Supreme Administrative Court dismisses appeal against environmental permit regarding peat production water discharge limits.

Asia

Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat

1. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

2. Keuruun kalastusalue, Multian kalastuskunta ja A

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 5.6.2013 nro 13/0149/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

on päätöksellään 9.12.2011 nro 149/2011/1 myöntänyt Martinsuon turve Oy:lle ja Autosen urakointi Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Tervasuon turvetuotantoon Multian kunnan Vehkoon kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin jäljempänä ilmenee. Turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 40,6 ha, minkä lisäksi varikko- ja vesienkäsittelyalueita on 3,4 ha.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 2 olevaan tuotantosuunnitelmakarttaan merkityllä noin 9,5 ha:n alueella.

Aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain (264/1961) 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeuden johtaa turvetuotantoalueen vesiä pintavalutuskentältä 2 Saarijärveen johtavassa toisen maalla olevassa ojassa tilalla Multian valtionmaa (495-893-1-7) sekä pintavalutuskentältä 1 Hurjapuroon johtavassa toisen maalla olevassa ojassa tiloilla Korkeasuo (495-403-8-37) ja Linna (495-403-8-15).

Päätös sisältää lupamääräykset 1 - 19. Lupamääräykset 1 - 5 ja 12 - 18 kuuluvat seuraavasti:

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteinä T2a ja T2b olevien karttojen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojia pitkin Saarijärveen ja Hurjapuroon.

2. Tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 4 olevan tuotantoaluekartan (mittakaava 1: 4 000), jonka pienennös on aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 2, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia, kuitenkin siten että pintavalutuskentän 1 pinta-ala on vähintään 0,5 ha ja pintavalutuskentän 2 pinta-ala vähintään 1,9 ha. Turvepaksuuden pintavalutuskenttien alueella on oltava vähintään 0,5 m.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueen keskellä olevan tuotantoon kuulumattoman 10 ha:n alueen vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle 2.

3. Vesienkäsittelyrakenteet on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttiä rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentillä oleviin ojiin on tehtävä katkot vähintään 10 m:n välein. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskenttien yläosalle on huolehdittava jakoputkilla tai ojilla, jotka eivät ulotu kivennäismaahan. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.

4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajien on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

= = = = =

12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

13. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan vesistövaikutuksia noudattaen Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille 2008 - 2013 esitettyjä periaatteita. Tarkkailupisteet ovat Saarijärvi (koordinaatit 6938449, 3392465) ja Sarapuro (koordinaatit 6929565, 3388256). Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden alueella toimivien turvetuottajien kanssa.

14. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

15. Luvan saajien on seurattava Tervalammen vedenpinnan tasoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

16. Vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset sekä Tervalammen vedenpinnan tason mittaustulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun raportit on toimitettava myös Keuruun kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

17. Luvan saajien on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve aiheutuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

18. Luvan saajien on maksettava vuosittain tammikuun aikana 550 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajien on viimeistään 31.10.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta, suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimenpiteistä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 - 11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, muun muassa seuraavasti:

Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut

= = = = =

Kun tuotantoaluetta pienennetään noin 9,5 ha, pintavalutuskentän pinta-ala on noin 4,8 % sen valuma-alueesta (39,1 ha), mitä voidaan pitää ennalta arvioiden riittävänä varmistamaan pintavalutuskentän riittävä puhdistustehokkuus myös kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamissa poikkeustilanteissa.

= = = = =

Luvan myöntämisen edellytykset

Tervasuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on ojitettua ja luonnontilaltaan muuttunut. Tuotantoalueella tai sen päästö- tai kuivatusvaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain tai sen nojalla säädetyn perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja, luontotyyppejä tai muita erityisiä luonnonarvoja.

Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Pintavalutuskentät sijaitsevat ojitetulla alueella. Tuotantoaluetta on rajattu hakemuksessa esitetystä Saarijärveen kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi, jolloin vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Tervasuon tuotantoalueen ympäristöolosuhteissa.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon Tervasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ympäristölupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perusteluja

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 - 5.

= = = = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12 - 16 ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Tervalampi sijaitsee lähimmillään noin 350 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ojitusjärjestelyt pienentävät lammen valuma-aluetta, minkä takia on tarpeen seurata lammen vedenpinnan tasoa. Tervalampi on rantayleiskaavassa merkinnöillä MY ja W-1, joiden mukaan lammella on erityisiä ympäristöarvoja.

= = = = =

Lupamääräys 18 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tuotantoalueen päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Vaikutusalue on kalataloudellisesti arvokasta aluetta.

= = = = =

Aluehallintoviraston vastauksia muistutuksiin

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto on todennut muun ohella, että turpeen polton ilmastovaikutuksia ei voida ottaa huomioon ympäristönsuojelulain nojalla tehtävässä lupaharkinnassa.

Keuruun kalastusalueen ynnä muiden muistutuksen johdosta aluehallintovirasto on todennut muun ohella, että Uitamonjärvi sijaitsee vesiteitse yli 10 km:n etäisyydellä ja vain 11,5 ha:n tuotantoalueelta johdetaan vesiä Sarajoen valuma-alueelle. Tuotantoalueen pienen pinta-alan ja ympärivuotisen pintavalutuskäsittelyn vuoksi Tervasuon turvetuotannon päästöjen vesistövaikutukset eivät aluehallintoviraston arvion mukaan ulotu Uitamonjärveen asti. Luvan saajat ovat toimittaneet vastineen antamisen yhteydessä tiedot pintavalutuskentän 1 turvepaksuuksista, ja turvepaksuus on yli 1,5 m, oikeastaan yli 0,5 m.

Tervasuon tuotantoalue ei pitkien etäisyyksien ja osin eri purkuvesistön takia muodosta Kalettomansuon ja Marjosuon tuotantoalueiden kanssa sellaista kokonaisuutta, että ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tarpeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n hankeluettelon perusteella. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka on toimivaltainen viranomainen edellyttämään arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa, ei ole lausunnossaan tätä tehnyt.

(---) Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole Natura-alueita, joten Natura-arviointi ei ole tarpeen. Selvitykset ovat riittävät lupaharkinnan tekemiseksi.

Kuulutus on ollut Multian kunnan ilmoitustaululla 30 päivää, 3.3. ja 1.4.2011 välisen ajan. Kuulutus on ollut lisäksi aluehallintoviraston Internet-sivuilla, ja kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu vaikutusalueella leviävässä lehdessä. Muistutukset on ollut mahdollista toimittaa aluehallintovirastoon myös kuulutusajan jälkeen. Edellä mainituin perustein aluehallintovirasto on arvioinut, että lupahakemuksesta on tiedotettu riittävästi asianosaisten tiedonsaannin kannalta. Sillä, että kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu vasta 9.3.2011 ilmestyneessä lehdessä, ei asiassa ole merkitystä muut seikat huomioon ottaen.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41 - 44, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, muun muassa Keuruun kalastusalueen ja sen asiakumppaneiden sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksista lisännyt aluehallintoviraston päätöksen lupamääräykseen 3 toisen kappaleen ja muuttanut lupamääräystä 12 seuraavasti (

muutokset kursiivilla

):

3. Vesienkäsittelyrakenteet on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttiä rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentillä oleviin ojiin on tehtävä katkot vähintään 10 m:n välein. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskenttien yläosalle on huolehdittava jakoputkilla tai ojilla, jotka eivät ulotu kivennäismaahan. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.

Pintavalutuskenttien puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Aine, %

Kiintoaine, 50

Kokonaisfosfori, 50

Typpi, 20

Tehot lasketaan tarkkailutulosten perusteella vuosittaisina keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien.

12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava lupapäätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti

siten täydennettynä, että lupamääräyksessä 3 määrätyn pintavalutuksen puhdistustehon saavuttaminen voidaan vuosittain luotettavasti ja kattavasti todentaa. Tarkkailuun tulee sisällyttää Saarijärveen ja Hurjapuroon laskevien ojien vedenlaadun seuranta, joka on aloitettava ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanoa ja vesiensuojelurakenteiden rakentamista.

Luvan saajien on toimitettava muutettu tarkkailusuunnitelma Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailua koskevilta osin kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset enemmälti.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Saman pykälän 3 momentin mukaan hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu arviointi.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on pilaantumisen ehkäisemiseksi annettava tarpeelliset lupamääräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista (1 kohta), jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä (2 kohta), toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa (3 kohta), toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä (4 kohta) ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (5 kohta).

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia.

Saman pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty.

Selvitysten riittävyys

Hakemuksen täydennykseksi on toimitettu Tervasuon turvetuotantoaluetta ja sen ympäristöä koskevia luontoselvityksiä, jotka sisältävät tavanomaisella tarkkuudella esitettyä tietoa alueen tilasta. Alueen luontoarvot on selvitetty riittävästi, etenkin kun otetaan huomioon tuotantoalueen sijainti ojitetulla suolla.

Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella hankkeen vaikutusalueen kalastoa on selvitetty muun muassa tiedustelulla. Hakemuksessa esitetty tieto turvetuotantoalueen alapuolisten vesistöjen nykyisestä tilasta on puutteellista. Arvio suoalueen nykyisestä kuormituksesta on epävarma. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, ottaen huomioon luvassa ja tässä päätöksessä annetut määräykset vesien käsittelystä ja tarkkailusta, että selvitys näiltä osin on riittävä asian ratkaisemiseksi.

Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoo asiassa esitetyt selvitykset riittäviksi lupaharkinnan kannalta ja hylkää vaatimukset lisäselvityksistä. Asiaa ei ole syytä palauttaa aluehallintovirastolle.

Alueen luonnonarvot

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät. Kysymyksessä olevalla Tervasuon turvetuotantoalueella ei ole luonnonsuojelualueita, eikä asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.

Vesienkäsittely ja tarkkailu

Tervasuon turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Kymijoen vesistöalueella (14) Saarijärven reitin (14.6) Karankajärven (14.66) ja siellä tarkemmin Selänpäänjoen valuma-alueella (14.662). Tuotantoalueen eteläosa sijaitsee osin Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Keuruun reitin (35.6) Multianjoen (35.67), tarkemmin Sarajoen alueella (35.674). Tervasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on aluehallintoviraston päätöksessä määrätty käsiteltäväksi lupamääräysten mukaisesti ja hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Kuivatusvedet johdetaan Selänpäänjoen valuma-alueella noin 900 metrin laskuojassa Saarijärveen, jonka jälkeen vesien laskureitti on Tervapuro - Kekälisenjoki - Partajärvi. Sarajoen alueella kuivatusvedet johdetaan laskuojasta Hurjapuron, Sarajoen ja 11 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta olevan Uitamonjärven kautta Sinervään.

Turvetuotannosta aiheutuu vesistökuormitusta muun muassa kiintoaineen ja happea kuluttavan orgaanisen aineen muodossa. Ojastosta tai tuotantokentältä irtoavaa turvetta kulkeutuu vesistöön. Typpeä ja fosforia kulkeutuu vesistöön kiintoaineen mukana ja veteen liuenneissa orgaanisissa humusyhdisteissä.

Purkuvesistöön kohdistuvien ravinnepäästöjen rajoittamista arvioitaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan otettava huomioon päästöjen vaikutuksen kohteena olevan vesistön ominaisuudet ja toiminnan päästöjen odotettavissa oleva vaikutus vesialueen tilaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon alapuolisen vesistön nykyinen tila ja se, että kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Lupaharkinnassa on huomioitu purkuvesistöön kohdistuva yhteiskuormitus.

Parhaana käyttökelpoisena tekniikkana on pidetty nyt kysymyksessä olevan kokoisessa uudessa hankkeessa kuivatusvesien ympärivuotista pintavalutusta, jonka teho on varmistettu mittauksin. Luvassa on määrätty tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltäväksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tavalla johtamalla ne ympärivuotisesti kahdelle vähintään 0,5 ja 1,9 hehtaarin kokoiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentät sijaitsevat ojitetulla suoalueella. Ojitus voi aiheuttaa oikovirtauksia ja heikentää kentän puhdistustehoa. Tästä syystä aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksessä 3 on määrätty, että pintavalutuskentillä oleviin ojiin on tehtävä katkot vähintään 10 m:n välein. Oikovirtaukset on estettävä ja veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskenttien yläosalle on huolehdittava jakoputkilla tai ojilla, jotka eivät ulotu kivennäismaahan.

Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuus ja tuotantoalueen osuus valuma-alueesta sekä yhteisvaikutus muiden samaa vesistöä kuormittavien toimintojen kanssa Tervasuon 40,6 hehtaarin turvetuotannon kuivatusvesillä ei ennalta arvioiden ole alapuolisessa vesistössä sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksistä säädetään etenkin ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksellä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistaan kutakin hanketta koskevassa ympäristölupamenettelyssä.

Hallinto-oikeus pitää aluehallintoviraston päätöksen vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevia lupamääräyksiä hallinto-oikeuden tekemin lisäyksin tarpeellisina ja riittävinä Tervasuon olosuhteissa. Tarkkailusuunnitelman mukaan päästötarkkailussa vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttiä 1 ja 2 sekä niiden jälkeen. Vesinäytteistä analysoidaan muun muassa kemiallinen hapenkulutus (COD

Mn

-arvo). Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, ettei Tervasuon turvetuotannon 40,6 ha:n alan humuspäästön johdosta lupahakemusta ole syytä hylätä kokonaan. Tarkkailulla on mahdollista arvioida Tervasuon humuskuormitus alapuoliseen vesistöön. Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä on ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla huomioitu aluetta koskevat vesienhoitosuunnitelmat.

= = = = =

Muut vaatimukset ja valitusperusteet

Hakemuksen tiedoksiantoa, ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista, kaavoitusta, puro- ja valuma-alueiden kunnostushanketta sekä turpeen polttoa koskevien vaatimusten ja valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus viittaa aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa ja vastauksessa Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n ja Keuruun kalastusalueen ynnä muiden muistutuksissa esitettyyn.

Johtopäätös luvan myöntämisen edellytyksistä

Edellä esitetyillä perusteilla ja kun muuten otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, ettei perusteita päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen enemmälti ole. Lupa Tervasuon turvetuotantoon 40,6 ha:n alalta on voitu myöntää.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös siltä osin kuin valitukset aluehallintoviraston päätöksestä on hylätty ja aluehallintoviraston päätös kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut, että lupamääräyksiä, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden päätöksellä osittain muutettuina, tiukennetaan.

Yhdistys on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Samaan aikaan kuin hakemuksesta kuulutettiin oli vireillä viisi muuta vastaavaa hanketta. Hankkeiden yhteisvaikutusta vesistöissä ei ole otettu riittävästi huomioon. Vesistökuormituksen lisääminen on vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (vesipuitedirektiivi) vastaista. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan pinta- ja pohjavesien tila ei saa heiketä. Keski-Suomen liiton valtuuston 14.11.2012 hyväksymään 3. vaihemaakuntakaavaan sisältyvän suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava ja toteutettava niin, että kulloinkin voimassa olevan pintavesien toimenpideohjelman mukaiset tavoitteet saavutetaan. Hakemuksen mukaisessa kuormitusarviossa ei ole otettu huomioon kevättulvien ja rankkasateiden kuormitusta lisäävää vaikutusta eikä turvetuotantoalueen eristysojista todellisuudessa aiheutuvaa kuormitusta.

Sarajoessa olevan luonnontilaisen alkuperäisen purotaimenkannan vuoksi vesiensuojelun on oltava tehostettua. Turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ei ole selvitetty riittävästi, vaikka napapiirin eteläpuolisen Suomen taimenkannat on vuonna 2010 arvioitu erittäin uhanalaisiksi.

Turvetuotannosta aiheutuvaa elohopeakuormitusta ei ole arvioitu. Humuksen on todettu lisäävän elohopean liukoisuutta. Veden happamoituminen taas lisää elohopean muuttumista myrkyllisemmäksi metyylielohopeaksi. Maanpinnan käsittelyn on todettu lisäävän alapuolisten vesistöjen kokonais- ja metyylielohopeakuormitusta. Turvetuotanto sitä valmistelevine ojituksineen näyttää Keski-Suomessa olevan suurin yksittäinen syy metyylielohopean lisääntymiseen kaloissa.

Polttoturve on ilmastovaikutuksiltaan huonoin energialähde. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi turpeen energiakäytön vähentämisen kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä.

2. Keuruun kalastusalue, Multian kalastuskunta

ja

A

ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös siltä osin kuin valitukset aluehallintoviraston päätöksestä on hylätty ja aluehallintoviraston päätös kumotaan ja hakemus hylätään.

Valittajat ovat viitanneet asiassa aikaisemmin lausumaansa ja lisäksi esittäneet vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Diplomi-insinööri Jaakko Koppinen on osoittanut turvetuotannosta aiheutuvaa kiintoaineskuormitusta koskevat arviot virheellisiksi. Hallinto-oikeus on kuitenkin sivuuttanut valitukseen liitetyllä muistitikulla olleet videotiedostot sekä Koppisen analyysit ja valituksessa mainitut kysymykset. Kysymyksiin on vastattava.

Ojitusten alettua Saarijärvi täyttyy turve- ja humuslietteestä kahden ensimmäisen vuoden kuluessa. Tuotannon jatkuessa 40 - 50 vuotta järvi tuhoutuu, mikä on vesipuitedirektiivin ja vesienhoitosuunnitelmien vastaista. Lomakiinteistöjen arvo romahtaa. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavaa koskevaan luonnokseen sisältyvän suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava ja toteutettava niin, että kulloinkin voimassa olevan pintavesien toimenpideohjelman mukaiset tavoitteet saavutetaan. Tuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mainittu suunnittelumääräys on tässä tapauksessa sivuutettu. Hyväksytty vesienkäsittelymenetelmä on epävarma, eikä sitä voi kutsua pintavalutukseksi. Haukisuon turvetuotantoalueelta tallennettu kuva- ja videoaineisto, joka osoittaa hyväksytyn vesienkäsittelyratkaisun toimimattomuuden, on otettava huomioon myös tässä asiassa.

Hurjapuron, Sarajoen, Uitamonjärven ja Sinervän vedenlaatu on viime vuosina heikentynyt ja vesi on erittäin humuspitoista. Sarajoessa eli Sarapurossa elää ja lisääntyy järvitaimen. Myös harjus on lisääntynyt joessa luontaisesti. Luontaisesti lisääntyvä järvitaimen on napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalainen.

Tervasuo ja sen lähialueet puronvarsipensaikkoineen ovat riekkojen elin- ja pesimäaluetta. Purojen varsia ja Tervalammen ympäristöä ei ole tutkittu riittävästi. Asiantuntijoiden mukaan alueelta voi etsittäessä löytyä harvinaisuuksia, kuten läheisten Ison ja Pienen Kalettoman lampien ympäristöstäkin on löytynyt. Alueella tulisi tehdä luotettava ja kattava luontoselvitys, joka käsittää myös hyönteiset ja matelijat.

Multian tekninen lautakunta

on selityksessään puoltanut valitusten hyväksymistä. Lautakunta on esittänyt muun ohella, että pintavalutuskenttien puhdistustehon ollessa valituksenalaisen päätöksen mukainen vesistökuormitus muodostuu suureksi. Multialla järvet ovat pieniä, matalia ja herkkiä pilaantumaan. Koska Multialla on runsaasti turvetuotantoon soveltuvia alueita, uusilla tuotantoalueilla on käytettävä tehokkainta olemassa olevaa tekniikkaa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen

on antanut lausunnon.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

on viitannut asiassa aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin.

Autosen urakointi Oy

ja

Martinsuon turve Oy

ovat antaneet valitusten, selityksen ja lausuntojen johdosta selityksen.

Keuruun kalastusalue, Multian kalastuskunta

ja

A

ovat antaneet lausuntojen ja selitysten johdosta vastaselityksen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle

on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen lausuntojen ja selitysten johdosta.

Keuruun kalastusalue, Multian kalastuskunta

ja

A

ovat toimittaneet lisäselvitystä.

Merkitään

, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan kahdella muulla päätöksellä ratkaissut Keuruun kalastusalueen valituksen (dnro 2154/1/13) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 5.6.2013 nro 13/0148/1 (Kalettomansuo, Multia) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksen (dnro 3650/1/13) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 8.11.2013 nro 13/0321/1 (Sammakkosuo, Karstula).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Lupamääräystä 12, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, muutetaan seuraavasti (

muutos kursiivilla

):

"12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava lupapäätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä, että lupamääräyksessä 3 määrätyn pintavalutuksen puhdistustehon saavuttaminen voidaan vuosittain luotettavasti ja kattavasti todentaa

ja että suunnitelma sisältää luotettavat vedenlaadun mittaukset kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa

. Tarkkailuun tulee sisällyttää Saarijärveen ja Hurjapuroon laskevien ojien vedenlaadun seuranta, joka on aloitettava ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanoa ja vesiensuojelurakenteiden rakentamista.

Luvan saajien on toimitettava muutettu tarkkailusuunnitelma Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailua koskevilta osin kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta."

2. Valitukset hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (

selvilläolovelvollisuus

).

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Valittajien asiassa esittämään selvitykseen sisältyvät päätelmät ovat saman suuntaisia mainitussa ohjeessa esitetyn selvityksen kanssa.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti hallinto-oikeuden muuttamassa lupamääräyksessä 3 pintavalutuskentille asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 3 noudattamisen varmistamiseksi lupamääräystä 12 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

2. Tervasuolla turvetuotantoa saa lupapäätöksen perusteella harjoittaa 40,6 hehtaarin alueella. Kuivatusvedet 38,6 hehtaarin osalta tuotantoaluetta johdetaan Selänpäänjoen-Honkajoen valuma-alueelle, jonka pinta-ala on 133,54 km

, ja 11,5 hehtaarin osalta Sarajoen valuma-alueelle, jonka pinta-ala on 39,09 km

. Kun otetaan huomioon mainitut tuotantoalat ja niiden osuudet valuma-alueistaan, ympäristölupa on voitu myöntää, vaikka toiminnan vesistöissä aiheuttamaa elohopeakuormitusta ei ole arvioitu.

Mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Mika Seppälä sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Mikael Hildén ja Riku Vahala. Asian esittelijä Petri Leinonen.