Supreme Administrative Court dismisses appeal against State Aid recovery order due to lack of clear evidence of abuse.

Asia

Elinkeinokalatalouden rakennetuen takaisinperintää koskeva valitus

Valittaja

Caternet Finland Oy, Helsinki

Päätös, jota valitus koskee

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 30.5.2013 nro 267-270/4/2012

Asian aikaisempi käsittely

Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus

on myöntänyt Caternet Finland Oy:lle (jäljempänä osin Caternet) avustusta seuraavasti:

1. päätöksellä 15.1.2008 avustusta uuden kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen enintään 2 188 029 euroa, josta 911 678,75 euroa on EKTR-rahoitusta ja 1 276 350,25 euroa kansallista rahoitusta. Myönnetty avustus on 30 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä.

2. päätöksellä 27.5.2008 avustusta kalan viipalointikoneen ja annospalaleikkurin hankintaan enintään 33 109,50 euroa, josta 14 237,08 euroa on EKTR-rahoitusta ja 18 872,42 euroa kansallista rahoitusta. Myönnetty avustus on 30 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä.

3. päätöksellä 27.1.2009 avustusta tuotantolaitteiden hankintaan uuteen kalanjalostustehtaaseen enintään 232 061,80 euroa, josta 99 786,57 euroa on EKTR-rahoitusta ja 132 275,23 euroa kansallista rahoitusta. Myönnetty avustus on 20 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä.

4. päätöksellä 28.8.2009 avustusta kuormalavahyllymateriaalin hankintaan ja asennukseen enintään 3 750 euroa, josta 1 612,50 euroa on EKTR-rahoitusta ja 2 137,50 euroa kansallista rahoitusta. Myönnetty avustus on 30 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus on päätöksellään 5.3.2008 Caternet Finland Oy:n hakemuksesta muuttanut päätöstään 15.1.2008 siten, että kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen myönnetty avustus siirretään yhtiön omistamalle Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalle.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

on päätöksillään 26.10.2012 määrännyt perittäväksi takaisin

1. 15.1.2008 myönnetyn tuen seitsemältä vuodelta eli 1 502 671,50 euroa korkoineen tuen maksupäivistä lukien 30.11.2012 saakka,

2. 27.5.2008 myönnetyn tuen puoleltatoista vuodelta eli 9 932,85 euroa korkoineen tuen maksupäivästä lukien 30.11.2012 saakka,

3. 27.1.2009 myönnetyn tuen yhdeksältä vuodelta ja seitsemältä kuukaudelta eli 180 711,46 euroa korkoineen tuen maksupäivistä lukien 30.11.2012 saakka ja

4. 28.8.2009 myönnetyn tuen seitsemältä ja puolelta vuodelta eli 2 317,50 euroa korkoineen tuen maksupäivästä lukien 30.11.2012 saakka.

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisu

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on hylännyt Caternet Finland Oy:n valitukset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksistä.

Valituslautakunta on selostanut keskeiset sovellettavat säännökset ja perustellut päätöstään seuraavasti:

Asian olosuhteista

Silloinen työvoima- ja elinkeinokeskus on myöntänyt Caternet Finland Oy:lle tukea seuraavasti:

1. työvoima- ja elinkeinokeskuksen 15.1.2008 annetulla päätöksellä dnro 1334/3561/2007 on Caternetin 28.8.2007 saapuneen hakemuksen johdosta myönnetty avustusta kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen enintään 2 188 029,00 euroa, mikä on 30 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä. Päätöksen mukaan hankkeen hyväksytyt kustannukset koostuvat suunnittelukustannuksista ja rakentamiskustannuksista ja ovat enintään 7 293 430,00 euroa.

2. työvoima- ja elinkeinokeskuksen 27.5.2008 annetulla päätöksellä dnro 539/3561/2007 on Caternetin 12.4.2007 saapuneen hakemuksen johdosta myönnetty avustusta kalan viipalointikoneen ja annospalaleikkurin hankintaan enintään 33 109,50 euroa.

3. työvoima- ja elinkeinokeskuksen 27.1.2009 annetulla päätöksellä dnro 659/3561/2008 on Caternetin 23.4.2008 saapuneen hakemuksen johdosta myönnetty avustusta kone- ja laiteinvestointeihin enintään 232 061,80 euroa, mikä on 20 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä. Päätöksen mukaan hankkeen tarkoituksena on tuotantolaitteiden hankinta uuteen kalanjalostustehtaaseen.

4. työvoima- ja elinkeinokeskuksen 28.8.2009 annetulla päätöksellä dnro 189/3561/2009 on Caternetin 6.2.2009 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetty avustusta enintään 3 750,00 euroa kuormahyllymateriaalin hankintaan ja asennukseen.

Kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen myönnetty 2 188 029,00 euron suuruinen tuki on silloisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä 5.3.2008 dnro 1334/3561/2007 siirretty hakemuksesta Caternetin omistamalle Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalle.

Tukihakemuksen tarkoittaman laitoskokonaisuuden vastuullisena rakennuttajana on alun perin ollut Caternet, jonka toimialaan tukikelpoinen toiminta on alunperin sisältynyt. Laitoksen hyväksymistä koskevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan pöytäkirjan 28.4.2009 mukaan hakijana on ollut Caternet Finland Oy.

Myös edellä mainitun kauppakirjan allekirjoittamisaikana samat henkilöt ovat olleet sekä toisaalta Caternetin että toisaalta Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidan johdossa. Kummassakin yhtiössä hallituksen puheenjohtajana on ollut N.A., hallituksen jäseninä J.A. ja J.M. Toimitusjohtaja on ollut J.M.

ELY-keskus on neljällä valituksenalaisella päätöksellään 26.10.2012 päättänyt, että tukea peritään takaisin edellä selvitetyllä tavalla. Päätökset on osoitettu Caternet Finland Oy:lle.

Asian arviointi ja johtopäätökset

Tuen ehdoista

Kone- ja laitehankintaa koskevan tukipäätöksen (kalan viipalointi- ja annospalaleikkuri) 27.5.2008 dnro 539/3561//2007 tukiehtojen mukaan avustuksen saaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskukselle tukea saaneiden liiketoimintatilojen käyttötarkoituksen muutok­sesta, toiminnan lopettamisesta tai sen olennaisesta muutoksesta. Hyväk­symistä hankesuunnitelman muutokselle on haettava työvoima- ja elinkeinokeskukselta ennen kuin muutosta ryhdytään toteuttamaan. Tuen kohteena ollutta käyt­töomaisuutta ei saa luovuttaa ilman työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupaa viiden vuoden kuluessa tuen maksamisen päättymisestä. Luovuttamisella tarkoitetaan muun muassa myymistä, lahjoit­tamista, vuokraamista ja lainaamista. Kuormahyllymateriaalia koskevassa tukipäätöksessä 28.8.2009 dnro 189/3561/2009 on määräaikaa (10 vuotta/5 vuotta) lukuun ottamatta samanlainen tukiehto.

Kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen myönnettyä tukea koskevan tukipäätöksen mukaan maksettu tuki voidaan periä kokonaan tai osittain takaisin valtiolle korkoi­neen ja tuen maksaminen lopettaa muun muassa, jos avustuksen saaja ei noudata yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä tai toiminta, jota varten on myönnetty investointeihin tarkoitettua tukea, lope­tetaan, muutetaan tai sitä supistetaan olennaisesti ilman pakottavaa syy­tä kymmenen vuoden kuluessa tuen maksamisen päättymisestä. Kone- ja laiteinvestointeja koskevassa tukipäätöksessä 27.1.2009 dnro 659/3561/2008 on samanlaiset ehdot. Tukipäätöksessä 27.5.2008 dnro 539/3561/2007 ja tukipäätöksessä 28.8.2009 dnro 189/3561/2009 on muuten vastaavanlaiset ehdot, mutta määräaikana on viisi vuotta.

Tukiehtojen noudattamisesta

Jokaiseen tuenmyöntöpäätökseen on kirjattu avustuksen takaisinperimistä koskevina ehtoina muun muassa, että avustuksen saaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskukselle tukea saaneiden liiketoimintatilojen käyttötarkoituksen muutok­sesta, toiminnan lopettamisesta tai sen olennaisesta muutoksesta. Hyväk­symistä hankesuunnitelman muutokselle on haettava työvoima- ja elinkeinokeskukselta ennen kuin muutosta ryhdytään toteuttamaan. Päätöksen mukaan tuen kohteena ollutta kiinteää käyt­töomaisuutta ei saa luovuttaa ilman työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupaa kymmenen vuoden kuluessa tuen maksamisen päättymisestä. Osassa päätöksiä määräaika on viisi vuotta maksamisen päättymisestä. Luovuttamisella tarkoitetaan muun muassa myymistä, lahjoittamista, vuokraamista ja lainaamista.

Valittajayhtiö ei ole väittänytkään tehneensä ainuttakaan ehtokohdassa tarkoitettua ilmoitusta. Jos se olisi sellaisen tehnyt, myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus olisi ollut velvollinen reagoimaan asiaan.

Valittajien yksi keskeisimmistä väitteistä on, että tuen kohteena ollutta omaisuutta ei ole luovutettu. Valitusten mukaan takaisinperintäpäätökset on kumottava, koska omaisuutta ei ole luovutettu. Asia ilmaistaan niissä myös toteamuksin, että valtion avustuksella tuettua omaisuutta ei ole myyty. Kun kuitenkin on kiistatonta, että tietty kauppa on tehty, on asian ratkaisemisen kannalta selvitettävä, onko kyseisessä oikeustoimessa kyse tukipäätösten ehtokohdissa tarkoitetusta tuen kohteena olleen omaisuuden luovuttamisesta.

Valittajan vastuunsa kiistämisen perusteet huomioon ottaen valituslautakunta toteaa sen itsestään selvyyden, että osake on osuus yhtiön kokonaisvarallisuudesta. Jokainen osake tuottaa omistajalleen määrätyt oikeudet ja velvollisuudet yhtiössä. Osakkeen tuottamat oikeudet jakaantuvat varallisuusoikeuksiin ja hallinnoimisoikeuksiin. Yhtä selvää on, että yhtiön kokonaisvarallisuus vaikuttaa osakkeen hintaan. Kun nyt yhtiön kokonaisvarallisuuteen on sijoitettu yhteiskunnan varoja merkittävä määrä, on pidettävä selvänä, että esim. osakkeesta saatava hinta on korkeampi kuin mitä se ilman yhteiskunnan panostusta olisi ollut.

Osake on omaisuutta. Osakkeet on luovutettu. Samalla kun osake on luovutettu, on luovutettu myös yhtiö ja se omaisuus, jonka yhtiö omistaa, uusille osakkeenomistajille. Osakkeiden omistuksen kautta osakkeenomistajilla on osakeyhtiölain osoittamin tavoin hallinnoimisoikeus yhtiössä ja yhtiön varallisuus on myös osakkeen hinnan ym. kautta määrittyen myös osakkeenomistajan varallisuutta. Osakkeenomistajan oikeus yhtiön nimissä olevaan varallisuuteen realisoituu esimerkiksi yhtiötä purettaessa, kun velkojen kattamisen jälkeen jäävä omaisuus jaetaan osakkaille osakkeiden määrän (ja laadun) osittamissa suhteissa. Toisin sanottuna vastoin valittajan väitettä omaisuutta on luovutettu, niin kuin 27.3.2012 päivätty osakekauppakirja osoittaa.

Valituslautakunnan käsityksen mukaan yhtiön kokonaisvarallisuudella on merkitystä sen osakkeiden arvoon. Näin se tuki mikä on myönnetty, on tullut osakeyhtiölle kasvattaen sen kokonaisvarallisuutta, mikä puolestaan realisoituu osakeyhtiön osakkeiden arvonnousuna. Osakeyhtiön kokonaisvarallisuus määrittää osakkeiden kauppahintaa. Yhteiskunnan merkittävä tuki on nostanut yhtiön kokonaisvarallisuuden määrää ja sitä kautta vaikuttanut osakkeiden hintaan. Yhtiön saama tuki on merkittävä, katsotaanpa sitä mistä näkökulmasta hyvänsä. Yhtiön kokonaisvarallisuutta ei näissä oloissa voida pitää sellaisena entiteettinä, että siihen ei olisi kohdistunut mitään kyseessä olevasta tuesta, vaan tuen on katsottava tulleen osaksi yhtiön hallinnoimaa varallisuutta.

Kun tukiehtoja ei ole noudatettu, tuki on tullut periä takaisin. Valituslautakunta viittaa tältä osin myös valituksenalaisiin Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätösten perusteluihin ja toteaa lisäksi, että vaikka omaisuus olisi siirretty tukikelpoisellekin taholle, se olisi edellyttänyt tukiehtojen mukaista menettelyä. Caternet Finland Oy:n osakekannan myynnistä Lännen Tehtaat Oyj:lle ei ole etukäteen ilmoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, eikä myynnille ole haettu etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyntää. Hakija ei ole väittänytkään näin menetelleensä minkään takaisinperintäpäätöksen osalta. Tuet ovat valituslautakunnan käsityksen mukaan takaisinperittävissä jo tällä perusteella.

Perusteesta, jonka mukaan Lännen Tehtaat Oyj ei ole tukikelpoinen yhtiö

Valituksen mukaan valituksenalaiset päätökset ovat virheelliset siltä osin kun niiden mukaan Lännen Tehtaat Oyj ei olisi tukikelpoinen yhtiö. Valituksenalaisten päätösten mukaan ostaja ei ole mikroyritys eikä pieni tai keskisuuri yritys eikä yritys, jolla on alle 750 työntekijää tai jonka liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa, joten se ei ole neuvoston asetuksen (EY) N:o 498/2007 artiklan 35 mukaan tukikelpoinen yritys. Asiaa ei ole enemmälti perusteltu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituslausunnossa asiasta ei myöskään ole enempää selvitystä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Caternet Finland Oy:lle toimittamassa kuulemiskirjeessä 10.5.2012 on todettu, että ostaja ei ole tukikelpoinen yritys.

Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 35 artiklan 3 kohdan mukaan investointitukea myönnetään ainoastaan

a) mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille;

ja

b) yrityksille, jotka eivät kuulu 3 artiklan f alakohdan määritelmän soveltamisalaan ja joilla on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.

Viitatun 3 artiklan f alakohdan mukaan "mikroyrityksillä sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä" tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä mikroyrityksiä, pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 artiklan 1 kohdan mukaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Saman säädösliitteen 3 artiklan 1 kohdan mukaan riippumattomia yrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.

Muiden kuin edellä mainittujen yritysten osalta arviointiperusteet ovat siten seuraavat: alle 750 työntekijää tai liikevaihto alle 200 miljoonaa euroa.

Lännen Tehtaat Oyj:n www-sivuilla olevan osavuosikatsauksen 1.1. - 30.9.2012 tiivistelmän mukaan vuoden 2012 heinä - syyskuussa konsernin liikevaihto oli 92,7 (77,6) miljoonaa euroa ja tammi - syyskuussa liikevaihto oli 263,2 (255,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto ajalla 1 - 9/2012 263,2 miljoonaa euroa. Ajalla 1-12/2011 liikevaihto oli 335,5 miljoonaa euroa. Lännen Tehtaat Oyj:n www-sivuilla olevan vuotta 2011 koskevan vuosikertomuksen sivu 7 mukaan liikevaihto vuonna 2011 oli pakasteliiketoiminnassa 45,3 miljoonaa euroa, kalaliiketoiminnassa 84,3 miljoonaa euroa, vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa 204,9 miljoonaa euroa ja muissa toiminnoissa 2,7 miljoonaa euroa eli yhteensä 337,2 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen lukujen perusteella arvioiden Lännen Tehtaat Oyj:n liikevaihto olisi sallittua suurempi.

Lännen Tehtaiden www-sivuilla olevan vuosikertomuksen 2011 sivu 11 esitetyn kaaviokuvan perusteella liiketoiminnoittain (pakasteliiketoiminta, kalaliiketoiminta, vilja- ja öljykasviliiketoiminta ja muut toiminnot) eritelty henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2011 olisi ollut yhteensä 729 henkilöä. Sivulla 7 olevan kuvan perusteella henkilöstö keskimäärin vuonna 2011 olisi ollut yhteensä 596, eli valittajan esittämä luku.

Pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Suosituksen 5 artiklan mukaan henkilöstömäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. Suositus siten vastaa valittajan esittämää.

Neuvoston asetuksen 1198/2006 55 artiklan 3 kohdan mukaan menoihin voidaan myöntää kalatalousrahaston rahoitusosuutta ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet hallintoviranomaisen päättämistä toimista seurantakomitean ennalta vahvistamien perusteiden mukaisesti. Artiklan 4 kohdan mukaan menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt hyväksytään kansallisella tasolla lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia. Säännöt koskevat kaikkia toimintaohjelman mukaisesti ilmoitettuja julkisia menoja. Kansallisiin säädöksiin ei tältä osin sisälly nyt kyseessä olevan asian lopputulokseen vaikuttavia yksityiskohtaisia tukikelpoisuussäännöksiä. Kansallista ohjelmaa on kuitenkin muutettu seurantakomitean päätösten myötä seuraavasti:

Jokaisessa edellä mainitussa ohjelmaversiossa on mainituilla sivuilla lisäksi todettu komission asetuksen N:o 498/2007 14 artiklan 2 kohdassa mainittua vastaavasti muun muassa, että yhteisön tasolla on asetettu vaatimus, jonka mukaan mikro- ja pienyritykset tulee asettaa etusijalle muihin yrityksiin nähden. Linjaukset koskevat kaikkia toimintalinjasta II myönnettäviä investointitukia. Myös neuvoston asetuksen 1198/2006 35 artiklan 5 kohdasta ilmenee mikroyritysten ja pienyritysten etusija.

Kuten edellä on todettu, valtionavustuslain (688/2001) 14 §:n 2 momentin mukaan valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. Tukipäätösten tukiehtojen mukaan hyväk­symistä hankesuunnitelman muutokselle on haettava työvoima- ja elinkeinokeskukselta ennen kuin muutosta ryhdytään toteuttamaan. Osakekannan myynnistä Lännen Tehtaat Oyj:lle ei ole ilmoitettu eikä myynnille ole haettu etukäteen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyntää.

Takaisinperinnän kohdentamisesta

Valittaja ilmoittaa 29.11.2012 vireille tulleessa valituksessaan dnro 270/4/2012 (ELY-keskuksen dnro 1334/3561/2007), että se ei ole oikea vastaaja asiassa. Sen mukaan 26.10.2012 annettu valituksenalainen päätös tulee kumota, koska Caternet ei ole päätöksessä mainittu tuen saaja. Päätös kohdistuu näin ollen väärään oikeushenkilöön. Tuki on Caternetin mukaan siirretty toiselle oikeushenkilölle, Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita Oy:lle. Valituslautakunta toteaa, että valittajan on esittämillään seikoilla katsottava kiistäneen asianosaisuutensa kyseisen valituksenalaisen hallintopäätöksen kohteena.

Valittaja on hakenut kyseisiä tukia 12.4.2007, 28.8.2007, 23.4.2008 ja 6.2.2009 vireille tulleilla hakemuksillaan dnro:t 539/3561/2007, 1334/3561/2007, 659/3561/2008 ja 189/3561/2009. Ensimmäisellä hakemuksella avustusta haettiin tuotantotekniikan nykyaikaistamiseen, muissa tukikohteeksi ilmoitettiin kalanjalostustehdas. Kaikissa hakemuksissa hakijana on ollut Caternet Finland Oy. Uudenmaan silloinen työ- ja elinkeinokeskus on hakemukset hyväksyen antanut niihin myönteiset tukipäätökset tuotantotekniikan nykyaikaistamista koskevaan hakemukseen 27.5.2008 ja kalanjalostustehdasta koskeviin hakemuksiin 15.1.2008, 27.1.2009 ja 28.8.2009. Päätökset on annettu Caternet Finland Oy:lle eikä yhtiö ole niistä valittanut. Tässä vaiheessa valittajayhtiö Caternet Finland Oy:n asianosaisuudesta ja siitä, että se on tuen hakijana ja saajana vastuussa tuen käytöstä ja muista tukiehtojen ja asiaa koskevien säännösten mukaisesti määrittyvistä vastuista ei voi olla epäselvyyttä ainoankaan tukipäätöksen osalta.

Alun perin tuensaajana on ollut Caternet. Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita on Caternetin täysin omistama tytäryhtiö. Tuen siirtäminen Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalle on esitetty ja toteutettu teknisenä järjestelynä. Tytäryhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalla ei ole ollut omaa henkilökuntaa eikä henkilöstökuluja. Muun muassa silloin, kun 27.3.2012 on allekirjoitettu kauppakirja osakekannan myynnistä Lännen Tehtaat Oyj:lle, samat henkilöt ovat olleet sekä toisaalta Caternetin että toisaalta Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidan johdossa. Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita ei harjoita kalanjalostustoimintaa tai vastaavaa toimintaa. Kalanjalostustoiminnan harjoittajana investointituella rahoitetussa laitoskokonaisuudessa on ollut Caternet.

Johtopäätöksenään tältä osin valituslautakunta toteaa, että Caternet Finland Oy on vastuullinen asianosainen alkuperäisen tukipäätöksen osoittamin tavoin ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on perustellusti osoittanut valituksenalaisen 26.10.2012 päivätyn takaisinperintäpäätöksen Dnro 1334/3561-2007 Caternet Finland Oy:lle.

Muista valitusperusteista

Valituksen mukaan Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidan ja sen emoyhtiön Caternetin toimintaa on jatkettu ennallaan, toimintaa ei ole valtionavustuslain 22 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla supistettu olennaisesti tai luovutettu toiselle. ELY-keskukselle annetussa vastineessa on todettu muun muassa, että tuettua toimintaa ei ole lopetettu, muutettu tai supistettu. Osakekannan kaupasta huolimatta tuen saajana on edelleen Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita eikä kyseisen yhtiön tai sen emoyhtiön Caternetin liiketoiminnassa ole tapahtunut mitään muutoksia. Valittaja viittaa tässä yhteydessä yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain (1336/2006) 26 §:ään ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjeeseen 22.6.2010. Valituslautakunta toteaa tältä osin, että edellä mainittua lakia 1336/2006 ja siihen liittyvää työ- ja elinkeinoministeriön ohjetta ei sovelleta nyt kyseessä oleviin avustuksiin.

Valittajan mukaan takaisinperintää ei voi perustaa pelkästään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa mainittuun Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (1198/2006) 56 artiklaan. Valituslautakunta toteaa, että kyseessä on yhteisön asetus ja yhteisön asetukset ovat lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaa yhteisön oikeutta. Takaisinperintäperusteista on lisäksi säännöksiä edellä selostetuissa kansallisissa säädöksissä ja tuen myöntöpäätöksissä on takaisinperintää koskevia edellä selostettuja ehtoja.

Valittajan mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laiminlyönyt kuulla Caternetia asianmukaisesti valituksenalaisissa päätöksissä mainitusta perusteesta, jonka mukaan Lännen Tehtaat Oyj ei olisi tukikelpoinen yritys. Valituslautakunta toteaa seuraavaa: hallintolain (434/2003) 32 §:n mukaan selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä. Kuten edellä on todettu, ELY-keskuksen kuulemiskirjeessä 10.5.2012 on mainittu, että ostaja ei ole tukikelpoinen yritys. Asiaa ei ole kuulemiskirjeessä käsitelty enemmälti, mutta siinä on joka tapauksessa tuotu esille tämä peruste. Kun valittaja on lisäksi voinut esittää perusteensa tältä osin valitusvaiheessa, valituslautakunta ei tämän vuoksi kumoa valituksenalaisia päätöksiä ja palauta asiaa uudelleen käsiteltäväksi.

Edellä selvitetyillä perusteilla ja ottaen huomioon sovellettavien säännösten ja tuen myöntöpäätösten ehtojen kokonaisuuden ja etenkin sen, että myynnistä Lännen Tehtaat Oyj:lle ei ole etukäteen ilmoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, eikä myynnille ole haettu etukäteen sen hyväksyntää, valituslautakunta katsoo, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on voinut päättää periä tukia takaisin. Valituslautakunta toteaa, että takaisinperintää on jo huojennettu kun päätösten mukaan takaisinperinnässä on otettu huomioon aika, jona tukiehtoja on noudatettu ja määrätty avustukset perittäväksi takaisin korkoineen puuttumaan jääneeltä ajalta suhteessa velvoiteaikaan. Enempään kohtuullistamiseen ei ole perusteita ottaen huomioon kauppahinnan suuruuskin.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolain 6 §:ä koskevista hallituksen esityksen perusteluista ilmenee muun muassa, että luottamuksensuojan arviointi perustuu viime kädessä tapauskohtaiseen harkintaan, jossa yksityisen luottamusta tulee punnita suhteessa julkiseen etuun. Luottamuksensuojan arviointikysymyksissä asianosaisen selonotto- ja tarkistusvelvollisuuden laajuutta mitataan lähinnä sen valossa, miten vastuullinen ja samat tiedot omaava toinen henkilö olisi käyttäytynyt samassa tilanteessa. Valituslautakunta katsoo, että nyt kyseessä olevissa olosuhteissa luottamuksensuojaperiaate ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Myöskään suhteellisuusperiaate ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on

kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Edellä mainittu säännös ja nyt kyseessä olevan asian lopputulos huomioon ottaen valituslautakunta katsoo, ettei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkoineen hylätään.

Oikeusohjeet

Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006 Euroopan kalatalousrahastosta 17, 34, 35, 55, 56, 96 ja 100 artikla

Komission asetus (EY) N:o 498/2007 Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 14 artikla 2 kohta, 34 artikla

Laki Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista (1447/2006) 2, 3, 6 ja 19 §

Komission suositus 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä liite 2, 3 ja 5 artikla

Valtioneuvoston asetus Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista (639/2007)

Laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994) 9 §

Valtionavustuslaki (688/2001) 13, 14, 22, 24, 25 ja 26 §

Hallintolaki (434/2003) 6, 31, 32, 34 ja 36 §

Osakeyhtiölaki (624/2006) 8 luku 12 §

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 74 §

Kirjanpitolaki (1336/1997, muut. 629/2001) 1 luvun 5 ja 6 §

Komission päätös Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta 2007-2013 K(2007) 5735 20.11.2007

Komission päätös 26.6.2009 K(2009) 5288 Suomen elinkeinokalatalouden toiminta ohjelmaa 2007-2013 koskevan päätöksen K (2007) 5735 muuttamisesta

Komission päätös 20.9.2012 C (2012) 6441 Suomen elinkeinokalatalouden toiminta ohjelmaa 2007-2013 koskevan päätöksen K (2007) 5735 muuttamisesta

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Caternet Finland Oy

on valituksessaan vaatinut, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätös kumotaan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen takaisinperintäpäätökset kumotaan tai niitä muutetaan siten, että takaisinperittäväksi määrättyä avustuksen määrää kohtuullistetaan. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 63 142,28 eurolla laillisine korkoineen.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Tukien kohteena olevaa omaisuutta ei ole luovutettu ja tukien kohteena olevan omaisuuden omistus- ja hallintaoikeus on edelleen Caternetilla ja Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalla. Valituksenalaisten tukipäätösten mukaan tuen kohteena ollutta käyttöomaisuutta ei saa luovuttaa ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa ennen kuin määräaika on kulunut umpeen. Tuettua käyttöomaisuutta ovat tässä tapauksessa toimitilat, kalanjalostustehtaan tuotantolaitteet, kalan viipalointi- ja annospalakone sekä kuormalavahyllymateriaali, ei Caternetin koko varallisuus. Tuensaajan omistuspohjassa tapahtuneet muutokset eivät merkitse tuetun omaisuuden omistus- tai hallintaoikeuden luovutusta. Tuen kohteena ei ole Caternetin kokonaisvarallisuus eikä koko yhtiön myyminen kuulu valtionavustuslain 14 §:n tai avustuspäätösten nojalla ilmoitusvelvollisuuden tai takaisinperinnän piiriin.

Asiassa voidaan käyttää tulkintaohjeena valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain takaisinperintää koskevaa 26 §:ä ja sitä koskevaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjetta. Kyseinen säännös on olennaisilta osin identtinen valtionavustuslain 22 §:n kanssa. Koska asiaa koskevan valtionavustuslain esitöissä ei ole mainintaa siitä, miten kyseessä oleviin tilanteisiin on suhtauduttava, luottamuksensuojaperiaatteen nojalla tuensaajan on voitava luottaa siihen, että samansisältöisten säännösten tulkinta on yhdenmukaista. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa on selkeästi katsottu, että osakkeiden tai osuuksien myyntiä ei pidetä lain tarkoittamana omistus- ja hallintaoikeuden luovutuksena, joka voisi käynnistää takaisinperinnän.

Caternet Finland Oy ei ole takaisinperintäpäätöksessä dnro 1334/3561/2007 mainittu tuen saaja, eikä sitä siten voida velvoittaa maksamaan takaisin hankenumeron 0724018 mukaista tukea. Tuki on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä 5.3.2008 siirretty Caternetin kokonaan omistamalle Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalle, joka myös mainitaan tuen maksatuspäätöksissä tuensaajana. Koska elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on siirtopäätöksen antajana ollut tietoinen tuen saajan vaihdosta, Caternet ei luonnollisesti ole ollut velvollinen ilmoittamaan sille vaihdosta erikseen. Suomen yhtiöoikeuden perusperiaatteiden mukaisesti Caternet Finland Oy ei emoyhtiönä vastaa tytäryhtiönsä vastuista.

Valituslautakunta ei ole perustellut päätöstään hallintolain 45 §:n mukaisesti, koska päätöksen nojalla jää epäselväksi, miksi takaisinperinnän kohtuullistamiselle ei ole perusteita.

Takaisinperintää on kohtuullistettava. Kuten valituksessa on esitetty, sen paremmin avustuspäätöksen avustusehtojen tai asiaan soveltuvien oikeusohjeiden nojalla tuensaajan koko osakekannan kauppa ei ole peruste tuen takaisinperinnälle. Caternet on asianmukaisesti selvittänyt asiaan soveltuvat oikeusohjeet eikä asiassa ole miltään osin kyse tahallisesta väärinkäytöksestä. Asiaa koskevat säännökset eivät ole yksiselitteisiä ja jopa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on ollut tietämätön kaikista asiaa koskevista säännöksistä. Takaisinperintä johtaisi Caternetin osalta täysin kohtuuttomaan lopputulokseen, johon se ei ole voinut millään tavalla varautua.

Euroopan unionin lainsäädännön mukaan tuen takaisinperimistä ei saa vaatia, jos tämä olisi unionin lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista. Takaisinperintää ei siten tule tehdä, mikäli se olisi vastoin sellaisia unionin perustavanlaatuisia periaatteita, kuten luottamuksensuojan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. Valituksenalaisessa asiassa ei avustuspäätöksen avustusehdoista eikä soveltuvista oikeussäännöistä käy ilmi, että tuensaajan tai sen emoyhtiön osakekannan kauppa voisi käynnistää takaisinperinnän. Caternetilla on ollut oikeus luottaa siihen, että sillä ei huolellisesti toimiessaan ole riskiä avustuksen takaisinperinnästä.

Myös valtionavustuslain esitöiden mukaan valtionavustuksen käyttöä koskevien ehtojen ja rajoitusten asettamisessa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Sen mukaan valtionapuviranomainen ei saa määrätä muita kuin valtionavustuksen oikean käyttötarkoituksen varmistamiseksi välttämättä tarpeellisia ja laajuutensa sekä kestonsa puolesta oikeasuhtaisia ehtoja ja rajoituksia. Ehto, jolla rajoitettaisiin mahdollisia tuensaajan omistuspohjassa tapahtuvia muutoksia, ei olisi tuen käyttötarkoituksen varmistamisen kannalta tarpeellinen, saati välttämätön. On selvää, että tilanteessa, jossa myönnetty avustus on kokonaisuudessaan käytetty nimenomaisesti siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty ja avustuksen saaja on huolellisesti noudattanut avustusehtoja, ei avustuksen takaisinperintää voida pitää suhteellisuusperiaatteen mukaisena.

Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen takaisinperintäpäätösten mukaan korko takaisinperittävälle määrälle määrätään tuen maksamispäivästä lukien. Siltä varalta, että tuet voitaisiin Caternetin näkemyksen vastaisesi lainmukaisesti periä takaisin, Caternet on valituksissaan valituslautakunnalle esittänyt, että korko voidaan määrätä maksettavaksi aikaisintaan osakekauppakirjan allekirjoittamispäivästä lukien. Valituslautakunta ei ole mitenkään ottanut kantaa Caternetin esittämiin koron alkamispäivää koskeviin perusteisiin. Näin ollen valituslautakunta ei ole tältäkään osin perustellut päätöstään hallintolain mukaisesti.

Valtionavustuslain 24 §:n mukaan takaisinperittävälIe määrälle on maksettava sen maksupäivästä lähtien korkolain mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Euroopan unionin menettelyasetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 2 kohdan korkoa on puolestaan maksettava siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä. Komission oikeuskäytännössä korko on peritty maksettavaksi ajalta, jona avustus on ollut sääntöjenvastainen. Caternetille myönnetty avustus ei ole voinut olla tukiehtojen vastainen ainakaan ennen yrityskaupan täytäntöönpanoa. Caternetilta voidaan siten periä takaisinperittävälIe avustukselle korkoa maksettavaksi aikaisintaan 27.3.2012 alkaen.

Hallintoprosessi on saanut alkunsa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lainvastaisesta päätöksestä. Päätöksessä on sekä menettelyvirheitä että asiavirheitä. On pidettävä ilmeisen kohtuuttomana, että Caternet joutuisi pitämään asiaan liittyvät oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

on lausuntonaan viitannut 26.10.2012 tekemiinsä päätöksiin ja niiden perusteluihin, maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle 7.1.2013 antamiinsa lausuntoihin sekä muihin asiakirjoihin ja todennut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta, mikä ei olisi ollut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedossa mainittuja päätöksiä tehtäessä ja mikä antaisi aihetta enempään lausumaan.

Caternet Finland Oy:lle

on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätös ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen takaisinperintäpäätökset kumotaan.

2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrätään korvaamaan Caternet Finland Oy:n oikeudenkäynti­kulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 10 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Perustelut

1. Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006

34 artiklan (Jalostamiseen ja kaupan pitämiseen liittyvät investoinnit) 1 kohdan mukaan kalatalousrahastosta voidaan tukea kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamista sekä kaupan pitämistä koskevia investointeja.

Artiklan 2 kohdan mukaan yrityksen omistuksen siirtämiseen ei voida myöntää yhteisön tukea.

Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 35 artiklan (Jalostamiseen ja kaupan pitämiseen liittyvät tukikelpoiset toimenpiteet) 1 kohdan mukaan kalatalousrahastosta voidaan tukea yritysten rakentamista, laajentamista, varustamista ja nykyaikaistamista samalla, kun keskitytään yhden tai useamman seuraavan tavoitteen saavuttamiseen:

a) työolojen parantaminen;

b) kansanterveyden ja hygieniaolojen tai tuotteiden laadun parantaminen ja seuranta;

c) markkinoiden kapealle sektorille tarkoitettujen korkealaatuisten tuotteiden tuottaminen;

d) haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen;

e) vähän käytettyjen lajien, sivutuotteiden ja jätteiden käytön tehostaminen;

f) uusien tuotteiden tuottaminen tai kaupan pitäminen, uusien teknologioiden soveltaminen tai innovatiivisten tuotantomenetelmien kehittäminen;

g) pääasiassa paikallisesta saaliin purkamisesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden kaupan pitäminen.

Artiklan 2 kohdan mukaan investoinneilla on pyrittävä yleisesti edistämään kestävää työllisyyttä kalatalousalalla.

Artiklan 3 kohdan mukaan investointitukea myönnetään ainoastaan

a) mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille;

ja

b) yrityksille, jotka eivät kuulu 3 artiklan f alakohdan määritelmän soveltamisalaan ja joilla on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa.

Artiklan 4 kohdan mukaan poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla tukea voidaan myöntää kaikille yrityksille.

Artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että mikroyritykset ja pienet yritykset ovat etusijalla.

Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 56 artiklan (Toimien pysyvyys) 1 kohdan mukaan jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimi saa kalatalousrahaston tukea ainoastaan, jos kyseiseen toimeen ei kohdistu viiden vuoden kuluessa siitä, kun toimivaltainen kansallinen viranomainen tai hallintoviranomainen on tehnyt tuen myöntämistä koskevan päätöksen, sellaisia huomattavia muutoksia, jotka

a) vaikuttavat sen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista elintä

tai

b) johtuvat joko infrastruktuurin jonkin osan omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista taikka tuotantotoiminnan lopettamisesta tai sen sijainnin muuttumisesta.

Artiklan 3 kohdan mukaan aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin VIII osaston II ja III luvun mukaisesti.

Artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat siitä, että kalatalousrahastosta ei myönnetä tukea yrityksille, joihin kohdistetaan tuen takaisin perimistä koskeva menettely 3 kohdan mukaisesti tuotantotoiminnan siirtämisen vuoksi jäsenvaltion sisällä tai toiseen jäsenvaltioon.

Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 96 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiolla on ensisijainen vastuu tutkia sääntöjenvastaisuudet ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, kun ne toteavat toimien tai toimintaohjelman täytäntöönpano- tai valvontaedellytysten luonteeseen vaikuttavia merkittäviä muutoksia, sekä tehdä tarvittavat rahoitusoikaisut.

Artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on tehtävä toimissa tai toimintaohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät vaadittavat rahoitusoikaisut. Jäsenvaltioiden tekemät oikaisut koskevat toimintaohjelman julkisen rahoitusosuuden peruuttamista kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä kalatalousrahastolle aiheutunut tappio.

Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain

9 §:n 1 momentin mukaan jos 1 §:ssä tarkoitettujen säännösten mukaista tukea on maksettu liikaa tai muutoin perusteettomasti, voi tuen myöntänyt viranomainen päättää liikaa tai perusteettomasti myönnetyn määrän takaisin perimisestä.

Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista annetun lain

2 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan elinkeinokalatalouden kehittämiseen sekä Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti kansallisen strategiasuunnitelman ja kalatalousrahastosta osarahoitettavan toimintaohjelman laatimiseen, arvioimiseen, toimeenpanoon, hallinnointiin, valvontaan ja seurantaan. Säännöksen 2 momentin mukaan tuen hakemiseen, myöntämiseen, maksamiseen, valvontaan, tarkastukseen, palauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 19 §:n 1 momentin mukaan tuen saaja voi olla oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö.

Valtionavustuslain

13 §:n 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä tässä laissa tai 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia.

Säännöksen 3 momentin mukaan jos valtionavustus on myönnetty tiettyä valtionavustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana. Valtionavustuspäätöksessä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöajaksi saadaan määrätä enintään kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta.

Valtionavustuslain 14 §:n 2 momentin mukaan valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.

Valtionavustuslain 22 §:n 1 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi muun muassa, jos:

1) valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 §:n 4 momentin taikka 13 tai 14 §:n vastaisesti;

3) valtionavustuksen saaja on lopettanut valtionavustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle;

4) valtionavustuksen saaja on 13 §:n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka on hankittu valtionavustuksella.

Säännöksen 3 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä sitä edellytetään.

Hallintolain

45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Asiassa saatu selvitys

Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on rahoituspäätöksillään 15.1.2008, 27.8.2008, 27.1.2009 ja 28.8.2009 myöntänyt Caternet Finland Oy:lle EKTR- ja kansallista investointitukea kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen ja siihen liittyviin kone- ja laiteinvestointeihin yhteensä 2 456 950,30 euroa. Rahoituspäätösten perustelujen mukaan hankkeet täyttävät neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 mainitut edellytykset ja niiden toimenpiteet kuuluvat Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toimenpiteeseen nro II.3. Hankkeet parantavat yrityksen kilpailukykyä.

Rahoituspäätöksissä on asetettu hankkeiden avustusehdot. Ehtojen mukaan muun muassa avustuksen saaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskukselle tukea saaneiden liiketoimintatilojen käyttötarkoituksen muutoksesta, toiminnan lopettamisesta tai sen olennaisesta muutoksesta. Hyväksymistä hankesuunnitelman muutokselle on haettava työvoima- ja elinkeinokeskukselta ennen kuin muutosta ryhdytään toteuttamaan. Tuen kohteena ollutta kiinteää käyttöomaisuutta ei saa luovuttaa ilman työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupaa päätöksessä mainitun määräajan kuluessa tuen maksamisen päättymisestä. Osassa päätöksiä määräaika on viisi ja osassa kymmenen vuotta. Päätösten mukaan luovuttamisella tarkoitetaan muun muassa myymistä, lahjoittamista, vuokraamista ja lainaamista.

Rahoituspäätöksissä on erikseen todettu kahdeksan ehtoa, joiden perusteella avustus voidaan periä takaisin kokonaan tai osittain. Tuki voidaan muun ohella takaisinperiä, jos avustuksen saaja ei ole toteuttanut hanketta avustusehdoissa määrätyssä ajassa, avustusehtojen mukaisesti tai avustushakemuksessa esitetyllä tavalla; tai jos toiminta, jota varten on myönnetty investointeihin tarkoitettua tukea, lopetetaan, muutetaan tai sitä supistetaan olennaisesti ilman pakottavaa syytä päätöksissä mainitussa määräajassa tuen maksamisen päättymisestä.

Kalanjalostus- ja logistiikkakeskuksen rakentamiseen myönnetty tuki on 5.3.2008 siirretty yhtiön hakemuksesta sen tytäryhtiölle Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalle.

D.W., J.A., N.A. ja Vermerho Oy ovat 27.3.2012 myyneet Caternet Finland Oy:n koko osakekannan Lännen Tehtaat Oyj:lle. Lännen Tehtaat Oyj:n, joka on 7.5.2013 muuttanut nimensä Apetit Oyj:ksi, palveluksessa oli yhtiön tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2011 keskimäärin 596 henkilöä ja vuonna 2012 keskimäärin 721 henkilöä. Yhtiön liikevaihto oli 335,5 miljoonaa euroa tilikaudella 2011 ja 378,2 miljoonaa euroa tilikaudella 2012.

Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on neljällä 26.10.2012 tekemällään päätöksellä päättänyt, että avustukset peritään takaisin edellä selvitetyllä tavalla. Takaisinperintä on perustunut osakekauppaan ja siitä ilmoittamatta jättämiseen sekä siihen, että ostaja Lännen Tehtaat Oyj ei ole tukikelpoinen yritys. Kaikki neljä päätöstä on kohdistettu Caternet Finland Oy:öön.

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on päätöksestä ilmenevillä perusteilla hylännyt Caternet Finland Oy:n valitukset.

Oikeudellinen arviointi

Takaisinperinnän kohdistaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 5.3.2008 siirtänyt 15.1.2008 Caternet Finland Oy:lle tekemänsä rahoituspäätöksen yhtiön pyynnöstä sen tytäryhtiölle Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaidalle. Näin ollen takaisinperintäpäätös olisi tullut kohdistaa Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaitaan. Kun otetaan kuitenkin huomioon näiden yhtiöiden välinen yhteys sekä se, että pelkästään kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittava kiinteistöyhtiö ei olisi sellaisenaan ollut edes tukikelpoinen, takaisinperintäpäätöstä ei ole tällä perusteella syytä kumota.

Takaisinperintäpäätösten sisällöllinen lainmukaisuus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on ollut oikeus periä avustuksia takaisin vain siinä tapauksessa, että osakekauppa on ollut yhtiötä sitovien oikeusohjeiden ja rahoituspäätösten ehtojen vastainen olosuhdemuutos. Valtionavustuksen saajien on valtionavustuslain 14 §:n 2 momentin mukaisesti ilmoitettava hankkeen päättymisen jälkeisistä asetetussa määräajassa tapahtuneista valtionavustuksen käyttöön vaikuttavista olosuhdemuutoksista, jotta viranomainen voi valvoa avustusten käyttöä ja siten julkista etua. Caternet Finland Oy ei ole ilmoittanut osakekaupasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ei kuitenkaan välttämättä seuraa tuen takaisinperintää, vaan seuraamuksen on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti hyväksyttävässä suhteessa tapahtuneeseen muutokseen.

Asetuksen (EY) N:o 1198/2006 56 artiklassa kielletyillä huomattavilla muutoksilla tarkoitetaan muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista elintä tai johtuvat joko infrastruktuurin jonkin osan omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista taikka tuotantotoiminnan lopettamisesta tai sen sijainnin muuttumisesta. Valtionavustuslain 13 §:n 3 momentissa kielletään omaisuuden käyttäminen pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen sekä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeuden luovutus toiselle. Rahoituspäätösten ehdoissa kielletään kiinteän käyttöomaisuuden luovuttaminen ilman viranomaisen lupaa päätöksissä mainittujen määräaikojen kuluessa.

Investointiavustukset on myönnetty Caternet Finland Oy:lle tuotantolaitoksen rakentamiseen ja sen kone- ja laiteinvestointeihin eli kiinteän käyttöomaisuuden hankintamenoihin. Kiinteistön omistajaksi on sittemmin tullut Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita, jolle myös rahoituspäätös on siirretty. Muulla tavoin käyttöomaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta ei ole välittömästi siirretty toiselle, eikä toimintaa ole lopetettu tai muutettu. Kiinteistön omistavan kiinteistöyhtiön emoyhtiön osakekannan omistajanvaihdos ei sellaisenaan merkitse asetuksen (EY) N:o 1198/2006 56 artiklassa tarkoitettua infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunutta muutosta, eikä sitä ole lähtökohtaisesti perusteltua pitää myöskään valtionavustuslain 13 § 3 momentissa tarkoitettuna omaisuuden luovuttamisena.

Tukea saaneen yhtiön omistajanvaihdos voi sinänsä johtaa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 tarkoitettuun tuen aiheetonta hyödyttämistä koskevaan tilanteeseen, jos omistus siirtyy yritykselle, joka ei olisi ollut tukeen oikeutettu. Asiassa saadun selvityksen mukaan ostajayhtiö Lännen Tehtaat Oyj on avustuksia vuosina 2008 ja 2009 myönnettäessä ollut henkilöstömääränsä perusteella neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 35 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tukikelpoinen yritys. Sillä, että mainitun artiklan 5 kohdan ja 20.11.2007 päivätyn Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman mukaan mikro- ja pienyritykset ovat muihin yrityksiin nähden etusijalla ja että ohjelmamuutoksen 3.10.2011 jälkeen tukea ei myönnetä lainkaan muille kuin mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Tukien takaisinperintä edellyttää, että takaisinperinnän perusteet ovat säännöksistä ja tosiseikoista selkeästi todettavissa. Kysymyksessä olevassa asiassa näin ei ole. Kun otetaan huomioon edellä mainitut asetuksen (EY) N:o 1198/2006 ja valtionavustuslain säännökset ja rahoituspäätösten ehdot sekä se, että Lännen Tehtaat Oyj on avustuksia myönnettäessä ollut tukikelpoinen yritys, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole voinut päätöksissä mainitsemillaan perusteilla määrätä avustuksia takaisinperittäviksi.

2. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on takaisinperintäpäätöksiä tältä osin perustelematta virheellisesti todennut, että Lännen Tehtaat Oyj ei ole tukikelpoinen yritys. Lisäksi takaisinperintä on yhden avustuksen osalta kohdistettu Caternet Finland Oy:öön, vaikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli päätöksellään siirtänyt avustuksen sen tytäryhtiölle. Näillä perusteilla ja asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Caternet Finland Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Korkein hallinto-oikeus katsoo korvattavien oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 10 000 euroa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Timo Viherkenttä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Antti Jukarainen.