Supreme Administrative Court dismisses appeal against environmental permit for peat production in Finland. Court upholds permit conditions regarding water treatment and monitoring. Decision confirms no significant pollution risk exists. Appeal rejected due to insufficient grounds for change.

Asia

Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 27.6.2013 n:o 13/0188/1

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto

on päätöksellään 7.3.2012 n:o 17/2012/1

myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Päsmärinsuon turvetuotannon jatkamiseen ja uusia turvetuotantoalueita käsittävään turvetuotantoon Sonkajärven kunnassa. Päätös korvaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen 4.12.2006 n:o 106/06/02.

Päsmärinsuon turvetuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen noin 172 hehtaaria, josta uutta aluetta on noin 28,8 hehtaaria.

Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä alapuolisten vesialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta on määrätty hyvitettäväksi kalatalousvelvoitteella. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei ennalta arvioiden ole katsottu aiheutuvan.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan saajalle luvan aloittaa Päsmärinsuon uusien vesienkäsittelyrakenteiden rakentamisen ja toiminnan muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava 5 000 euron suuruinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta uusilla, tuotantoon valmistelemattomilla alueilla ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta voimassa olevan luvan 4.12.2006 n:o 106/06/2, sellaisena kun Vaasan hallinto-oikeus on 12.10.2007 antamallaan päätöksellä n:o 07/0607/3 sitä muuttanut, lupamääräyksiä noudattaen.

Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon uusien vesienkäsittelyrakenteiden osalta.

Päätös sisältää lupamääräykset 1-16, joista määräykset 1-7 ja 13-16 kuuluvat seuraavasti:

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan tuotantosuunnitelmakartan (6.9.2011, MK 1:8 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen pintavalutuskentiltä 1 ja 3 laskuojissa ja pintavalutuskentältä 2 suoraan Suurensuonpuroon.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevien tuotantosuunnitelmakartan ja pintavalutuskenttien 1 - 3 piirustusten mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeu­tusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä 3 olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla vähintään 10 metrin välein. Tarvittaessa vesien jakautuminen tasaisesti koko pintavalutuskentälle on varmistettava virtausohjaimin. Uutta pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta.

Pintavalutuskentän 3 rakentaminen on toteutettava vuoden 2012 tuotantokauden aikana riippumatta lohkon 1 lisäalueen käyttöönoton ajoittumisesta.

3. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu­tusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Lohkojen 1 ja 2 väliin sijoittuvien auma-alueiden sivuitse kulkevien kokooja- ja eristysojien osalta luvan saajan on esitettävä Pohjois-Savon ELY-keskukselle 31.5.2012 mennessä suunnitelma (esim. MK 1:500) siitä, miten ojien ja aumojen välinen riittävä etäisyys toteutetaan.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset ennen risteyksiä ja muualla 100 metrin välein.

4. Pintavalutuskentän 3 puhdistustehon, mahdolliset toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien, on oltava 1.1.2013 alkaen vähintään seuraava:

- Kiintoaine 50 %

- Kokonaisfosfori 50 %

- Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien.

Jos puhdistustehoa ei saavuteta, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen.

5. Vesienkäsittelyrakenteet on otettava käyttöön ennen uusien tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen niiden käyttöönottoa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti vuosina 2013 - 2014, 2017 - 2018 ja 2021 - 2022. Mikäli pintavalutuskentän 3 puhdistustehovaatimuksia ei saavuteta vuosina 2013 - 2014, on päästötarkkailua jatkettava vuosittain niin kauan, kunnes kentän toimivuus on varmistettu.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

14. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kuitenkin niin, että myös Päsmäriin lisätään seurantapiste. Lisäksi luvan saajan tulee tarkkailla turvetuotannon aiheuttamaa liettymistä vesistössä.

Vesistötarkkailun tarkennettu ja edellä mainitut lisäykset huomioon ottava toteutusohjelma on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen tarkistettavaksi viimeistään 31.5.2012.

Kalataloustarkkailu on tehtävä ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä kalatalousviranomaiselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Sonkajärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

15. Luvan saajan on istutettava Nurmijoen Päsmärinkoskeen vuosittain 600 kpl 1-vuotiaita Vuoksen kantaa olevia järvitaimenen poikasia tai arvoltaan vastaava määrä muita kalanpoikasia Päsmäriin. Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Istukkaiden lajia, kokoa ja kappalemäärää voidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla vaihtaa tai muuttaa muuksi kalanhoitotoimeksi siten, ettei kalaston hoitotulos huonone.

Velvoitetta muutettaessa on kuultava hankkeen vaikutusalueen osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia. Istutuksista on ilmoitettava edellä mainituille.

16. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2012 esitettävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle suunnitelma tuotannosta poistuneiden alueiden siirtämisestä jälkikäyttöön ja mainittujen alueiden vesien käsittelystä sekä tarkkailusta.

Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamisesta on määrätty seuraavaa:

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Luvan saajan on viimeistään 28.2.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 - 11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta.

Aluehallintovirasto on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen mukaan kysymyksessä on Päsmärinsuon turvetuotantoon myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristölupaviraston 4.12.2006 antamalla päätöksellä n:o 106/06/2.

Kun hakemussuunnitelmaan kuitenkin sisältyy vesistöön johdettavien vesien määrän lisääntymistä uusilta tuotantoalueilta (yhteensä 28,8 hehtaaria) ja muutoksia nykyisten tuotantoalueiden vesien käsittelyssä, hakemus on käsitelty ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin nojalla toiminnan olennaisena muutoksena. Lupaharkinta on tehty uudelleen koko toiminnalle, koska hakemus sisältää muutoksia toimintaan kauttaaltaan.

Päsmärinsuon turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 1982. Suunnitellut lisäalueet ovat ojitettuja ja olemassa olevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Uusilla tuotantoalueilla eikä niiden päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Päsmärinsuon olosuhteissa.

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 osalla uusista lohkoista ei ole merkintöjä ja osa on merkitty turvetuotantoalueeksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Päsmärin järven ekologinen tila on vesienhoidon suunnitteluun liittyvässä vesimuodostumien tilan arvioinnissa luokiteltu erinomaiseksi ja Nurmijoen tila hyväksi. Tavoite on pysyttää järven ja joen tila ennallaan. Kattava pintavalutuksen käyttöönotto tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn vähentää toiminnan vesistökuormitusta. Tuotantoala ja vastaavasti päästöt tulevat pienenemään vuoteen 2020 mennessä huomattavasti nykyisestä. Päsmärinsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittely on Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista eikä estä vesistöjen nykyisen tilan ylläpitämistä.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään istuttamalla kalanpoikasia tuotantoalueen alapuoliseen vesistöön. Päsmärinsuon tuotantoalueen vesistövaikutukset eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä Päsmärin ja Nurmijoen reitin luontoarvoja ja kalastoa.

Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta, mukaan lukien uusi 28,8 ha:n tuotantoala, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Uusien vesienkäsittelyrakenteiden rakentaminen ja käyttöönotto tehostavat vesienkäsittelyä ja pienentävät Päsmärinsuon turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi lohkoilla 1 ja 2 on uuden laskeutusaltaan ja uuden pintavalutuskentän rakentaminen tarpeen. Toiminnan aloittaminen edistää tältä osin ympäristönsuojelua ja perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa.

Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Kuivatustöiden aloittaminen uusilla alueilla ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön päästöjä, joita ei voida poistaa. Hakija ei ole esittänyt ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista perusteltua syytä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta uusilla lohkoilla.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi on määrätty käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.

Tuotantoalueen ympäristöön ja kuljetusreittien varrelle leviävästä pölystä = = = aiheutuvan haitan estämiseksi on tarpeen antaa määräykset 7 = = =.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Kalatalousvelvoite on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Istutusvelvoite on määrätty kalatalousviranomaisen esityksen mukaisena.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Tuotannosta poistuneen alueen erottaminen tuotantoalueesta ja siirtäminen jälkikäyttöön vähentää tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ja vesistön kuormitusta. Kasvittuneelta alueelta tulee ympäristöön vähemmän päästöjä kuin avoimelta turvekentältä.

Aluehallintoviraston soveltamat säännökset

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 § 3 momentti, 40 § 1 momentti,

41 - 46, 50, 52, 55, 56, 62, 72, 90, 100, 101, 103 a ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 21, 30 ja 37 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 ja 19 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Aluehallintovirasto on vastauksenaan esitettyjen lausuntojen ja muistutusten johdosta lausunut muun ohella, että hakemuksessa on esitetty riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi.

Aluehallintovirasto on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeen osalta viitannut Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon, jonka mukaan jo toiminnassa olevan tuotantoalueen laajentaminen niin, että kokonaispinta-ala kasvaa yli 150 hehtaarin, ei edellytä ympäristövaikutusten arviointia.

Aluehallintovirasto on vastauksenaan Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n muistutukseen lausunut seuraavaa:

Turvetuotannon kuormitustietoja on olemassa pitkältä ajalta ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuudesta saadaan jatkuvasti uusia tutkimustuloksia. Pintavalutuskenttien ja muiden vesienkäsittelyrakenteiden rakenteelle ja ominaisuuksille asetettavat vaatimukset ovat tarkentuneet tutkitun tiedon lisääntyessä. Ympärivuotinen pintavalutus on tällä hetkellä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa Päsmärinsuon olosuhteissa. Uuden pintavalutuskentän 3 puhdistustehoa tarkkaillaan. Luvan saajan tulee tehostaa kentän toimintaa, jos puhdistustehovaatimus ei täyty.

Hakija on tehnyt kalasto- ja kalastuskyselyn Päsmärinsuon alapuolen osakaskunnille. Pohjois-Savon kalatalousviranomainen on tehnyt koekalastuksia Nurmijoessa. Kalastosta on riittävät tiedot lupa-asian ratkaisemiseksi. Luvan saajalle on asetettu kalatalous- ja kalataloustarkkailuvelvoite.

Turvetuotanto Päsmärinsuolla on alkanut 1980-luvun alussa ja nyt tuotantoon otettavat lisäalueet sijoittuvat eri puolille tuotantoaluetta aiemmin ojitetuille alueille, joilla ei ole tehtyjen luontoselvitysten perusteella erityisiä luontoarvoja.

Pintavalutuskenttien 2 ja 3 pinta-alat täyttävät turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa esitetyn pintavalutuskentän pinta-alavaatimuksen, joka on 3,8 % valuma-alueesta. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on pienempi kuin vaadittu. Kentälle 1 johdetaan vedet 11,3 hehtaarin alueelta, joka on noin 7 % koko turvetuotantoalueesta. Kentän 1 vesienjohtamisjärjestelyjen muutoksista aiheutuisi ennalta arvioiden enemmän päästöjä kuin vesien johtamisesta nykyisellä tavalla. Tuotannosta poistuneet alueet on velvoitettu siirtämään muuhun käyttöön. Valvova viranomainen arvioi, milloin jälkikäytössä olevien alueiden vesiä ei ole enää tarpeen johtaa vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Ulkopuoliset vedet ohjataan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Vesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Vesistön tilaan ja rehevyyteen ovat vaikuttaneet 1980-luvun alussa toimintansa aloittaneen Päsmärinsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien ohella myös valuma-alueen metsäojitukset ja hajakuormitus. Luvan mukaisesta toiminnasta ei ole aiheutunut sellaisia vaikutuksia, että luvan saajalle olisi perusteita asettaa vesistön kunnostusvelvoite. Luvan saaja on velvoitettu tarkkailemaan liettymiä Suurensuonpurossa turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhdistyksen vaatimuksen unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun hankkimisesta ja vaatimuksen pääasian käsittelyn lykkäämisestä kunnes ennakkoratkaisu on saatu.

Hallinto-oikeus on hylännyt yhdistyksen valituksen aluehallintoviraston päätöksestä sekä päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Käsittelyratkaisu

Ympäristöluvan myöntämisessä on ympäristönsuojelulain lisäksi sovellettu jätelain säädöksiä, jotka eivät ole ristiriidassa EU:n jätedirektiivin kanssa. Asiassa ei ole sellaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston IPPC-, vesipuite-, jäte- tai ympäristövaikutusten arviointidirektiiviin liittyviä epäselviä tulkintoja, jotka olisi tarpeen selvittää unionin tuomioistuimelle osoitetun ennakkoratkaisupyynnön avulla.

Koska ennakkoratkaisun pyytäminen on tarpeetonta, pääasian lykkäämiseen ei ole perusteita.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan aloittaa Päsmärinsuon uusien vesienkäsittelyrakenteiden rakentaminen ja toiminta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristön saattamiseen ennallaan on asetettu 5 000 euron suuruinen vakuus. Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta uusilla, tuotantoon valmistelemattomilla alueilla ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta voimassa olevan luvan lupamääräyksiä noudattaen.

Hallinto-oikeus on katsonut aluehallintoviraston tavoin, että uusien vesienkäsittelyrakenteiden rakentaminen ja käyttöönotto tehostavat vesienkäsittelyä ja pienentävät Päsmärinsuon turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön. Toiminnan aloittaminen edistää tältä osin ympäristönsuojelua ja perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa eikä myönnetty oikeus tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Lisäalue

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) edellä 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Luvassa on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta tämän lain 6 §:n 2 momentin mukaisesti arvioitaessa sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä 43 §:n 3 momentin mukaisesti annettaessa otettava huomioon, mitä toiminnan sijoituspaikkaa ja vaikutusaluetta koskevassa tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaisessa tulvariskien hallintasuunnitelmassa on esitetty.

Olemassa oleva toiminta

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Asiassa saatu selvitys

Päsmärinsuo sijaitsee Sonkajärven kunnassa Sälävän-Nurmijoen valuma-alueella, joka on osa Nilsiän reitin latva-alueita. Päsmärinsuon turvetuotantoalueen valmistelu on aloitettu vuonna 1979 ja ensimmäisen osan tuotanto alkoi vuonna 1982. Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli myöntänyt vuonna 2006 ympäristöluvan noin 142 hehtaarin tuotantoalalle. Tuotannosta on poistunut 20,2 hehtaaria aluetta, jolla ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä.

Uutta pinta-alaa Päsmärinsuolle on suunniteltu auma-alueineen 28,8 hehtaaria. Laajennusalue koostuu pääasiallisesti ojitetusta, pitkälti muuttuneista alueista. Laajennusalueiden kasvillisuus- ja linnustoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.

Turvetuotantoaleen valumavesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, virtaamasäätöpadot sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat. Ympäristöluvassa on hyväksytty uuden ympärivuotisesti toimivan pintavalumakentän perustaminen ja olemassa olevat kaksi pintavalutuskenttää muutetaan ympärivuotisesti toimiviksi.

Päästötarkkailua Päsmärinsuolla ei ole ollut. Vesienkäsittelyn tehostamisen ja uusien tuotantoalueiden käyttöönoton jälkeen kiintoaineen bruttokuormituksen vesistöön on hakemuksen mukaan arvioitu vähenevän vuoden 2003-2010 tasoon verrattuna 63 % ja fosforin bruttokuormituksen 12 %. Typpikuormituksen on arvioitu kasvavan 12 %.

Valumavedet johdetaan Suurensuonpuroon, joka laskee Päsmärin järveen. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa Päsmärin kemiallinen-ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja Päsmärin alapuolella olevan Nurmijoen tila on luokiteltu hyväksi. Päsmärinsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutukset näkyvät Suurensuonpuron vedenlaadussa mutta jäävät vähäisiksi Päsmärissä ja Nurmijoessa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevassa lupa-asiassa harkinta kohdistuu lupamääräyksiin ensisijaisesti siten, että tarkistettuina määräysten tulee täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT-tekniikan) vähimmäisvaatimukset, jotka on arvioitava tapauskohtaisesti. Päsmärinsuon olosuhteissa tämä harkinta on tullut kohdistaa erityisesti vesistöpäästöihin.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti Päsmärinsuon kaikki kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden ja kolmen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti Suurensuonpuroon. Uuden pintavalutuskentän tehon varmistamiseksi aluehallintovirasto on asettanut puhdistustehovaatimukseksi kiintoaineelle ja kokonaisfosforille 50 % sekä kokonaistypelle 20 %. Hallinto-oikeus on arvioinut, että toimittaessa aluehallintoviraston päätöksen lupamääräysten 1-4 mukaisesti Päsmärinsuon vesienkäsittely on ympäristönsuojelulaissa edellytetyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Nykytilanteeseen verrattuna vesistöön tulevien kuivatusvesien kuormitus vähenee kiintoaineen ja fosforin osalta. Hallinto-oikeus on arvioinut, kuten aluehallintovirasto, että Päsmärinsuon turvetuotantoalueelle edellytetty vesienkäsittely on riittävä eivätkä turvetuotantoalueen valumavedet vaaranna Päsmärin nykyisen erinomaisen tilan säilymistä. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja päästömääräyksiä voidaan antaa joko puhdistustehoprosentteina tai lähtevän veden pitoisuusrajoina. Hallinto-oikeus on pitänyt pintavalutuskentälle asetettuja puhdistustehovaatimuksia riittävinä. Valituksessa mainittu lähtevän veden CODMn-arvo sisältyy päästötarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtaviin parametreihin.

Luvan myöntämisedellytykset lisäalueelle

Hakemuksen mukaan tuotantoon tarkoitetut 28,8 hehtaarin lisäalueet sijaitsevat kahtena erillisenä alueena nykyisen tuotantoalueen yhteydessä. Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotiseen pintavalutukseen. Lisäalueilla ei ole suojeltavia luontoarvoja. Kalataloudellisten vaikutusten kompensoimiseksi luvassa on määrätty kalatalousviranomaisen esityksen mukainen istutusvelvoite. Edellä tuotantoon otettavien alueiden nykytilasta ja määrätystä vesienkäsittelystä lausuttu huomioon hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain 41-42 §:ssä säädetyt luvan myöntämisedellytykset lisäalueelle ovat täyttyneet ja ympäristölupa on voitu myöntää. Vaatimus päätöksen kumoamisesta ja hakemuksen hylkäämisestä lisäalueen osalta on hallinto-oikeudessa hylättävä.

Lausuma muista valitusperusteista

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista. Hallinto-oikeus on arvioinut, että Päsmärinsuon turvetuotannosta ja sen ympäristövaikutusta on esitetty lupaharkinnan kannalta tarpeelliset selvitykset. Näin ollen valittajan väite hakijan puutteellisten tietojen esittämisestä on hylättävä.

Aluehallintoviraston päätöksessä on annettu lupamääräys 16 koskien turvetuotantoalueen jälkikäyttöä ja tuotannosta poistuneiden alueiden valumavesien tarkkailua. Hallinto-oikeus on pitänyt määräystä riittävänä ja hylkää valituksessa esitetyn turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä koskevan vaatimuksen.

Asiakirjoissa ei ole selvitystä hajakuormituksen lisäksi muista toiminnoista, joilla olisi ympäristövaikutusten osalta lupaharkinnassa huomioon otettavaa yhteisvaikutusta Päsmärinsuon turvetuotantoalueen kanssa.

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n vastaselityksessä mainittujen Päsmärinsuolla 24.7.2012 tehtyjen havaintojen arviointi kuuluu valvontaviranomaisen toimivaltaan eikä lupahakemuksen käsittelyyn aluehallintovirastossa ja lupa-asiassa valituskäsittelyyn hallinto-oikeudessa.

Luvan voimassaoloaika

Hallinto-oikeus on katsonut aluehallintoviraston tapaan, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistaminen on, huomioon ottaen ympäristönsuolelulaissa säädetty lupamääräysten tarkistamisen tarkoitus, voitu määrätä tehtäväksi noin kymmenen vuoden kuluttua.

Johtopäätös

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus on katsonut, ettei aluehallintoviraston päätöstä ole valituksessa esitetyistä pääasiaa koskevista perusteista johtuen syytä kumota tai päätöksen lupamääräyksiä muuttaa taikka palauttaa asiaa aluehallintovirastolle.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 36 § 2 momentti

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 35 § 2 momentti, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 46 §, 50 § 2 momentti, 55 § 2 momentti ja 101 § 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

on valituksessaan uudistanut valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle tekemänsä seuraavat vaatimukset:

Asiassa on pyydettävä ennakkoratkaisu unionin tuomioistuimelta yhteisvaikutusten arviointi- ja soveltamistavoista. Ennakkoratkaisulla on selvitettävä:

-onko tuotannon jätevesien ja partikkelien osalta sovellettava suoraan jätteistä annettuja direktiivejä ja IPPC-direktiiviä (2008/1/EY), koska haitalliset partikkelit kulkeutuvat veteen,

-onko muun muassa COD

Mn

:n osalta määriteltävä raja-arvot eikä prosenttitavoitteita,

-onko vesipuite- ja jätedirektiivit pantu oikein täytäntöön ja viranomaisvoimin toteutettu, kun vesistöjen pilaantumista ja jätteitä ehkäiseviä direktiivejä luokitellaan, arvioidaan ja toteutetaan jätelailla, eikä sitä täydentävästi ympäristönsuojelulailla, ja

-onko ympäristönsuojelulain täytäntöönpano ja sen viranomaisvoimin toteuttaminen ympäristövaikutusten arviointidirektiivien mukaista, kun kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa tuotannon kokonaisala erotellaan muun muassa käytössä olevaan, valmisteltavaan, jälkikäyttöön siirtyvään sekä tuotannosta poistuneisiin kenttiin.

Hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset on kumottava ja asia palautettava aluehallintovirastolle sen varmistamiseksi, ettei puutteellisilla tiedoilla tai yhteisvaikutuksilla aiheuteta merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa, tai vaaranneta luonnonolosuhteita.

Päätökseen tulee lisätä alueen jälkikäyttöä koskeva lupamääräys.

Lisäksi yhdistys on vaatinut, että valumavesien puhdistustehon COD

Mn

raja-arvoksi on asetettava esimerkiksi 50 mg/l.

Päätöksen täytäntöönpano ja laajennusosien käyttöönotto on kiellettävä.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on lausunut muun ohella seuraavaa:

Lupapäätöksessä on määritetty vain osa vesiin pääsevistä partikkeleista. Kun lupaa myönnettäessä ei ole ollut käytettävissä edes lähtötietoja siitä, mitä ja kuinka paljon vesistölle haitallisia aineita turvetuotantotoiminnasta on päässyt ja pääsisi vesistöön, lain ja edellä mainittujen direktiivien mukaisia päästötasoja ei ole voitu määritellä. Pelkkä prosentuaalinen reduktiotavoite ilman, että se on sidottu Päsmärinsuon kenttien ominaisuuksiin, ei tuo riittävää varmuutta esimerkiksi humuksen riittävästä vähentämisestä.

Yhdistyksen vastineessa hallinto-oikeudelle kerrotut havainnot osoittavat, että kuivatusvesien puhdistus on vain tilapäistä vesien laskeuttamista ilman, että humusta saataisiin sidottua. Siten tulvien aikana ja vaurioista johtuen kertynyttä humusta pääsee toistuvasti vesistöön. Kun vain osa vesistöön pääsevien partikkeleiden ominaisuuksista ja päästöpulsseista on otettu huomioon, direktiivien soveltaminen ei tässä tapauksessa ole ollut asiallista. Päästöjen käsittely luvissa vain osittain on johtanut haittoihin, jotka olisi tullut estää sekä kansallisen lainsäädännön että direktiivien nojalla. Päästöjen vajaa määrittelytapa kansallisesti johtaa osaltaan siihen, että Päsmärinsuon tuotannosta aiheutuisi pitkään vesistöhaittoja.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue

on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valituksen johdosta.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut

on antanut valituksen johdosta lausunnon. Iisalmen Luonnon Ystäväin ry:n valituksessa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tarvetta muuttaa tai täydentää asiassa aiemmin lausuttua.

Sonkajärven kunnanhallitus

antanut valituksen johdosta lausunnon. Iisalmen Luonnon Ystäväin ry:n valituksessa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tarvetta muuttaa tai täydentää asiassa aiemmin lausuttua.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää aiemmin lausumaansa.

Vapo Oy

on antanut valituksen johdosta lausunnon. Yhtiö on viitannut aiemmin lausumaansa sekä aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten perusteluihin. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, minkä vuoksi valituksenalainen päätös olisi kumottava tai asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ole myöskään perusteita päätöksen muuttamiseen miltään osin.

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää yhdistyksen vaatimuksen ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta.

Lupamääräykseen 13 lisätään uusi näin kuuluva toinen kappale (

lisäys kursiivilla

):

= = =

Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.

= = =.

Valitus hylätään muutoin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Lausuminen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu muun ohella perussopimuksen ja unionin toimielimen säädöksen tulkinnasta. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että velvollisuutta tehdä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö ei kuitenkaan ole silloin, jos kansallisessa tuomioistuimessa ei esiinny todellista epäilyä unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön soveltamismahdollisuudesta asiaan tai jos on täysin selvää, miten unionin oikeutta on kyseisessä tilanteessa asianmukaisesti sovellettava.

Asiassa ei yhdistyksen valituksessa esitetyn johdosta tai muutoinkaan ole tullut esille sellaista kysymystä, jonka johdosta ennakkoratkaisupyynnön esittäminen olisi edellä mainittu huomioon ottaen tarpeen.

Lupamääräyksen 13 muuttaminen

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (

selvilläolovelvollisuus

).

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilantarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Valittajan asiassa esittämään selvitykseen sisältyvät päätelmät ovat samansuuntaisia mainitussa ohjeessa esitetyn selvityksen kanssa.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 4 pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 4 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 13 on täydennettävä edellä ratkaisukohdasta ilmenevällä tavalla.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

Hankkeen vesistövaikutuksia koskeva valitusperusteet

Luonnontilaisilta soilta ja erilaisilta ojitusalueilta lähtevän veden kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuudet saattavat vaihdella hyvin paljon. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on saatu lupaharkinnan kannalta riittävä käsitys hankkeen kuormitusvaikutuksista alapuolisessa vesistössä myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen. Nyt kysymyksessä olevassa turvetuotantohankkeessa erilaisten valuntatilanteiden asianmukainen hallinta ja tarkkailu on lupamääräyksen 13 täydennys mukaan lukien otettu ennalta arvioiden lupamääräyksissä riittävästi huomioon.

Kysymyksessä olevasta toiminnasta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu kuivatusvesien purkuvesistössä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

Kun otetaan huomioon ympäristöluvassa määrätyt toimenpiteet, toiminnasta aiheutuva kuormitus ei ennalta arvioiden vaaranna vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista tai säilyttämistä alapuolisessa vesistössä vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

Muut vaatimukset ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi lausuminen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Taina Nystén. Asian esittelijä Irene Mäenpää.