikutusalueella leviävässä lehdessä. Muistutukset on ollut mahdollista toimittaa aluehallintovirastoon myös kuulutusajan jälkeen. Edellä mainituin perustein aluehallintovirasto on arvioinut, että lupahakemuksesta on tiedotettu riittävästi asianosaisten tiedonsaannin kannalta. Sillä, että kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu vasta 9.3.2011 ilmestyneessä lehdessä, ei asiassa ole merkitystä muut seikat huomioon ottaen.

Turpeen polton ilmastovaikutuksia ei voida ottaa huomioon turvetuotantoalueen lupaharkinnassa. (---)

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41 - 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90 ja 103 a §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

Aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 oleva Kalettomansuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma kuuluu vesiin johdettavien päästöjen tarkkailun osalta seuraavasti:

Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.

Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4. - 31.12. kahden viikon välein ja 1.1. - 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4. - 15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5. - 15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima, Suppea analyysivalikoima

kiintoaine, kiintoaine

COD

Mn

, COD

Mn

kok P, kok P

kok N, kok N

pH, pH

NH

-N, -

PO

-P (suod.), -

Fe, -

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l; ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.

Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan edellä mainitun ohjelman mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt muun muassa Keuruun kalastusalueen valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on muun ohessa otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Saman pykälän 3 momentin mukaan hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu arviointi.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on pilaantumisen ehkäisemiseksi annettava tarpeelliset lupamääräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista (1 kohta), jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä (2 kohta), toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa (3 kohta), toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä (4 kohta) ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (5 kohta).

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a §:n mukaan jos edellä 17 §:ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitseva, uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. Saman pykälän 2 momentin mukaan aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen uomien tai lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu vesilain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä aluehallintoviraston luvasta säädetään.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia.

Saman pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty.

Selvitysten riittävyys

Hakemuksen täydennykseksi on toimitettu Kalettomansuon turvetuotantoaluetta ja sen ympäristöä koskevia luontoselvityksiä, jotka sisältävät tavanomaisella tarkkuudella esitettyä tietoa alueen nykytilasta. Alueen luontoarvot on selvitetty riittävästi, etenkin kun otetaan huomioon tuotantoalueen sijainti pääosin ojitetulla suolla. Alapuolisessa vesistössä alempana Pengerjoessa esiintyy muun muassa kirjojokikorento, joka kuuluu luontodirektiiviin liitteen IV a lajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Ei ole osoitettu tai selvitetty, esiintyykö lajia muualla Pengerjoessa. Ottaen huomioon toiminnan vaikutusalue, luvassa annetut määräykset ja tuotantoalueen pieni osuus Pengerjoen valuma-alueesta, tarkemman selvityksen tekeminen ei ole tarpeen.

Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella hankkeen vaikutusalueen kalastoa on selvitetty muun muassa sähkökoekalastuksella. Myös muut turvetuotannosta aiheutuvat vaikutukset alapuoliseen vesistöön on luotettavasti selvitetty.

Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo asiassa esitetyt selvitykset riittäviksi lupaharkinnan kannalta ja hylkää vaatimukset lisäselvityksistä.

Natura-arviointi ja alueen luonnonarvot

Edellä mainituilla perusteilla ympäristölupa on voitu myöntää ilman luonnonsuojelulain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua arviointimenettelyä. Tämän vuoksi hallinto-oikeus hylkää muutoksenhakijoiden vaatimukset päätöksen kumoamisesta ja asian palauttamisesta aluehallintovirastoon Natura-arvioinnin tekemistä varten.

Aluehallintoviraston päätöksessä ympäristölupahakemus on hylätty päätöksen liitteenä 2 olevaan karttaan merkityn noin 31 hehtaarin alalta, perusteena vesistövaikutusten ohella Multian kunnan osayleiskaavassa Iso-Kalettoman, Pieni-Kalettoman ja Kulhapään lammille osoitetut käyttötarkoitukset, loma-asumista ja suojelualuetta koskevat varaukset. Lampien ja tuotantoalueen väliin jää näin ollen 400 - 600 metrin suojavyöhyke. Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksen mukaisella rajauksella on riittävästi huomioitu Kalettomansuon turvetuotannon vaikutukset Iso-Kaleton-, Pieni-Kaleton- ja Kulhapää-lampiin.

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät. Kysymyksessä olevalla Kalettomansuon turvetuotantoalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä asiassa saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.

Kalettomansuon turvetuotanto aiheuttaa muutoksia alueen linnustossa ja muussa eliöstössä. Hankkeen välittömällä vaikutusalueella ei ole kirjojokikorennon tai viitasammakon tai muiden luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Hanke ei muutenkaan heikennä luonto- tai lintudirektiivissä suojeltujen lajien suojelun tasoa tai aiheuta luonnonsuojelulaissa kiellettyä häiriötä rauhoitetuille lajeille.

Vesienkäsittely ja tarkkailu

Kalettomansuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueen Rajajoen valuma-alueella (14.546). Kuivatusvedet on aluehallintoviraston päätöksessä määrätty käsiteltäväksi lupamääräysten mukaisesti ja hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Rajajokeen, joka yhtyy noin 2 kilometriä alempana Pengerjokeen. Pengerjoki laskee Jämsänveteen, joka sijaitsee noin 38 kilometrin päässä tuotantoalueelta. Ympäristölupahakemuksen liitteen 10 A/2 mukaan pintavalutuskentän Rajajoen puoleiselle rajalle tullaan rakentamaan suojapenger. Tästä syystä hallinto-oikeus katsoo, että pintavalutuskentän sijoittaminen Rajajoen viereen ei aiheuta tulvimisesta aiheutuvaa vesistön tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus on pääasiassa kiintoainetta ja happea kuluttavaa orgaanista ainetta. Ojastosta tai tuotantokentältä irtoavaa turvetta kulkeutuu vesistöön. Typpeä ja fosforia kulkeutuu vesistöön kiintoaineen mukana ja veteen liuenneissa orgaanisissa humusyhdisteissä.

Purkuvesistöön kohdistuvien ravinnepäästöjen rajoittamista arvioitaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan otettava huomioon päästöjen vaikutuksen kohteena olevan vesistön ominaisuudet ja toiminnan päästöjen odotettavissa oleva vaikutus vesialueen tilaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon alapuolisen vesistön nykyinen tila ja se, että kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Lupaharkinnassa on huomioitu purkuvesistöön kohdistuva yhteiskuormitus.

Vesienkäsittelyn toiminnan varmistamiseksi luvassa on määrätty muun ohella pintavalutuskentän puhdistusteholle ympärivuotiset raja-arvot kiintoaineen, fosforin ja typen osalta sekä käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu. Kun pH sisältyy tarkkailuohjelmassa määrättyihin analyyseihin, raja-arvoa ei ole tarpeen määrätä pH:n osalta. Pintavalutuskentän puhdistustehon vähimmäisvaatimukset on määrätty tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Koska pintavalutus on käytössä ympärivuotisesti, puhdistusteho on laskettava koko vuoden keskiarvona. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuus ja tuotantoalueen osuus valuma-alueesta hallinto-oikeus katsoo, että Kalettomansuon turvetuotannon kuivatusvesillä ei ennalta arvioiden ole alapuolisessa vesistössä sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksistä säädetään etenkin ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksellä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistaan kutakin hanketta erikseen koskevassa ympäristölupamenettelyssä.

Hallinto-oikeus pitää aluehallintoviraston päätöksen vesienkäsittelyä koskevia lupamääräyksiä tarpeellisina ja riittävinä Kalettomansuon olosuhteissa. Tarkkailusuunnitelman mukaan päästötarkkailussa vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteistä analysoidaan aina muun muassa kemiallinen hapenkulutus (COD

Mn

-arvo). Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, ettei Kalettomansuon turvetuotannon 72 ha:n alan humuspäästön johdosta lupahakemusta ole syytä hylätä kokonaan. Tarkkailulla on mahdollista arvioida Kalettomansuon humuskuormitus alapuoliseen vesistöön. Hallinto-oikeus myös katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä on ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla huomioitu aluetta koskeva vesienhoitosuunnitelma.

= = = = = = =

Muut vaatimukset ja valitusperusteet

Hakemuksen tiedoksiantoa, Teikkipuron säilyttämistä, mansikantuotannolle aiheutuvia pölyhaittoja, virkistysarvoja, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista, puro- ja valuma-alueiden kunnostushanketta sekä turpeen polttoa koskevien vaatimusten ja valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus viittaa aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa ja vastauksessa Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ja Keuruun kalastusalueen ja muiden muistutuksissa esitettyyn.

= = = = = = =

Johtopäätös luvan myöntämisen edellytyksistä

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen ole. Lupa Kalettomansuon 72 ha:n turvetuotannolle on voitu myöntää.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Keuruun kalastusalue

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös siltä osin kuin luvan hakijoiden vastapuolten valitukset aluehallintoviraston päätöksestä on hylätty ja aluehallintoviraston päätös siltä osin kuin hakemus on hyväksytty kumotaan ja hakemus hylätään.

Kalastusalue on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa sekä diplomi-insinööri Jaakko Koppisen 24.6.2013 päivättyyn kirjoitukseen ja esittänyt vaatimuksensa tueksi lisäksi muun ohella seuraavaa:

Jaakko Koppinen on osoittanut turvetuotannosta aiheutuvaa kiintoaineskuormitusta koskevat arviot virheellisiksi. Muutkin tuotantoalueet, yhteispinta-alaltaan vähintään 306,8 hehtaaria, huomioon ottaen Rajajoen kysymyksessä olevaan osaan tulisi kohdistumaan kohtuuton kuormitus.

Luvan hakijoiden on vastattava Koppisen 9.11.2012 päivätyssä analyysissä esitettyihin ja valituksessa toistettuihin kysymyksiin.

Hallinto-oikeus on sivuuttanut kuormitusarvioiden virheellisyyden sekä Haukisuon turvetuotantoalueelta tallennetun kuva- ja videoaineiston. Mainittu vesienkäsittelyä koskeva aineisto on otettava huomioon. Syytä Rajajoen kalaston ja muun vesiekologian jo ennestään heikkoon tilaan sekä edellä mainitun yhteiskuormituksen vaikutusta Rajajokeen ja sen alapuolella sijaitsevaan, lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi määritettyyn Pengerjokeen on arvioitava.

Haukisuon ja Kalettomansuon turvetuotantoalueita koskevat lupa-asiat on käsiteltävä yhdessä. Vireillä oleva hakemus luvan saamiseksi lentotuhkan käyttöön Lapsukansuon turvetuotantoalueen tiestön ja varastointikentän rakentamisessa vielä lisäisi edellä mainittuihin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Myös Lapsukansuon tuotantoaluetta koskeva lupa-asia olisi käsiteltävä yhdessä Kalettomansuon tuotantoaluetta koskevan asian kanssa.

Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaa koskevaan luonnokseen sisältyvän suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava ja toteutettava niin, että kulloinkin voimassa olevan pintavesien toimenpideohjelman mukaiset tavoitteet saavutetaan. Tuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava niin, ettei se vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Mainittu suunnittelumääräys on tässä tapauksessa sivuutettu. Edellä mainittu vesistöihin kohdistuva yhteisvaikutus olisi vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY sekä vesienhoitosuunnitelman vastainen.

Tässä tapauksessa hyväksytty vesienkäsittelymenetelmä on epävarma, eikä sitä voi kutsua pintavalutukseksi. Vesienkäsittelykentän sijoittaminen ojitetulle ja suurelta osin ohutturpeiselle alueelle ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa eikä riitä vesienkäsittelyratkaisuksi edes lupapäätöksen mukaisesti hakemuksessa esitettyä pienemmälle tuotantoalueelle. Kenttä sivuaa Rajajokea pitkältä matkalta. Rankkasateiden ja tulvien sattuessa vaarana on, että vedet tuotantoalueelta pääsevät suoraan vesistöön. Tämä ei ole varovaisuusperiaatteen mukaista.

Valitukseen liitetyt kuvat osoittavat, että toisin kuin luvan hakijat ovat esittäneet, Teikkipuro ja Rajajoki ovat luonnontilaisia. Teikkipuron siirtäminen olisi lainvastaista. Vesienkäsittelykenttää ei voi sijoittaa alueelle, jossa Teikkipuro virtaa.

Kalettomansuo ja Kalettomankangas reuna-alueineen ja puronvarsipensaikkoineen ovat riekkojen elin- ja pesimäaluetta. Purojen varsia ei ole tutkittu riittävästi. Asiantuntijoiden mukaan alueelta voi etsittäessä löytyä harvinaisuuksia, kuten läheisten Ison ja Pienen Kalettoman lampien ympäristöstäkin on löytynyt. Alueella tulisi tehdä luotettava ja kattava luontoselvitys, joka käsittää myös hyönteiset ja matelijat.

Multian tekninen lautakunta

on selityksessään katsonut, että valitus on perusteltu. Kysymyksessä on uusi tuotantoalue, jonka päästöt kuormittavat jo ennestään kuormitettua Pengerjoen valuma-aluetta. Pengerjoki on vain tyydyttävässä tilassa. Kalettomansuo on yksi 31:stä Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan mukaan turvetuotantoon soveltuvasta suoalueesta Multialla. Ellei lupapäätöstä kumota, on kuitenkin otettava huomioon, että uusilla turvetuotantoalueilla vesienkäsittelymenetelmien tulee olla mahdollisimman tehokkaita. Esimerkkeinä lautakunta on maininnut padottavat rakenteet oikovirtausten estämiseksi ja pintavalutuskentän jälkeisen kemikalointiyksikön. Tavoitteena tulee olla, ettei turvetuotannosta aiheudu päästöjä vesistöön. Muutoin Multian vesistöt eivät kestä tehostunutta tuotantoa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen

on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole lisättävää aiemmin esittämäänsä.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

on viitannut asiassa aiemmin antamiinsa lausuntoihin.

Autosen urakointi Oy

ja

Martinsuon turve Oy

ovat antaneet valituksen, selityksen ja lausuntojen johdosta selityksen.

Keuruun kalastusalue

on antanut vastaselityksen.

Keuruun kalastusalue

on toimittanut lisäselvitystä.

Merkitään

, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan kahdella muulla päätöksellä ratkaissut Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n sekä Keuruun kalastusalueen ja sen asiakumppanien valitukset (dnrot 2029/1/13 ja 2191/1/13) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 5.6.2013 nro 13/0149/1 (Tervasuo, Multia) ja edellä mainitun yhdistyksen valituksen (dnro 3650/1/13) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 8.11.2013 nro 13/0321/1 (Sammakkosuo, Karstula).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Lupamääräyksen 12 ensimmäistä kappaletta muutetaan seuraavasti (

muutos kursiivilla

):

"12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta."

2. Valitus hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (

selvilläolovelvollisuus

).

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Valittajan asiassa esittämään selvitykseen sisältyvät päätelmät ovat saman suuntaisia mainitussa ohjeessa esitetyn selvityksen kanssa.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 3 pintavalutuskentille asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 3 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 12 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

2. Saadun selvityksen mukaan lupahakemusta ratkaistaessa voimassa olleessa Keski-Suomen maakuntakaavassa Kalettomansuota ei ole varattu mihinkään erityiseen käyttöön. Muutoinkin ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Näin ollen maakuntakaavalla suunnittelumääräyksineen ei sellaisenaan ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistaan kutakin hanketta erikseen koskevassa ympäristölupamenettelyssä. Lupaa ja lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa kaava mainittuine määräyksineen voidaan kuitenkin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon. Sama pätee vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuun vesienhoitosuunnitelmaan.

Mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Petri Leinonen.