Supreme Administrative Court dismisses appeal against zoning plan approval due to insufficient environmental impact assessment findings.

Asia

Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittaja

A

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 29.1.2014 nro 14/0055/2

Asian aikaisempi käsittely

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto

on 8.4.2013 (§ 20) hyväksynyt asemakaavan numero 2458, Tampereentie 9-13 (Vekan alue). Korttelin 15 tonttien 72, 73 ja 75 käyttötarkoitus asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (AL) säilytetään ennallaan. Korttelin 31 tontille 1202 muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Kortteleiden 15 ja 31 välinen Linnaniemenkadun katualue muutetaan hidaskaduksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen esisopimusasiakirjojen hankkimisesta ja hylännyt A:n valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Saman pykälän 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Saman pykälän 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2000. Tavoitteita on tarkistettu päätöksellä 13.11.2008. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Lisäselvityksen hankkiminen

Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Pykälän 2 momentin mukaan valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat.

Hallinto-oikeus on lausuntopyynnössään 11.6.2013 pyytänyt Hämeenlinnan kaupunkia toimittamaan hallinto-oikeudelle kaikki päätöksen perusteena olevat asiakirjat.

Hämeenlinnan kaupunki on toimittanut hallinto-oikeudelle pyydetyt asiakirjat. Hallinto-oikeuden käytettävissä on lisäksi ollut samaan aikaan vireillä olleen, kaava-alueen maankäyttösopimusta koskevan valitusasian asiakirjat. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupungin voitaisiin epäillä jättäneen toimittamatta hallinto-oikeudelle asian ratkaisun kannalta merkityksellisiä asiakirjoja.

Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden käytettävissä oleviin asiakirjoihin sisältyvä selvitys, ei muiden asiakirjojen hankkiminen ole asian selvittämiseksi enää tarpeen.

Kaavasta ja kaava-alueesta saatu selvitys

Kaavaselostuksessa on todettu muun muassa seuraavaa:

Korttelin 31 tontti 1202 on ollut linja-auto- ja muun raskaan liikenteen varikko- ja parkkialueena ainakin vuodesta 1931 lähtien. Alueella on harjoitettu huoltoasematoimintaa vuosina 1960-1995 ja uudelleen vuodesta 2003 lähtien.

Kaavamuutoksella korttelin 15 tonttien 72, 73 ja 75 nykyinen käyttötarkoitus asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueesta (AL) säilyy ennallaan muutoin, mutta alue on pääosin asuinkäytössä. Korttelin 31 tontin 1202 nykyinen huoltoasemarakennusten korttelialuemerkintä (LH) muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kortteleiden 15 ja 31 välinen katualue muuttuu hidaskaduksi.

Kaava-alueen maaperässä on osin voimakkaasti pilaantuneita kohtia jopa 4,5 metrin syvyyteen asti. Suunnittelualueen muuttaminen asuinkäyttöön soveltuvaksi edellyttää pilaantuneiden maiden osalta riskiarvioinnin ja kunnostussuunnitelman laatimista.

Kaava-alueella on voimassa vuonna 2006 vahvistettu Hämeen maakuntakaava. Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs). Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen.

Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Kaava-alueen ympäristön rakennuskanta on pientaloja tai enintään III-kerroksisia pienkerrostaloja. Linnaniemenkadun länsipuolella sijaitsee kuurojen palvelusäätiön Palvelukeskus Sampola, jonka tontilla sijaitsee I-III-kerroksisia asuin- ja työtiloja.

Kaava-alueesta laaditut selvitykset ja vaihtoehtotarkastelut

Asemakaavaluonnosten arvioinnissa on tarkasteltu 0-vaihtoehtoa sekä kahta rakentamistehokkuudeltaan erilaista ratkaisua. Kaavaehdotusvaiheessa on tutkittu matalaa- ja tiivistä -malleja.

Kaavasta on saatu lausunnot muun muassa Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta ja Hämeen ELY-keskukselta. Museovirasto on viimeisimmässä lausunnossaan 2.11.2012 todennut muun muassa, että kaava on kehittynyt parempaan suuntaan alkuperäisestä esityksestä. Täysin tyytyväinen ei kaavaehdotukseen voi vieläkään olla, alueen hienopiirteisyys ei saa jatkumoa esitetyn kaavaehdotuksen myötä. Museovirasto esittää edelleen Tampereentien varren rakennuksille harjakattoa, jotta uudisrakentaminen sopeutuisi edes jollain tavoin olemassa olevaan rakennuskantaan alueella. Koska kaavaa on kuitenkin pyritty viemään oikeaan suuntaan, ei Museovirastolla ole siihen enempää huomautettavaa.

Hämeen ELY-keskus on 17.8.2012 saapuneessa lausunnossaan todennut, että korjattua kaavaehdotusta on kehitetty osittain neuvottelussa sovitun mukaisesti ja korttelin 15 rakennusoikeuksien suuruusluokkaa voidaan pitää aiempaa kohtuullisempana. Koko kaavaprosessin ajan tärkeinä pidettyjä ja viranomaisneuvotteluissa laadittaviksi sovittuja todellisia vaihtoehtoja ei edelleenkään ole kokonaisvaltaisesti tutkittu. Tavoitellulla rakennusoikeudella on vaikea saavuttaa kaupunkikuvaa, joka luontevasti sovittaisi täydennysrakentamisen olemassa olevaan rakenteeseen ja vahvistaisi paikan identiteettiä valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ja kansallisen kaupunkipuiston reunakortteleina. Yhteenvetona ELY-keskus kuitenkin toteaa, että kaavaratkaisu esitetyssä muodossaankin on toteutettavissa, mutta edellyttää vielä Tampereentietä reunustavien rakennusten osalta tarkempaa kaavallista ohjausta (räystäskorkeuden määrittely.)

Hämeen liitto on 20.8.2012 lausunnossaan todennut, että suunnittelualueen suhde linnanniemeen ja kansalliseen kaupunkipuistoon on selkeärajainen ja hillitty. Hämeen liitto katsoo, että ehdotus huomioi rakennetun kulttuuriympäristön tavalla, joka ei ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa on todettu, että osa pelastusteistä korttelissa 31 on esitetty korvattavaksi kiinteistön omilla järjestelyillä (varatien järjestäminen palveluluukkujen kautta maan pinnalle). Järjestely on esitetty yhtenä vaihtoehtona ympäristöoppaan 39 sivulla 117 ja asia voidaan määritellä rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

FCG Planeko Oy on laatinut kaava-alueesta 4.8.2009 päivätyn ympäristöselvityksen, jonka tarkoituksena oli selvittää alueen pilaantuneisuus ja arvioida puhdistustarve. Tutkimusten perusteella kohteen maaperässä on voimakkaasti keskitisleillä ja helposti haihtuvilla öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneita maa-aineksia.

Kaavaselostuksen mukaan alueella on suoritettu myös pohjatutkimus. Maisemallisten seikkojen arvioimiseksi kaava-aineistoon ja myös valittajan selityksen liitteisiin sisältyy havainnekuvia.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kaavoitusmenettely ja selvitysten riittävyys

Asemakaavan laatiminen ja hyväksyminen on kunnan toimivaltaan kuuluva asia, vaikka kaavoitustyö olisikin käytännössä tehty yksityisen maanomistajan aloitteesta ja yhteistyössä maanomistajan valitseman kaavan laatijan sekä kunnan kaavoitustoimen kanssa. Kunnat voivat tehdä myös kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia. Laaditut sopimukset eivät syrjäytä asemakaavan sisältövaatimuksia, vaan kaavan lainmukaisuus ratkaistaan niistä riippumatta. Kaavapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai ole muutoinkaan lainvastainen sillä perusteella, että kaava ja sen tavoitteet perustuvat osaltaan kaupungin tekemään sopimukseen.

Asemakaava voidaan laatia, vaikka alueella ei olisi voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kunnalla on itsehallintonsa perusteella oikeus päättää yleiskaavan laatimisesta alueelle, eikä hallinto-oikeus voi kumota asemakaavaa pelkästään sillä perusteella, että kunta ei ole laatinut yleiskaavaa. Asemakaavaa laadittaessa on kuitenkin tässä tilanteessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Valituksenalaisen asemakaavan kaavaselostuksessa on kattavasti arvioitu yleiskaavan sisältövaatimusten toteutumista. Kysymyksessä oleva lainkohta ei edellytä, että kaikista vaatimuskohdista tulisi laatia erilliset selvitykset.

Katusuunnitelma on lähinnä tekninen suunnitelma kadun rakentamisen toteuttamisesta, eikä sitä laadita kaavoituksen yhteydessä. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella erillisen hulevesisuunnitelman laatiminen olisi ollut tarpeen.

Kaavaa laadittaessa on hankittu melko vähän uusia selvityksiä. Kaavoitettavasta alueesta on kuitenkin tehty muun muassa ympäristöselvitys ja alueen kulttuurihistoriallisesta ja maisemallisesta merkityksestä on ollut käytettävissä aikaisemmin laadittuja selvityksiä. Kun otetaan huomioon kaavan nykyiseen maankäyttöön tuomien muutosten laatu ja laajuus sekä kaava-alueen koko, tehtyjen selvitysten ja eri viranomaisten antamien lausuntojen perusteella on ollut arvioitavissa, täyttääkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamat vaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavoitusmenettely ei ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastainen sillä perusteella, että muissa Hämeenlinnan kaupungin alueen asemakaavoissa mahdollisesti on edellytetty enemmän selvityksiä.

Kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

Kaavassa rakentamiseen osoitetulla alueella on suoritettava pilaantuneen maaperän puhdistus. Asemakaavan laillisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, kenen kustannuksella puhdistaminen suoritetaan.

Kun alueelle laaditaan asemakaava, rakennusjärjestyksen määräyksiä sovelletaan vain siltä osin, mitä kaavassa ei ole määrätty.

Linnaniemenkatu on valituksenalaisella kaavalla osoitettu hidaskaduksi. Linnaniemenkadulta on kuitenkin edelleen yhteys Tampereentielle. Viereisen Brahenkadun ja Tampereentien kulmauksessa tonttien rajoja on viistetty sisäänpäin siten, että risteysalueelle jää enemmän tilaa. Linnaniemenkadulla on pääasiassa tonteille ajamisesta johtuvaa liikennöintiä. Kaavamuutoksen johdosta raskas liikenne Linnaniemenkadulla vähenee ja risteyksen turvallisuutta voidaan lisätä myös muilla keinoin kuten liikennemerkeillä ja nopeusrajoituksilla. Asemakaavalla luodaan myös tältä osin edellytykset turvalliselle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle.

Valituksenalaisella asemakaavalla osoitetaan korttelissa 31 rakentamista, joka muuttaa Tampereentien ja Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston lähimaisemaa. Vaikuttavuutta lisää jonkin verran rakentamisen sijoittuminen entiselle osin avoimelle paikalle. Tampereentien varteen osoitetun rakentamisen enimmäiskerrosluku ei merkittävästi eroa saman kadun varren muiden rakennusten korkeudesta. Karnaalin puiston puolelta näkymiä pehmentää puiston puustoisuus. Linnanpuiston kävelytiet sijaitsevat melko etäällä kaava-alueesta ja lisäksi välissä oleva katualue lieventää arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia. Kaukomaisemassa rakentamisen ei voida arvioida erottuvan häiritsevästi, kun otetaan huomioon, että kaava-alue sijoittuu lähelle Hämeenlinnan kaupungin keskusta-alueen kerrostaloalueita. Kaava turvaa riittävästi kulttuuriperinnön arvojen säilymisen myös muiden kaava-aluetta ympäröivien valtakunnallisesti merkittävien kohteiden osalta.

Kaavamuutoksen tarkoitus ja tavoite sekä kaupunkirakentamisessa yleisesti noudatettu tiiviys huomioon ottaen kaavanmuutoksella sallitun rakentamisen kerrosluvut tai rakentamisen kokonaismäärä eivät ole Hämeenlinnan kaupungin keskusta-alueen tuntumaan liian suuria. Rakennusten julkisivumateriaaleista on annettu kaavamääräys Museoviraston lausunnossa esitetyllä tavalla. Kaava ei ole lainvastainen siinä osoitetun rakennusoikeuden taikka maisemallisten ja kaupunkikuvallisten tai elinympäristön viihtyisyyteen liittyvien vaikutustensa vuoksi.

Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ei ole ollut esteenä kaavamuutoksen hyväksymiselle.

Asemakaavamuutos on maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

Pelastuslaitoksen lausunnon perusteella pelastustie on järjestettävissä lain edellyttämien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Autojen paikoitus ja lumen varastointi on järjestettävissä siten, että kaava täyttää myös muut asemakaavan sisältövaatimukset.

Loppujohtopäätökset

Kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että toisenlainen kaava olisi valittajan käsityksen mukaan alueelle paremmin soveltuva.

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Kuntalaki 90 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 39 § 2 momentti ja 54 §

Suomen perustuslaki 6 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

A

on valituksessaan viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeudessa ei ole vaadittu valituksen kohteena olevaa kaavaa kumottavaksi sillä perusteella, että toisenlainen kaava olisi alueelle paremmin soveltuva. Valitusperusteena on ollut se, että asemakaava ja sen yhteydessä tehty yleiskaavatarkastelu eivät täytä yhdenvertaisuudelle, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden noudattamiselle tai kaavan ajantasaisuudelle ja sisällölle asetettavia vaatimuksia. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on käsitelty vain sen osoittamiseksi, että kaavan ongelmat johtuvat yksinomaan tontille ahdetusta liian suuresta rakennusoikeudesta.

Hallinto-oikeuden perustelut ovat osin yleisluonteiset ja osin virheelliset.

Kaavan turvallisuuden kannalta puutteellisimmat arviot liittyvät elinkaariasumiseen. Pelastusteiden täydellinen puute ja niiden korvaaminen vain parvekeluukuilla ei täytä ikääntyvän yhä huonokuntoisempana kotona asuvan väestön turvallisuusvaatimuksia.

Kaavan edellyttämät liikenne- ja katuselvitykset puuttuvat eikä asiassa ole otettu huomioon kuva- ja havainnemateriaalia Linnaniemenkadun ja Tampereentien risteyksen vaarallisuudesta. Alueelle muuttaa arviolta 250 uutta asukasta ja uudet 89 autopaikkaa lisäävät alueen liikennemääriä aivan oleellisesti nykytilanteeseen verrattuna, mikä seikka olisi selvinnyt liikenneselvityksen teolla. Myös Tampereentien nykyiset ja tulevat liikennemäärät on arvioitu väärin ja puutteellisesti. Katujen ja risteysten toiminnallisuus ja riskit olisi tullut selvittää.

Linnaniemenkatu ei ole yksisuuntainen siten, että siltä ei voisi kääntyä suoraan Tampereentielle. Katu on tosiasiassa suunniteltu liikennesuunnaltaan Tampereentielle päin suuntautuvaksi. Sekä Brahenkadun että Linnaniemenkadun oleellisesti lisääntyvät automäärät ovat riski Tampereentien kevyelle liikenteelle.

Karnaalinpuiston, Linnanpuiston ja Niittykadun linja katkaisee yhteyden ruutukaavakeskustan ja valituksenalaisen kaava-alueen välillä ja muodostaa alueesta ruutukaavakeskustasta erillisen kulttuurimaiseman. Tavoitellut rakennuskorkeudet eivät saa visuaalista tukea ruutukaavakeskustan rakennuksista. Valituksenalaisen kaava-alueen mittakaavaa voi verrata vain Linnanniemen pientalovaltaiseen alueeseen ja Hämeenlinnan puistoympäristöön, joihin nähden se on liian massiivinen.

Alueelle asumaan muuttaville tarjottavat näkymät ovat ala-arvoiset.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus

on antanut selityksen, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä.

A

on antanut vastaselityksen.

Kiinteistö Oy Tampereentie 9, Kiinteistö Oy Tampereentie 11, Kiinteistö Oy Tampereentie 13

ja

Jatke Uusimaa Oy

ovat oma-aloitteisesti lähettäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle kirjelmän, jossa he ovat vaatineet valituksen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Kirjelmä on lähetetty tiedoksi

A:lle

.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Kiinteistö Oy Tampereentie 9:n, Kiinteistö Oy Tampereentie 11:n, Kiinteistö Oy Tampereentie 13:n ja Jatke Uusimaa Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Kun otetaan huomioon asian laatu ja se, että yhtiöt ovat toimittaneet kirjelmänsä korkeimmalle hallinto-oikeudelle oma-aloitteisesti, yhtiöille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.