Supreme Administrative Court dismissed appeal against municipal merger decision due to lack of procedural flaws.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Administrative Court dismissed the applicant's appeal against the municipal council's decision to merge Nastola and Lahti. The applicant alleged procedural irregularities and an invalid voting agreement, but the lower court found no evidence of bias or legal error in the preparation process. The court upheld the decision because the applicant failed to substantiate claims of flawed preparation or demonstrate that the council was legally bound by prior opinion polls.
Legislator headnote
AI generatedKuntarakennelaki 15 §; Kuntalaki 90 §: The court must set aside a municipal merger decision only if the preparation was flawed or the decision violated legal order; mere disagreement with the outcome or unsubstantiated claims of bias do not justify overturning the decision.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asia
Kuntajaon muutosta koskeva valitus
Valittaja
A, Nastola
Päätös, jota valitus koskee
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 15.5.2015 nro 15/0379/3
Asian aikaisempi käsittely
Nastolan kunnanvaltuusto on 26.1.2015 (§ 3) päättänyt
1. todeta, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana on jätetty kahdeksan huomautusta sekä kaksi määräajan jälkeen,
2. hyväksyä kuntajakoselvittäjän 15.12.2014 päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat 31.12.2015 ja ne yhdistetään 1.1.2016 uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin,
3. hyväksyä kuntajakoselvittäjän laatiman 15.12.2014 päivätyn yhdistymissopimuksen, sekä
4. merkitä valmisteluaineiston tiedoksi.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun ohella A:n valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:
Päätösvalmistelun laillisuuteen liittyvät valitusperusteet
Valtiovarainministeriö on 11.10.2013 tekemällään päätöksellä määrännyt kuntarakennelain 15 §:n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välillä (jäljempänä myös Salpausselän kuntajakoselvitys). Ministeriö on samalla asettanut kuntajakoselvittäjäksi Kärkölän kunnanjohtaja, varatuomari Seppo Huldénin. Päätöksen mukaan selvittäjä toimii virkavastuulla. Selvittäjä ja asianomaiset kunnat voivat asettaa selvittäjää paikallisessa asiantuntemuksessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa avustavan neuvotteluelimen ja valmisteluryhmiä. Selvitystyön kestoksi on määrätty 1.11.2013 - 30.9.2014.
Valtiovarainministeriö on edelleen 1.4.2014 tekemällään päätöksellä asettanut toiseksi kuntajakoselvittäjäksi filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin, jonka tehtävänä on arvioida erityisesti kuntajaon muuttamisen edellytyksiä Kärkölän kunnan osalta sekä nykyisten kuntajohtajien asemaa uudessa kunnassa.
Valtiovarainministeriö on 22.10.2014 päättänyt jatkaa erityisen kuntajakoselvityksen toimikautta 31.1.2015 saakka ja asettaa kuntajakoselvittäjäksi Rolf Paqvalinin.
Kuntajakoselvitys on edellä selostetun mukaisesti toteutettu ministeriön asettamien virkavastuulla toimineiden kuntajakoselvittäjien johdolla ja selvityksen kohteena olleet kunnat ovat asettaneet avustavia valmisteluryhmiä. Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että asioiden valmistelu olisi ollut A:n esittämin tavoin puolueellista. A ei ole myöskään tarkemmin yksilöinyt sitä, millä tavalla kuntajakoselvitykseen liittyvien asioiden valmistelu ja esittely Nastolan kunnassa olisi ollut puolueellista tai muuten virheellistä. Valtuuston päätös ei siten ole syntynyt A:n valituksessaan esittämin perustein valmistelun puutteellisuuden perusteella virheellisessä järjestyksessä.
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamista koskeva valitusperuste
Kunnanhallituksen asian valmistelua koskevasta päätöspöytäkirjasta 19.1.2015 (§ 4) ilmenee, että kuntajakoselvityksen valmistelumateriaali on ollut koko selvityksen ajan nähtävillä kuntajakoselvityksen kotisivuilla.
Lahden alueen kuntajaon jatkoselvityksen johdosta on järjestetty kuntalaiskuulemistilaisuudet Lahdessa 7.1.2015 ja Nastolassa 8.1.2015. Kuulemistilaisuuksista on ilmoitettu Nastola-lehdessä 31.12.2014 julkaistulla ilmoituksella sekä kunnan Internet-sivustolla. Nastolan tilaisuudesta laaditun pöytäkirjan mukaan tilaisuudessa on ollut läsnä noin sata henkilöä sekä kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin, Nastolan päättäjiä sekä Lahden ja Nastolan virkamiehiä. Paqvalin on esitellyt selvittäjän ehdotuksen ja yhdistymissopimuksen pääpiirteittäin ja tämän jälkeen on käyty keskustelu ja esitetty kuntajakoselvittäjälle kysymyksiä. Kuntalaisilla on ollut myös mahdollisuus esittää kunnanhallitukselle kirjallisia huomautuksia kuntajakoselvityksestä 14.1.2015 klo 15.00 mennessä.
Kunnan harkinnassa on ollut, miten ja missä laajuudessa kuntalain 27 §:ssä tarkoitettuja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia varataan. Kuntalaisille on edellä todetuin tavoin tiedotettu kuntajakoselvityksestä, heillä on ollut koko ajan mahdollista saada asian valmisteluun liittyvää materiaalia ja heille on myös varattu tilaisuus esittää huomautus selvityksen johdosta.
Valtuuston päätös ei ole syntynyt A:n valituksessa esitetyin perustein riittävien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamatta jättämisen vuoksi virheellisessä järjestyksessä.
Kunnallista kansanäänestystä koskeva valitusperuste
Kuntalain 30 §:n 1 momentin mukaan valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kuntarakennelaissa tai muussakaan laissa ei ole säädetty, että ennen kuin asianomaisen kunnan valtuusto tekee ministeriölle esityksen kuntien yhdistymisestä, asiassa olisi järjestettävä kunnallinen kansanäänestys. Neuvoa antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen on siten valtuuston harkinnassa. Kyseinen kuntalain säännös vastaa kunnallishallinnon edustukselliseen demokratiaan perustuvaa järjestelmää, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto, eikä päätös ole myöskään A:n valituksessaan esittämällä tavalla perustuslain vastainen. Valtuuston päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että asiaa valmisteltaessa ei ole järjestetty neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä eikä ole muutoinkaan tästä syystä lainvastainen.
- - -
Päätöksen sisällöllistä lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet
Valtuuston päätöstä on valmisteltu kunnanhallituksessa 19.1.2015 (§ 4). Kunnanhallituksen päätösesitystä on päätöksen esittelyosiossa perusteltu muun ohella seuraavasti:
Valtuusto on päättänyt hyväksyä kuntajakoselvittäjän ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta siten, että Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat 31.12.2015 ja ne yhdistetään 1.1.2016 uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. Kuntajakoselvittäjän ehdotus on perustunut 15.12.2014 päivättyyn yhdistymissopimukseen ja sen liitteenä olleeseen jatkoselvitysaineistoon. Valtuusto ei ole asiasta päättäessään ollut oikeudellisesti sidottu vuonna 2010 toteutetun mielipidekyselyn tulokseen. Selvitysaineiston tai yhdistymissopimuksen ei ole osoitettu sisältävän virheellistä tietoa. Valtuusto on voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla ja rajoissa päättää hyväksyä kuntajakoselvittäjän ehdotuksen ja yhdistymissopimuksen, eikä päätös ole syntynyt valituksissa esitetyillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä tai ole muutenkaan lainvastainen. Hallinto-oikeus ei voi kunnallisvalituksen yhteydessä arvioida tehdyn päätöksen tarkoituksenmukaisuutta.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Kuntalaki (365/1995) 90 §
Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti
Hallintolaki 6 §
Kuntarakennelaki 2 §, 4 §, 16 § ja 52 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Marja Tuominen ja Elina Ranz, joka on myös esitellyt asian.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A
on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan.
Kuntaliitosta koskevassa äänestyksessä valtuustossa on tapahtunut virhe. Ennen valtuuston äänestystä eri puolueet sopivat äänestyskäyttäytymisestä lainvastaisesti. Kuntaliitosasia tulisi käsitellä valtuustossa uudelleen. Asiassa olisi tullut järjestää kuntalaisäänestys. Vuonna 2010 järjestetyssä kuntalaisäänestyksessä suurin osa kuntalaisista vastusti kuntaliitosta.
Nastolan kunnanhallitus
on antanut valituksen johdosta selityksen.
Selvitystyön ajan on käytössä ollut internetsivut www.salpauskunta.fi, joilta on ollut saatavissa ajankohtaista valmistelumateriaalia. Päättäjiä on tiedotettu myös erikseen toimittamalla heille valmistelumateriaalia ja esimerkiksi valtuustoinfo-tilaisuuksissa. Valmistelua on pyritty tekemään avoimesti eri näkökulmat huomioiden. Kuntalaisten kuulemistilaisuus järjestettiin Nastolassa 8.1.2015, lisäksi varattiin kuntarakennelain mukaisesti tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi.
A
on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Eija Siitari ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.