Supreme Administrative Court dismissed appeal against zoning plan change regarding noise and environmental impact assessments.

Asia

Asemakaavaa koskeva valitus

Valittaja

A, B, C ja D

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.10.2014 nro 14/0740/5

Asian aikaisempi käsittely

Vantaan kaupunginvaltuusto

on 18.11.2013 (§ 20) hyväksynyt Kanervannummen asemakaavan muutoksen numero 002094 sekä tonttijaon muutoksen Hakkila ja Kuninkaala / Kanervanummi. Asemakaavan muutos koskee Hakkilassa kortteleita 66131, 66134, 66135, osaa korttelista 66053 sekä katu-, virkistys- ja liikennealuetta ja Kuninkaalassa katu- ja virkistysaluetta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen kaupunginvaltuusto päätöksestä.

Hallinto-oikeus on tältä osin perustellut päätöstään seuraavasti:

---

2. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Tarkemmin kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta siinä on säädetty mainitun lain 8 luvussa (62 - 67 §) ja mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 30 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

3. Kaava-alueen kuvaus ja alueen kaavoituksellinen tilanne

Asemakaavan muutosta koskevan kaavaselostuksen mukaan asemakaavan muutosalue sijaitsee Ruokakesko Oy:n (myöhemmin Ruokakesko) keskusvarasto 2:n ja Kanervanummen ympäristössä Kanervan alueella Vantaan Hakkilan kaupunginosassa. Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Kanervanpuisto ja Tikkurilantie, idässä Vanha Porvoontie, etelässä Jokiniementien etelänpuoleinen asutus ja lännessä Santarata sekä Santaradantie. Suunnittelualue sisältää Kuusikkopuiston ja Lindmaninkorven viheralueet sekä osia Untipakasta. Ruokakeskon varasto liittyy liikenteellisesti pääasiassa Jokiniementiehen ja edelleen Kehä III:lle. Alueen hulevedet ohjautuvat Santaradantien reunaan ja päätyvät Keravanjokeen. Ruokakeskon alueen eteläosasta vedet ohjautuvat Porttipuiston kautta Kormuniitynojaan.

Vuonna 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen pohjoisin osa on pohjavesialuetta. Eteläosa on kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä ja sinne on osoitettu maakaasun runkoputki Maarinojasta Hakunilaan.

Oikeusvaikutteisessa Vantaan yleiskaavassa 2007 suunnittelualue on pääosin teollisuus- ja varastoaluetta (T). Jokiniementie on osoitettu ohjeelliseksi joukkoliikenteen runkoyhteydeksi, jonka reunoilla kulkee maakaasun runkojohto (K). Alueen pohjoisosaan on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti ja viheryhteys (VL). Alueen pohjoisin osa on myös tärkeää pohjavesialuetta (pv). Jokiniementien eteläpuolinen osa suunnittelualueesta on yleiskaavassa pientaloaluetta (A3). Suunnittelualueen läntisin osa Jokiniementien ja Santaradantien kulmassa on lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueen itäpuolella Santaradalla ja sen itäpuoleisella valkoiseksi merkityllä osalla on voimassa kaupunginvaltuuston 14.9.1992 hyväksymä yleiskaava, jossa Santarata on raideliikenteen aluetta (LR) ja sen itäreunan rinnealue työpaikka-aluetta (T). Vuoden 1992 yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain 211 § huomioon otettuna kyseiseltä osalta oikeusvaikutukseton.

Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa Ruokakeskon alue on varasto- ja toimistorakennusten korttelialuetta (TVKT), jolla on rakennusoikeutta 90 000 k-m

. Rakennusoikeudesta saa käyttää 30 % toimistotiloihin (kt). Korkeavaraston ylin korkeusasema on enintään +72. Ruokakeskon ja Vanhan Porvoontien välissä on kunnallisteknisten rakennusten/lai­tosten korttelialue (YT), jolle on osoitettu enintään kaksi ajoneuvoliittymää. Santaradantien ja Kanervantien välinen alue on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T-8). Jokiniementien pohjoispuolelle Kanervatien liittymän länsipuolelle on osoitettu liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten alue (KT-2). TVKT-alueen ja Kanervatien välinen Kanervanummi on asemakaavoissa osoitettu puisto- ja lähivirkistysalueeksi (P, VP). Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien kulmauksessa oleva Kanervankulma on osoitettu merkinnällä VP. Santaradantien ja Jokiniementien liittymän itäpuoleinen alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (U, VU) . Kanervantien ja Tikkurilantien kulmauksessa on Kievarinpuiston lähivirkistysalue (VL).

4. Asemakaavan muutoksen tarkoitus ja sisältö

Kaavaselostuksen mukaan kaavamuutoksella laajennetaan Ruokakeskon keskusvarasto 2:n tiloja, toimintoja ja tonttia Kanervannummen ja Kievarinpuiston virkistysalueille, jotta keskusvaraston toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät laajennukset voidaan toteuttaa. Vastaavasti osia Santaradantien itäpuoleisten rinteiden rakentamattomista teollisuus-, varasto- ja toimistokortteleista muutetaan uudeksi Kanervannummen lähivirkistysalueeksi. Uuden Kanervannummen virkistysalueen ja Jokiniementien väliin muodostetaan kokonaisuus toimisto- ja vähittäistavarakaupalle, miehittämättömälle polttonesteiden jakeluasemalle sekä raskaan liikenteen yleiselle pysäköintialueelle.

Kanervantien ja Vanhan Porvoontien välisellä alueella Ruokakeskon keskusvaraston kokonaisrakennusoikeuden määrä kasvaa 45 977 k-m

, mutta Santaradantien ja Kanervantien välisellä alueella kortteleiden kokonaisrakennusoikeus puolestaan vähenee 53 694 k-m

. Kaavamuutosalueen nykyinen kokonaisrakennusoikeus nyt kumoutuvissa asemakaavoissa on 232 017 k-m

ja kaavamuutoksen jälkeen 224 300 k-m

. Kortteliin 66053 on osoitettu varasto- ja toimistorakennusten korttelialue (TVKT), jolle kaavamääräysten mukaan saa rakentaa varastorakennuksia ja niihin liittyviä toimisto- ja tuotantotiloja sekä enintään 500 k-m

henkilökunnan myymälätiloja. Korttelialueen rakennusoikeus on 140 000 k-m

, josta 30 prosenttia saa käyttää toimistotiloja varten. Korttelialueen pohjoisosaan on osoitettu rakennusala, jolla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema saa olla +81.0, muussa osassa korttelialuetta tämä korkeusasema saa olla +65.0. TVKT-korttelialueen länsiosa on osoitettu merkinnällä ksi (käyttöönotto siirretty), jota koskevan kaavamääräyksen mukaan tätä aluetta ei saa rakentaa tai ottaa TVKT-korttelialueen käyttöön ennen kuin alueella olevat toiminnot (pururata/hiihtolatu) on siirretty Kanervannummen VL-alueelle.

TVKT-korttelialuetta koskevat lisäksi muun ohella seuraavat kaavamääräykset: Tontilla tapahtuvasta toiminnasta ei saa klo 22 - 7 aiheutua melua, joka ylittää Jokiniementiehen ja Vanhaan Porvoontiehen rajautuvilla asuinkiinteistöillä melutason L

Aeq

(22 - 07) 50 dB. Rakennuslupaan on liitettävä selvitys melusta ja suunnitelma sen torjumisesta. Kievarinpuistoa vasten tulee rakentaa tukimuuri ja suoja-aita. Tukimuurin on oltava VL-alueen puolelta luonnonkivipintainen. Tukimuurin ja aidan tulee olla niin korkea, että moottoriajoneuvot ja perävaunut eivät näy pihoilta Kievarinpuiston ulkoilureitille.

TVKT-korttelin eteläosaan Jokiniementien varteen on merkitty suojaviheralueeksi varattu alueen osa (ev) ja Kanervatien länsipuolelle alueen osa, jolle on kehitettävä puista ja pensaista tiheä vähintään 14 metriä leveä reunavyöhyke. Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien kulmaukseen on osoitettu Kanervankulman puisto (VP).

Jokiniementien eteläpuolella ovat Kuusikkopuiston, Lindmaninkorven ja Untipakan lähivirkistysalueet (VL).

Santaradantien ja Kanervatien välisen korttelin 66131 pohjoisosa on asemakaavassa teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue (TKT), jonka rakennusoikeus on 62 300 k-m

. TKT-alueen etelä- ja itäpuolella on Kanervannummen lähivirkistysalue (VL), jolle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Ulkoilureittiä koskevan kaavamääräyksen mukaan reitin sijainti on ohjeellinen mutta yhteystarve sitova.

Jokiniementien ja Kanervantien risteyksen länsipuolella on toimistorakennusten korttelialue (TK) ja sen länsipuolella huoltoaseman korttelialue (LH) sekä yleinen pysäköintialue (LP). LH-aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan korttelialueelle saa sijoittaa miehittämättömän polttonesteiden jakeluaseman ja lisäksi korttelialue tulee rajata katu-, VL- ja LP-alueista istutuksin ja puurivein. Myös LP-alue tulee sitä koskevan kaavamääräyksen mukaan rajata istutuksin. Asemakaavaselostuksen mukaan LP-alue on mitoitettu viidelle raskaan liikenteen ajoneuvolle.

---

5. Asemakaavan muutokseen liittyviä selvityksiä

Ruokakeskon Hakkilan keskusvaraston 2 laajennusta koskevan selvityksen liikenne, maisema (Ramboll Finland Oy 12/2012) mukaan keskusvaraston raskaan liikenteen määrä vuorokauden aikana on 422 käyntiä (saapuminen ja poistuminen). Raskas liikenne alueella suuntautuu pääasiassa Jokiniementien kautta Kehä III:lle liikenteen jakautuessa puoliksi itään ja puoliksi länteen. Laajennetun varaston synnyttämän raskaan liikenteen määrän on ennustettu kasvavan 465 käyntiin vuorokaudessa. Raskaan liikenteen suuntautumisen on alustavasti kaavailtu tapahtuvaksi siten, että Kehä III:lta lännestä (noin 50 prosenttia) ajetaan reittiä Jokiniementie länsi - Kanervantie - pohjoinen portti ja Kehä III:lta idästä (noin 50 prosenttia) ajetaan reittiä Vanha Porvoontie - Jokiniementie - eteläinen portti.

Meluselvityksen mukaan varastoalueelle saapuu ja lähtee yöaikaan nykytilanteessa 136 tavaraa vievää autoa ja 33 tuovaa autoa. Kukin yksittäinen auto kiertää käyntinsä yhteydessä varastoalueen kertaalleen vastapäivään sekä nykytilanteessa että laajennuksen jälkeen. Autoista 33 prosentin on arvioitu olevan täysperävaunuyhdistelmiä, joiden osalta peruutus, tyhjäkäyntiaika, kylmäkoneen käyntiaika ja kuormaus tapahtuu kahdesti. Laajennuksen jälkeen lännestä tuleva liikenne tulisi Kanervatien liittymästä ja idästä tuleva liikenne Jokiniementien liittymästä. Kummankin osuus olisi noin 50 prosenttia liikenteestä. Liikenteen on arvioitu olevan noin 10 prosenttia suurempi kuin nykyisin. Selvityksen mukaan suunnitelmissa esitetyllä tätä suuremmalla kerrosneliömetrien kasvulla ei ole suoraa korrelaatiota automäärien kanssa esimerkiksi sen vuoksi, että toiminnan tehostamisen myötä varastolta noudetaan kerrallaan suurempia tavaramääriä, mikä vähentää tarvittavien käyntien määrää.

Selvityksessä on tarkasteltu myös varastoalueen yöaikaisen melun ja katuliikennemelun yhteisvaikutusta sekä varastoalueelle suuntautuvan raskaan liikenteen lisääntymisen vaikutusta katuliikennemeluun sekä nykytilanteessa, laajennuksen jälkeen että vuoden 2030 ennustetilanteessa. Melulähteinä on otettu huomioon Heidehofintie, Jokiniementie, vanha Porvoontie ja Kanervatie. Koska alueella esiintyy yöaikaan paljon raskaiden ajoneuvojen kiihdytyksiä varastoalueen portilta molempiin suuntiin, myös tämä otettiin huomioon melulaskennoissa. Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärät sekä liikenteen vuorokausi- ja tyyppijakautuma nyky- ja ennustetilanteessa perustuvat kaupungilta saatuihin tietoihin.

Tämän työn yhteydessä suoritettiin varastoalueen liikenteen osuuden tarkentamiseksi myös liikennelaskenta 9. - 10.10.2013 välisenä yönä Jokiniementien ja Kanervatien liittymässä sekä varastoalueen portilla Jokiniementiellä.

Selvityksessä Vantaan Akselin alueen liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy 23.2.2011) on kuvattu Vantaan Akselin alueen, johon myös nyt kysymyksessä oleva Hakkilan alue kuuluu, päivitetty liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä päivitetyn liikenne-ennusteen pohjalta tehtyjen liikenteen toimivuustarkastelujen tulokset. Liikenne-ennusteen pohjana on ollut Kehä III:n tiesuunnitelmaa (välille VT4-VT7) varten laadittu liikenne-ennuste. Selvityksen mukaan Jokiniementien keskiarkivuorokausiliikenne vaihtelee paljon sekä ennusteskenaariosta että poikkileikkauspisteestä riippuen. Heidehofintien ja Kanervantien välissä keskiarvovuorokausiliikenne oli noin 19 000 - 24 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kanervantien ja Vanhan Porvoontien välillä noin 18 000 - 19 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

---

6. Asian oikeudellinen arviointi

6.1 Yleistä

Kaava-asioissa muutoksenhakukeinona on kunnallisvalitus. Kunnallisvalituksen kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaiset valitusperusteet ovat:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus tutkii asiassa vain, onko päätöksessä edellä mainitun 90 §:n mukaisia virheellisyyksiä siltä osin kuin päätöksestä on valitettu. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuutta, kuten sitä olisiko jokin muu vaihtoehto parempi kuin tehty kaavaratkaisu tai muita vastaavia seikkoja. Näin ollen hallinto-oikeus tutkii vain sen, onko tehty kaavaratkaisu lainmukainen.

Kaavaratkaisua on TVKT-korttelin osalta perusteltu pitkälti Keskon logististen toimintojen tehostamisella, kun nämä toiminnot keskitetään yhteen paikkaan. Tämä on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Maanomistajien tai kaava-alueella toimintaa harjoittavien yritysten toiveiden huomioon ottaminen kaavoituksessa ei ole lainvastaista. Se seikka, että Keskon omistuksessa valitusten mukaan on sen toiminnan laajentamiseen sopivaa vapaata maapohjaa nyt kaavoitetun alueen lähiympäristössä, ei sinänsä ole ollut esteenä nyt tehdylle kaavaratkaisulle.

A:n ja Kuusikon Omakotiyhdistys ry:n valituksissa viitatussa maankäyttö- ja rakennuslain 12 §:ssä säädetään rakentamisen ohjauksen tavoitteista. Tämä tavoitesäännös on tarkoitettu perustaksi rakentamisen alemmanasteiselle säädösohjaukselle ja hallintotoiminnolle. Tavoitesäännökset eivät sellaisenaan voi olla kaavoja koskevan muutoksenhaun perusteena, vaan kaavan, tässä tapauksessa asemakaavan, lainmukaisuuden oikeudellinen arviointi tapahtuu kaavan sisällön osalta pääasiallisesti maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n pohjalta.

6.2 Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus

Vantaan kaupungin menettelyn laillisuus tai asianmukaisuus Vantaan yleiskaavan 2007 tai alueen aiempien asemakaavojen kaavavalmistelun aikana ei voi tulla nyt käsiteltävänä olevan asian yhteydessä arvioitavaksi. Asemakaavaa laadittaessa on voimassa oleva yleiskaava otettava huomioon laissa säädetyllä tavalla.

Kaava-alueen virkistysalueiden nimeämiselle on esitetty hyväksyttävät perusteet eikä alueiden nimeämisen voida katsoa vaikeuttaneen kaavamuutoksen sisällön ymmärtämistä.

6.3 Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1996 antaman ratkaisun merkitys asiassa

Hallinto-oikeus toteaa myös, että rakennuslain sijaan 1.1.2000 tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole enää korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustana ollutta säännöstä, jonka mukaan asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että puistoksi tai muuksi virkistysalueeksi aikaisemmin varattua alaa ei ilman erityistä syytä supisteta. Edellä lausuttuun nähden ja kun otetaan huomioon mitä jäljempänä päätöksessä todetaan virkistysalueiden riittävyydestä ja sijainnista ja kaavan salliman rakentamisen määrästä ja laadusta, nyt hyväksytylle asemakaavan muutokselle ei ole ollut ympäristöministeriön ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä mainittuja esteitä.

6.4 Tehtyjen selvitysten riittävyys ja puolueettomuus

Hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa asemakaavan muutokseen liittyvien selvitysten luotettavuutta merkitystä ei ole sillä, miten selvitysten tekeminen mahdollisesti on kilpailutettu Vantaan kaupungissa. Myöskään sillä seikalla, millä menettelyllä kysymyksessä oleva laajennusalue luovutetaan Ruokakeskolle, ei ole merkitystä arvioitaessa asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Edellä mainittujen seikkojen selvittämiseen ei ole asiassa syytä.

Hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu on perustunut liikenteen ja melun vaikutusten osalta maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvityksiä ei ole osoitettu siten puutteellisiksi, ettei niiden perusteella voitaisi arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä asiassa.

6.5 Liikenteen järjestäminen ja melu

Asemakaavamuutos mahdollistaa 45 977 k-m

:n lisärakentamisen Kanervatien ja Vanhan Porvoontien väliselle alueelle. Melu- ja liikenneselvitysten mukaan Keskon keskusvaraston 2 alueella tapahtuvan toiminnan laajentumisen myötä siinäkin tilanteessa, että liikkuminen varaston alueelle ja alueelta pois keskittyisi Jokiniementien tonttiliittymään, toiminnasta asutukselle aiheutuvat meluhaitat saadaan meluesteillä rajoitettua siten, etteivät melun ohjearvot ylity läheisillä asuntoalueilla. Sen vuoksi kaavapäätöstä ei voida pitää lainvastaisena sen vuoksi, ettei siihen sisälly Kanervatien ajoportin käyttämistä koskevia määräyksiä.

Asemakaavaratkaisulla ei ole päätetty meluesteiden sijainnista ja koosta, mutta kaavan aluevaraukset mahdollistavat tarvittavien meluesteiden rakentamisen, tarvittaessa myös Jokiniementien eteläreunaan. Kaavamääräykset edellyttävät rakennuslupiin liitettäväksi selvityksen melusta ja suunnitelman sen torjumiseksi. Kun edellä lausutun lisäksi otetaan huomioon TVKT-korttelialuetta koskeva kaavamääräys koskien toiminnasta yöaikaan aiheutuvaa melua, hallinto-oikeus katsoo, että asemakaavamuutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset elinympäristön laadun ja liikenteen järjestämisen osalta. Siltä osin kuin valituksissa on vedottu siihen, että Kesko ei noudata nykyisiäkään meluntorjuntaan liittyviä kaavamääräyksiä, hallinto-oikeus toteaa, että tämä ei ole asemakaavan laillisuusarviointiin vaikuttava seikka ja ettei tällaisia määräyksiä kaupunginhallituksen lausunnon mukaan edes sisälly voimassa oleviin asemakaavoihin.

6.6 Virkistysalueiden määrä ja niiden soveltuvuus tarkoitukseensa

Kaavassa osoitetut Kuusikkopuiston, Lindmaninkorven ja Untipakan lähivirkistysalueet (VL) ovat kaikki alueella jo nykyisin voimassa olevissa asemakaavoissa puistoalueita (P). Sillä seikalla, että alueiden nimitys on kaavamuutoksessa muuttunut lähivirkistysalueiksi, ei voida katsoa olevan asiassa merkitystä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta näiden alueiden käyttömahdollisuuksiin.

Muodoltaan kapea Kievarinpuisto, joka sekin on osoitettu lähivirkistysalueeksi, muodostaa yhteyden uudelle Kanervannummen lähivirkistysalueelle kaavassa Kanervatien yli osoitetun kevyen liikenteen yhteyden kautta.

Kun edellä lausutun lisäksi otetaan huomioon ksi-merkintään liittyvä kaavamääräys, joka edellyttää nykyisen Kanervannummen alueella nykyisin olevan pururadan/hiihtoladun siirtämistä Kanervannummen uudelle VL-alueelle ennen kuin ksi-merkitylle alueelle voidaan rakentaa, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisussa on varmistettu, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on asemakaavamuutoksen jälkeenkin riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

---

6.8 Muut valitusperusteet

7. Lopputulos

Asemakaavan muutos perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja se on lain 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten mukainen. Päätös ei ole valituskirjelmissä esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 57 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Marja Viima, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa

ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Muutoksenhakijat on perustelleet vaatimuksiaan viittaamalla asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja lausuneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1995 antaman päätöksen kumoutuminen vuonna 2007 vahvistetun uuden yleiskaavan myötä on kiistanalainen. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma ja ohjeellinen eikä se pakota muuttamaan Kanervannummen puistoaluetta T-alueeksi. Vantaan kaupunki on luonut alueen asukkaille virheellisen mielikuvan, jonka mukaan yleiskaava vahvistaminen sinetöisi Kanervannummen puistoalueen kohtalon.

Vasta nyt asemakaavan muutoksen yhteydessä on tarjottu uutta lähivirkistysaluetta kompensaatioksi Kanervannummen puistoalueesta. Alue on vuoden 2007 yleiskaavassa niin sanottuna valkoisena aukkona. Kaavaratkaisulle esitetyt perustelut uudesta lähivirkistysalueen saavutettavuudesta sekä Kuusikon koulun oppilaiden lyhyemmästä ja turvallisemmasta reitistä uudelle lähivirkistysalueelle eivät ole kestäviä. Nykyinen Kanervannummen puistoalueen sijainti on keskeisellä paikalla. Koululaisilla on turvallinen kulkuyhteys nykyiselle lähivirkistysalueelle.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä kompensaatioksi tarjottavalla alueella yritetään häivyttää ja kääntää huomio pois todellisista syistä, joiden vuoksi alueen asukkaat vastustavat Kanervannummen puistoalueen ottamista osaksi varasto- ja teollisuusaluetta.

Kanervannummen puistoalue on alueen asukkaille ja Kuusikon koululle tärkeä lähivirkistysalue sekä luonto-olosuhteiltaan monimuotoinen alue. Uusi kompensaatioksi kaavailtu alue ei vastaa nykyistä puistoaluetta.

Alueelle suunniteltu Kesko Oyj:n keskusvarasto KV 2:n laajennus lisää alueen eteläpuoliselle asutukselle nykyisinkin liiallisena kohdistuvaa melu-, pöly-, tärinä- ja pakokaasurasitusta.

Varastoa on tarkoitus operoida hiljaiseen yöaikaan ja viikonloppuina. Lähialueen asutukselle ei jäisi käytännössä juuri minään kellonaikana tai minään viikonpäivänä mahdollisuutta oleilla omilla piha-alueillaan.

Asukkaiden näkemyksillä ja vaatimuksilla ei ole ollut vaikutusta kaavan lopputulokseen.

Kaavamuutoksen myötä liikenteen melukuormitus lisääntyisi edelleen. Esitetty meluaita on korkeudeltaan riittämätön.

Selvitykset on laatinut yksi konsulttiyritys. Kuorma-autoissa käytettävistä peruutushälyttimistä eikä kalustoon kuuluvista polttomoottorikäyttöisistä kylmäkoneista katsota ylipäätään aiheutuvan huomioon otettavaa melurasitusta. Samoin on suhtauduttu alueella yleensäkin tarvittavan massiivisen puhtaanpidon kuten lumenpoiston häiriövaikutuksiin.

Mallinnuksien lisäksi Vantaan kaupunki on suorituttanut nykyisen keskusvaraston tuntumassa eräitä melumittauksia sellaisena ajankohtana ja siis vain yhtenä ainoana vuorokautena, jolloin maa on todistettavasti ollut runsaan lumen peittämä. Alueella rajatusti tehtyjen lyhytkestoisten melumittausten tuloksia ei voida pitää vertailukelpoisina. Tiehallinnon mukaan raskaan ajoneuvokaluston aiheuttaman liikennemelun mittauksessa on tärkeää, että mittausjakso on riittävän pitkä ja että mittaus tehdään hyvissä sääolosuhteissa.

Vantaan kaupunki on velvoitettava tekemään objektiiviset ja monipuoliset vaikuttavuusselvitykset. Tehdyt selvitykset ovat yksipuolisia. Selvitykset tulisi alistaa kolmannen tarkastettaviksi ja asukkaille on annettava kohtuullinen mahdollisuus toimittaa omia selvityksiä.

Vantaan kaupunginhallitus

on antanut selityksen.

A ja hänen asiakumppaninsa

ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.