Supreme Administrative Court allows appeal against environmental permit operating hours and monitoring requirements for quarrying in Finland.

Asia

Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja

Rudus Oy

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 5.12.2013 nro 13/0524/3

Asian aikaisempi käsittely

Sastamalan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto

on 7.6.2012 antamallaan päätöksellä myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhinnalle ja murskaukselle Sastamalan kaupungin Ketolan kylän tiloilla Yli-Ketola RN:o 2:5 ja Rilke RN:o 1:94. Ympäristölupa on voimassa kiviaineksen räjäytys-, irrotus- ja murskaustoiminnan osalta niin kauan kuin Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnan Rudus Oy:lle alueelle 15.3.2012 myöntämä maa-aineslupakin, joka oli myönnetty olemaan voimassa 10 vuotta laskettuna päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Ympäristölupapäätökseen sisältyy kaikkiaan 12 lupamääräystä ja ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Päätöksen lupamääräykset 2 ja 10 kuuluvat seuraavasti:

2. Kalliokiviaineksen hyödyntämistä saa tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti:

- murskausta kello 7 - 22

- poraamista kello 7 - 21

- rikotusta kello 8 - 18

- räjäytyksiä kello 8 - 16

- kuljetusta kello 7 - 22 ja erityisistä syistä lauantaisin kello 8 - 16.

Poikkeustapauksista tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkka ajankohta hyvissä ajoin lähimpien kiinteistöjen asukkaille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10. Toiminnan pohjavesivaikutukset tulee selvittää. Tarvittaessa tulee seurata lähialueen kiinteistöjen talousvesikaivojen vedenpinnan korkeusasemia.

Kallion irrotusten jälkeen tärinämittausraportti kaikista mitattavista kiinteistöistä tulee toimittaa 7 vuorokauden kuluessa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kolmessa ensimmäisessä raportissa tulee olla sanallinen kuvaus kiinteistökohtaisesti tärinän vaikutuksesta ja suuruudesta.

Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, ongelmajätteet ja niiden toimituspaikat

- pohjaveden pinnan tarkkailun tulokset

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien tärinämittausten tuloksista.

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on, AA:n ja BA:n sekä B:n valitukset muutoin hyläten, muuttanut muun ohella lupamääräyksiä 2 ja 10.

Lupamääräykset 2 ja 10 kuuluvat kokonaisuudessaan hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuina seuraavasti (

muutokset kursiivilla

):

2. Seuraavia kalliokiviaineksen hyödyntämistoimia

saa tehdä

1.9. - 30.4.

arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti:

- murskausta kello 7 -

- poraamista kello

8 - 16

- rikotusta kello 8 -

- räjäytyksiä kello 8 - 16

Kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden kello 7 - 22 ja erityisistä syistä lauantaisin kello 8 - 16.

Poikkeustapauksista tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkka ajankohta hyvissä ajoin lähimpien kiinteistöjen asukkaille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Louhinta ja räjäytykset on toteutettava siten, että niiden etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Louhintaraja on merkittävä selvästi maastoon.

10. Toiminnan pohjavesivaikutukset tulee selvittää.

Lähialueen kiinteistöjen talousvesikaivojen vedenpinnan korkeusasemia tulee seurata 500 metrin säteellä louhosalueelta sijaitsevista käytössä olevista kaivoista. Pintavesien tarkkailu, käsittely ja poisjohtaminen on toteutettava 2.7.2013 päivätyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Kallion irrotusten jälkeen tärinämittausraportti kaikista mitattavista kiinteistöistä tulee toimittaa 7 vuorokauden kuluessa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kolmessa ensimmäisessä raportissa tulee olla sanallinen kuvaus kiinteistökohtaisesti tärinän vaikutuksesta ja suuruudesta.

Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat:

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

- laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt

- tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

- jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, ongelmajätteet ja niiden toimituspaikat

- pohjaveden pinnan tarkkailun tulokset

- pintaveden tarkkailun tulokset

- tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien tärinämittausten tuloksista.

Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan, sikäli kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

(- - - - - -)

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (

selvilläolovelvollisuus

).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:

1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

(- - - - - -)

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (kello 7 - 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 - 7) 50 dB.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 4 §:n mukaan jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä 2 tai 3 §:ssä mainittuun ohjearvoon.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Asiassa saatu selvitys

Valituksenalaisen päätöksen mukaan toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle vajaan 400 metrin päähän kaavoitetusta asuntoalueesta. Sen lähellä ei ole erityisiä luonnonarvoja. Toiminta-alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella, mutta alueella on pohjavettä, jonka keskimääräinen korkeus on +93. Maa-ainesten alimmaksi ottotasoksi on suunniteltu +96. Lähin asutus on noin 350 metriä tuotantoalueen luoteis-pohjoispuolella sijaitseva tiheään asuttu asuinalue, jolla muutoksenhakijoiden ilmoittamat osoitteet sijaitsevat. Lounaassa lähin asutus on noin 300 metrin päässä. Muissa ilmansuunnissa lähin asutus on 400 - 600 metrin etäisyydellä. Alueella on tarkoitus harjoittaa toimintaa keskimäärin 250 päivää vuodessa, josta hakija on ilmoittanut tuotannon olevan käynnissä 2 - 3 kuukautta vuodessa.

Toiminnan meluvaikutuksista on laadittu meluselvitys (Promethor Oy 2.11.2011, täydennetty 15.3.2012). Selvityksen mukaan melutaso on suurimmillaan 52 - 54 dB(A) asuinrakennusten pihalla. Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus on otettu huomioon siten, että rikottimen äänitehotasoon on lisätty 5 dB ja pyöräkuormaajan ja kaivinkoneen äänitehotasoon 1 dB. Poravaunun ja murskauslaitoksen äänitehotasoon ei ole tehty korjausta.

Edellä mainittujen selvitysten jälkeen murskaustoiminnan aiheuttamaa melua on mitattu. Promethor Oy:n 25.7.2012 päivätyn mittausraportin mukaan melutaso häiriintyvissä kohteissa oli 46 - 52 dB (L

Aeq

) eikä melu ollut impulssimaista. Melutaso louhoksella oli raportin mukaan paria yksittäistä melupiikkiä lukuun ottamatta noin 80 dB(A). Raportin mukaan louhoksella oli mittausten aikana toiminnassa siirrettävä murskauslaitos, poravaunu, rikotin ja kaksi pyöräkuormaajaa.

- - - - - -

Rudus Oy on 2.7.2013 laatinut erillisen tarkkailusuunnitelman, joka koskee ympäristöluvan mukaisen toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Tarkkailusuunnitelman mukaan alueella ei ole pohjavesiputkia eikä sellaisista saataisi paljon lisätietoa, koska lähin pohjavesialue sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä. Pintavedet ohjataan laskeutusaltaan ja hiekansuodattimen kautta maastoon louhinta-alueen länsi-lounaispuolelle. Pintavesistä otetaan kaksi kertaa vuodessa näyte, josta analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine ja CODCr. Kerran vuodessa analysoidaan lisäksi kokonaistyppi, kokonaisfosfori, rauta, fluoridi, kloridi, sinkki, kupari, lyijy, kromi, nikkeli, kadmium ja arseeni.

Oikeudellinen arviointi

- - - - - -

Meluselvityksessä impulssimaisuuskorjausta ei ole tehty valtioneuvoston päätöksen edellyttämällä tavalla. Melumittausraportin mukaan melutaso louhoksella on ollut 80 dB louhinta- ja murskaustoiminnan ollessa käynnissä, mikä hallinto-oikeuden käsityksen mukaan on huomattavasti normaalitilannetta alhaisempi ja siten todennäköisesti virheellinen. Pinta- ja pohjavesien tarkkailusta ei ole esitetty suunnitelmaa eikä pölyn leviämisestä ole yksityiskohtaista selvitystä. Näistä puutteista huolimatta hakemuksessa annetut tiedot ovat toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän tarkat ja kattavat lupaharkinnan suorittamista varten. Kun vielä otetaan huomioon, että ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan lupaan voidaan sisällyttää määräyksiä lisäselvitysten tekemisestä ja että lupamääräyksiä voidaan tarvittaessa tarkentaa tällaisten selvitysten perusteella, ei nyt kysymyksessä olevaa ympäristölupapäätöstä ole perusteltua kumota ympäristönsuojelulain 5 tai 35 §:ien vastaisena.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentti tarkoittaa sitä, että ympäristölupa on myönnettävä, mikäli toiminnasta ei annetut lupamääräykset huomioon ottaen voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vaikutuksia eikä muitakaan laissa tai muussa säädöksessä kiellettyjä vaikutuksia. Jos tällaisia vaikutuksia ei ole tai ne ovat riittävässä määrin hallittavissa lupamääräyksin, ei lupahakemusta voida hylätä pelkästään ympäristönsuojelulain 6 §:n perusteella, koska tällöin ympäristönsuojelulain 6 §:ssä tarkoitettua estettä toiminnan sijoittamiselle ei ole. Tässä tapauksessa toiminnasta aiheutuvat haitat liittyvät eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaiseen melun, pölyn ja tärinän aiheuttamiin haittoihin sekä maaperän tai pinta- tai pohjavesien mahdolliseen pilaantumiseen.

Meluselvityksen ja -mittauksen mukaan melutaso ei ylitä melulle asetettuja raja-arvoja. Selvitystä ja mittausta ei kuitenkaan edellä esitetyistä syistä voida pitää täysin luotettavina. Ottaen kuitenkin huomioon lupahakemuksessa esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet ja toimintojen sijoituspaikat, ei toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa voida ennalta arvioiden pitää niin merkittävänä tai kohtuuttomana, että lupaa ei olisi mahdollista myöntää. Toiminta-alueen lähellä sijaitsevan tiheän asuinalueen vuoksi meluhaitan riittävä vähentäminen edellyttää kuitenkin päivittäisten toiminta-aikojen rajoittamista ja että kuljetuksia lukuun ottamatta toimintaa ei kesälomakauden aikana harjoiteta lainkaan. Lisäksi meluselvityksessä tarkoitetut meluvallit on rakennettava ja meluntorjunnan toimivuus on varmistettava melumittauksin toiminnan eri vaiheissa. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräyksiä 2 ja 8 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Lupapäätöksessä ja valituksissa on esitetty ristiriitaisia käsityksiä siitä, kuinka lähellä asutusta louhintaa suoritetaan. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan louhinta alle 300 metrin etäisyydellä häiriölle alttiista kohteesta on kiellettyä. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus on lisännyt asetuksen mukaisen vähimmäisetäisyyttä koskevan määräyksen lupamääräykseen 2.

- - - - - -

Maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi esitetyt toimenpiteet ja niistä annetut lupamääräykset ovat riittävät. Rudus Oy:n 2.7.2013 päivättyä tarkkailusuunnitelmaa on pidettävä vesien tarkkailun kannalta riittävänä, kun otetaan huomioon maaperänsuojaukset ja se, että lähin luokiteltu pohjavesialue on 1,5 kilometrin päässä. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus on täydentänyt lupamääräystä 10 tarkkailusuunnitelman toteuttamisen ja lähialueen talousvesikaivojen pinnankorkeustietojen antamisen osalta.

- - - - - -

Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus on katsonut, että Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto ei ole ylittänyt toimivaltaansa tai muutoin toiminut lainvastaisesti myöntäessään Rudus Oy:lle valituksenalaisen ympäristöluvan.

Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti hallinto-oikeuden niihin tekemine muutoksineen ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rudus Oy

on valituksessaan vaatinut lupamääräyksiä 2 ja 10 muutettaviksi seuraavasti:

Lupamääräys 2 on korvattava kokonaisuudessaan seuraavalla lupamääräyksellä:

"Kalliokiviaineksen hyödyntämistä saa tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti:

- murskausta kello 7 - 21

- poraamista kello 7 - 21

- rikotusta kello 8 - 18

- räjäytyksiä kello 8 - 16

- kuljetuksia kello 7 - 22 ja erityisistä syistä lauantaisin kello 8 - 16

Poikkeustapauksista tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja ympäristönsuojeluviranomaisille.

Räjäytystöistä tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkka ajankohta hyvissä ajoin lähimpien kiinteistöjen asukkaille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Louhinta ja räjäytykset on toteutettava siten, että niiden etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muulle häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Louhintaraja on merkittävä selvästi maastoon".

Lupamääräys 10 on saatettava voimaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston 7.6.2012 antaman päätöksen mukaisena.

Yhtiö on oheistanut valitukseensa Promethor Oy:n 19.12.2013 päivätyn lausunnon, jossa on selvennetty eräitä melun impulssimaisuuteen ja louhoksella mitattuun melutasoon liittyviä seikkoja, sekä lausunut vaatimustensa tueksi seuraavaa:

Lupamääräysten tarkoituksena on toiminnan järjestäminen sellaiseksi, että luvan myöntämisen edellytykset ja lainsäädännön asettamat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräysten on siten oltava tarpeellisia. Valituksen kohteina olevien hallinto-oikeuden päätöksellä muutettujen lupamääräysten mukaiset velvoitteet ja rajoitukset ovat yhtiön toiminnasta aiheutuviin haittoihin nähden ylimitoitettuja ja vaikeuttavat merkittävästi yhtiön toimintaa. Ilman niitäkin luvan myöntämisen edellytykset täyttyisivät. Tällaiset lupamääräykset ovat lainvastaisia.

Hallinto-oikeus on päätöksellään muuttanut lupamääräystä 2 rajoittamalla toiminta-alueen lähellä sijaitsevan tiheän asuinalueen vuoksi itse toimintaa siten, ettei toimintaa kuljetuksia lukuun ottamatta saa harjoittaa kesälomakaudella 1.5. - 31.8. lainkaan, sekä lyhentämällä murskauksen, rikotuksen ja poraamisen päivittäisiä toiminta-aikoja neljällä, viidellä ja kahdella tunnilla tässä järjestyksessä. Hallinto-oikeuden meluhaittaa silmällä pitäen tekemälle arviolle ei ole hyväksyttäviä immissio-oikeudellisia perusteita. Ratkaisu johtaa yhtiön toiminnan kannalta kestämättömään tilanteeseen.

Aiemmassa toiminnassa käytetyt alueet ja nyt kysymyksessä oleva, 7.6.2012 annetun ympäristöluvan mukainen alue muodostavat yhtenäisen tuotantoalueen. Viimeksi mainitun ympäristöluvan mukaiselle alueelle on 15.3.2012 myönnetty myös lainvoimainen maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamiseen.

Koska tuotantoalueella on huomattava merkitys koko Sastamalan talousalueen kiviaineshuollolle, on ensiarvoisen tärkeätä, että tuotanto voi olla käynnissä kesällä, jolloin kiviaineksen kysyntä on suurinta. Alueella aiemmin voimassa olleen ympäristöluvan perusteella on toimintaa voitu harjoittaa juuri näin. Mikäli myös aiemmin noudatetut päivittäiset toiminta-ajat säilyvät suurin piirtein ennallaan, toiminta on mahdollista järkeistää niin, että laitoksen tuotantojaksot ovat yhä varsin lyhyitä. Mikään seikka ei tue sitä, että valituksen kohteena olevan ympäristöluvan mukaisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset olisivat suuremmat tai edes yhtä suuret kuin aiemman toiminnan. Päinvastoin nykyinen toiminta on aiempaan verrattuna kauempana ja etääntyy yhä kauemmas lähimmistä häiriintyvistä kohteista.

Kohtuuttoman rasituksen aiheutumista arvioitaessa on otettava huomioon myös, ettei yhtiön melun kannalta merkityksellinen toiminta alueella ole yhtäjaksoista. Alueella louhittaisiin ja murskattaisiin urakkaluonteisesti yksi - kolme kertaa vuodessa noin kaksi - kahdeksan viikkoa kerrallaan. Aikavälillä 1.9. - 30.4. on siis useita jaksoja, jolloin alueella ei lainkaan louhita eikä murskata.

Ympäristöluvassa on muitakin lupamääräyksiä, jotka tehokkaasti estävät meluhaitan muodostumista kohtuuttomaksi. Tällainen lupamääräys on esimerkiksi lupamääräys 8. Yhtiö on tyytynyt niihin lisävelvoitteisiin ja -rajoituksiin, joita hallinto-oikeus on päätöksessään siihen tehnyt.

Yleisesti on tiedossa, ettei meluntorjunta ole kesällä vaikeampaa verrattaessa muihin vuodenaikoihin. Kesällä toiminnasta aiheutuva melutaso ympäristössä yleensä alenee puuston lehtien estevaikutuksen takia.

Myös hallinto-oikeuden päätöksellä lupamääräykseen 10 tehdyt täydennykset pintavesien tarkkailun, käsittelyn ja poisjohtamisen toteuttamisesta 2.7.2013 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja lähialueen talousvesikaivojen pinnankorkeustietojen antamisesta ovat ylimitoitettuja. Maa-aineslain mukaista ottamislupaa alueelle 15.3.2012 myönnettäessä oli todettu lähimmän luokitellun pohjavesialueen sijaitsevan 1,5 kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta. Pohjaveden tarkkailua koskevia lupamääräyksiä ei ollut tarpeen antaa. Louhinnalla ei siten voida otaksua olevan pohjavesivaikutuksia. Tähän nähden riittää, että lähialueen kiinteistöjen talousvesikaivojen vedenpinnan korkeusasemia seurataan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston lupapäätöksen mukaisesti ainoastaan tarvittaessa.

Pintavesiä tarkkaillaan yhteistytössä Rilken tilalla sijaitsevan Sastamalan kaupungin maankaatopaikan vaikutusten kanssa. Siten alkuperäisen ympäristöluvan pintaveden seurantaa koskevat lupamääräykset riittävät.

Sastamalan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto

on lausunnossaan todennut, ettei toiminta-aikoja tulisi hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti rajoittaa. Hakijayhtiö oli lupahakemuksessa toimittanut kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle meluselvityksen, jonka mukaan melutason raja-arvot häiriintyvissä kohteissa eivät ylity, kun selvityksessä esitetyt meluntorjuntatoimet toteutetaan.

Hallinto-oikeuden päätöksen toiminta-aikarajoituksia koskevien perustelujen mukaan meluselvitystä ja -mittausta ei voi pitää täysin luotettavina. Valitukseen oheistetussa Promethor Oy:n 19.12.2013 päivätyssä selvityksessä on todettu aiemman meluselvityksen ja -mittauksen paikkansapitävyys. Ympäristöjaosto on lupapäätöksessään rajoittanut kohtuullisesti toiminta-aikoja ottamalla huomioon, että melun raja-arvot häiriintyvissä kohteissa eivät meluselvityksen mukaan ylity. Tavoitteena on myös ollut häiriövuorokausien määrän pysyminen kohtuullisena. Huomionarvoista on myös, että ottotoiminta jatkossa yhä etääntyy häiriintyvistä kohteista.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

on lausunnossaan viitannut ympäristölupamenettelyssä ja hallinto-oikeudelle antamiinsa lausuntoihin sekä todennut, ettei sillä ole lisättävää aiemmin asiassa esittämäänsä.

AA ja BA

ovat selityksessään muun ohella lausuneet, ettei yhtiön valitus sisällä mitään sellaista uutta tietoa, joka ei olisi ollut hallinto-oikeudella käytettävissä sinne tehtyjä valituksia ratkaistessaan. Murskauksen ympäristöhaittoja ei hakemuksessa ole mainittu sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Koska louhosalueen etäisyydestä asemakaavan mukaiseen asuntoalueeseen on ristiriitaisia käsityksiä, alueella olisi tehtävä hakijayhtiöstä riippumaton maastomittaus todellisen etäisyyden määrittelemiseksi. Promethor Oy on valitukseen oheistetussa hakijayhtiön tilaamassa lausunnossa esittänyt, ettei mittausraportteja ole tehty valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti, vaan "omiin kokemuksiin perustuen". Kesällä lehdessä oleva puusto ei vaimenna melua valituksessa väitetyllä tavalla, koska asuntoalueen ja murskausalueen välillä on kaksi leveää tietä.

B on selityksessään esittänyt hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä.

Rudus Oy

on vastaselityksessään, johon yhtiö on oheistanut Promethor Oy:n 3.4.2014 päivätyn lausunnon, uudistanut aiemmin esittämänsä. Tarpeettomista ja siten lainvastaisista lisärajoituksista hakijayhtiölle aiheutuvat vaikeudet liittyvät, paitsi kesäkauden (1.5. - 31.8.) tuotannon turvaamiseen, myös esimerkiksi vuorotyön järjestämiseen sekä hakijayhtiön jokapäiväisen toiminnan aloittamis- ja lopettamistöiden suhteelliseen kasvuun. Päivittäisen murskausajan lyhentäminen esimerkiksi kolmella tunnilla lisää väistämättä vuosittaisten murskauspäivien lukumäärää 25 - 30 %:lla.

Promethor Oy:n 3.4.2014 päivätty lausunto on lähetetty tiedoksi

AA:lle ja BA:lle, B:lle, Sastamalan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolle

sekä

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan lupamääräyksen 2 osalta niin, että siinä lueteltuja kalliokiviaineksen hyödyntämistoimiin kuuluvia murskausta, poraamista, rikotusta ja räjäytyksiä saa tehdä 15.8. - 1.6. arkipäivisin maanantaista perjantaihin ja että näistä hyödyntämistoimista poraamista saa tehdä kello 7 - 18.

Lupamääräys 2 kuuluu kokonaisuudessaan tällä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna seuraavasti (

muutokset kursiivilla

):

"2. Seuraavia kalliokiviaineksen hyödyntämistoimia saa tehdä

15.8. - 1.6.

arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti:

- murskausta kello 7 - 18

- poraamista kello

7 - 18

- rikotusta kello 8 - 16

- räjäytyksiä kello 8 - 16

Kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden kello 7 - 22 ja erityisistä syistä lauantaisin kello 8 - 16.

Poikkeustapauksista tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkka ajankohta hyvissä ajoin lähimpien kiinteistöjen asukkaille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Louhinta ja räjäytykset on toteutettava siten, että niiden etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Louhintaraja on merkittävä selvästi maastoon."

Rudus Oy:n valitus hylätään enemmälti. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan ja ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta lain 46 §:n mukaan. Poissuljettuna ei voida pitää, että luvalla sallittu kallionlouhinta vaikuttaa kallioperän rakoiluun ja alueen pohjavesioloihin. Hallinto-oikeuden lisäämällä talousvesikaivojen pinnan seurannalla varmistetaan, että ennalta arvaamattomat vaikutukset pohjavesioloihin voidaan havaita ja siten myös selvittää, ovatko muutokset johtuneet kivenlouhinnasta. Seuranta koskee vain 500 metrin etäisyydellä olevia talousvesikaivoja, joita ei ole saadun selvityksen mukaan useita, ja seurannan tiheydestä on mahdollisuus sopia valvontaviranomaisen kanssa. Määräystä ei ole pidettävä tästä syystä tarpeettomana tai kohtuuttomana.

Toiminta-alueelta johdetaan hulevedet Rilken tilalla sijaitsevan Sastamalan kaupungin maankaatopaikan kanssa yhteiseen vesienkäsittelyjärjestelmään. Maankaatopaikan vesien käsittelyä on tarpeen tarkkailla hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joten kivenlouhinnan ja murskaamoalueen hulevesien tarkkailu on joka tapauksessa mukana tässä tarkkailussa. Kun vedet johdetaan samaan vesienkäsittelyjärjestelmään, tarkkailu on voitu määrätä koskemaan myös kivenlouhintaa ja murskaamotoimintaa. Vastaavasti Rudus Oy on voitu velvoittaa myös raportoimaan tarkkailun tuloksista muun raportoinnin yhteydessä, vaikka kaikki tarkkailuun kuuluvat parametrit eivät olisi välttämättömiä yksinomaan kivenlouhinnan ja murskaamotoiminnan hulevesien laadun selvittämiseksi. Toiminnanharjoittajat voivat sopia yhteisen tarkkailun kustannusten jaosta.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, päätöksessä sovelletut oikeusohjeet, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Varis ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.