Supreme Administrative Court dismisses appeal regarding use of building as reception center without planning permission change.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed the appeal against the Administrative Court's decision to reject the building owner's complaint. The owner argued that operating a reception center in a hotel building constituted a fundamental change of use requiring a new building permit, whereas the lower court found the existing hotel operations comparable. The court upheld the lower court's reasoning, concluding that the administrative investigation sufficiently established the functional similarity between the two uses without needing a specific planning zone designation.
Legislator headnote
AI generatedMaankäyttö- ja rakennuslaki 182 §; Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 § 4 momentti: The court held that operating a reception center in a building previously used as a hotel does not constitute a fundamental change of use requiring a new building permit if the functions are substantially similar.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asia
Rakennusvalvonta-asiaa koskeva valitus
Valittaja
Asunto Oy Uudenmaankatu 19 - 21
Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 26.9.2013 nro 13/0652/5
Asian aikaisempi käsittely
Helsingin rakennuslautakunta
on 20.3.2012 (§ 117) päättänyt, että Asunto Oy Uudenmaankatu 19 - 21:n kirjelmä ei anna aihetta toimenpiteisiin. Kirjelmässä oli pyydetty rakennusvalvontaviranomaista ryhtymään maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä tarkoitettuihin toimiin sen johdosta, että Helsingin kaupungin 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin 89 tontilla 17 oleva rakennus on hyväksytyn käyttötarkoituksen ja myös asemakaavan vastaisessa käytössä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Helsingin hallinto-oikeus
on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Asunto Oy Uudenmaankatu 19 - 21 valituksen rakennuslautakunnan päätöksestä.
Hallinto-oikeus on pääasian osalta perustellut päätöstään seuraavasti:
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin sanotun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 4 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa.
Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa (746/2011) tarkoitetaan vastaanottokeskuksella paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut. Kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan vastaanottokeskukseen. Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Sanotun lain mukaan kansainvälistä suojelua hakevalla, tilapäistä suojelua saavalla ja ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja, jos sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi ne välttämättömiksi sinä aikana, jona henkilö on oikeutettu vastaanottopalveluihin.
Asiassa on kysymys siitä, merkitseekö valvontakohteessa tontilla 17 olevan, niin sanotun Marttahotellin rakennuksen käyttäminen Helsingin vastaanottokeskuksen toimitilana olennaista poikkeamista siitä mihin rakennusta on käytetty tai mitä rakennuslupa osoittaa.
Voimassa olevan vuonna 1980 vahvistetun asemakaavan nro 7962 mukaan tontti 17 on asuntokerrostalojen korttelialuetta AK. Sitä ennen vuoden 1956 asemakaava mahdollisti AL-merkinnällä tontille rakennetun rakennuksen käytön hotellina. Voimassa olevan asemakaavan mukaan olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty alueen käyttötarkoituksesta, silloin kun uudisrakentaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennus- tai muutosluvassa määrättyä käyttötarkoitusta.
Helsingin maistraatti on 12.11.1956 myöntänyt rakennusluvan kuusikerroksisen liiketalon rakentamiseksi tontille. Luvan mukaan on saatu rakentaa 1 250 neliömetriä toimistotilaa, 825 neliömetriä hotelli- ja myymälätilaa, 740 neliömetriä varastotilaa sekä 2 asuinhuonetta kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten. Vuosina 1957 - 1958 myönnettyjen lupien mukaan rakennukseen on tehty joitakin, pääasiassa sisäisiä muutoksia, muun muassa osa, noin 80 neliömetriä rakennuksen toimistohuoneista on muutettu matkustajahuoneiksi. Vuonna 2009 on myönnetty lupa hotelli- ja toimistorakennuksen sisäisille muutoksille.
Rakennuksessa on 44 hotellihuonetta, joita Helsingin vastaanottokeskus käyttää turvapaikan hakijoiden majoittamiseen. Rakennusvalvontavirastolle 10.6.2009 saapuneen kiinteistön käyttöä koskevan niin sanotun toimintaselvityksen mukaan toimipisteessä majoitetaan turvapaikanhakijat alkuselvityksen ajan ja arviolta asumisaika on maksimissaan noin yksi kuukausi. Selvityksen mukaan entisissä hotellihuoneissa voidaan asuttaa 3 - 6 henkilöä huonekoon mukaan. Turvapaikan hakijat saavat aamu-, päivä- ja ilta-ateriat kiinteistön entisissä ravintolatiloissa. Lisäksi asukkaille on varattu vaatteiden pesu- ja kuivaustilat sekä tilat yleiseen käyttöön. Kiinteistö muodostaa suljetun kokonaisuuden, aidatun pihan ja portilla varustetun sisäänkäynnin. Kulku kiinteistöön on valvottua ympäri vuorokauden. Asiakirjojen mukaan turvapaikanhakijoita varten kiinteistössä on myös tilat terveyden- ja sosiaalihoitajille, vapaaehtoistyön tekijöille, poliisille ja kiinteistön hoidosta vastaavalle henkilökunnalle.
Hallinto-oikeus katsoo, että vastaanottokeskuksen toiminnasta saatu selvitys on riittävää sen arvioimiseksi, rinnastuuko toiminta rakennuksen aikaisempaan hotellikäyttöön tai rakennusluvan osoittamaan käyttötarkoitukseen.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Asunto Oy Uudenmaankatu 19 - 21
on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Yhtiö on perustellut vaatimustaan viittaamalla asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:
Asiassa on keskeisesti kysymys siitä, onko Helsingin ydinkeskustaan sijoitetun puheena olevan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen toiminta rinnastettavissa hotellitoimintaan harkittaessa tarvetta käyttötarkoituksen muutosta koskevalle luvalle. Yhtiön käsityksen mukaan vastaanottokeskuksen toimintaa ei voida rinnastaa hotellitoimintaan, vaan kyseessä on julkisen sosiaalihuollon palvelulaitos.
Vastaanottokeskuksen toiminta eroaa niin merkittävästi hotellitoiminnasta, että se edellyttäisi rakennusluvan tähän käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen.
Vastaanottokeskuksen toiminnasta saatu niin sanottu toimintaselvitys ei ole ollut riittävä sen arvioimiseksi, rinnastuuko toiminta rakennuksen aikaisempaan hotellikäyttöön tai rakennusluvan osoittamaan käyttötarkoitukseen. Selvitys on ollut olennaisilta osiltaan virheellinen, puutteellinen ja yksipuolinen.
Asiassa tulisi ottaa kantaa myös siihen, voidaanko rakennusvalvonnassa tulkita rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä säännöksiä ja määräyksiä niin laveasti kuin tässä tapauksessa on tehty. Rakennusvalvonnan omaksuma tulkinta johtaisi siihen, että asemakaavassa ja/tai rakennusluvassa osoitetut käyttötarkoitukset olisivat vain ohjeellisia ja rakennuksen käyttötarkoitusta voitaisiin muuttaa ilman, että valvontaviranomainen voisi puuttua asiaan. Säännöksiä tulisi päinvastoin tulkita ahtaasti, ja rakennusvalvonnassa tulisi lähteä siitä, että julkisen sosiaalihuollon palvelulaitosten sijoittaminen kiinteistölle edellyttäisi aina tätä tarkoitusta osoittavaa nimenomaista kaavamerkintää, esimerkiksi YS (=yleisten laitosten korttelialue, jolle voidaan sijoittaa sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevia rakennuksia).
Rakennuslautakunta
on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään.
Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Uudenmaankatu 24
on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään.
Asunto Oy Uudenmaankatu 19 - 21
on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.