Supreme Administrative Court dismissed appeals against demolition permit granted for unlisted heritage building.

Asiat

Purkamislupaa koskevat valitukset

Valittajat

1. Asunto Oy Andersborg Bostads Ab

2. A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 14.6.2013 nro 13/0346/2

Asian aikaisempi käsittely

Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta

on 15.2.2012 (§ 39) tekemällään ja 22.2.2012 julkipanon jälkeen antamallaan päätöksellä myöntänyt Asunto Oy Kokkolan Niemenkulmalle luvan saada purkaa Kokkolan kaupungin 1. kaupunginosan korttelin 9 tontilla 21 osoitteessa Isokatu 7 sijaitseva kolmikerroksinen asuin- ja liikerakennus sekä yksikerroksinen liikerakennus.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Asunto Oy Andersborg Bostads Ab:n ja A:n valitukset lautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Purettavat rakennukset

Purkamislupahakemuksen kohteena on kolmikerroksinen asuin- ja liikerakennus sekä siihen välittömästi liittyvä yksikerroksinen liikerakennus. Rakennuspaikka eli tontti 21 sijaitsee Kokkolan ydinkeskustassa Isokadun ja Itäisen Kirkkokadun välissä korttelin 9 keskiosassa. Purettavaksi tarkoitetut rakennukset sijaitsevat Isokadun varressa.

Kolmikerroksinen asuin- ja liikerakennus eli niin sanottu Niemen talo on rakennettu ensin. Rakennus on satulakattoinen. Yksikerroksinen liikerakennus on rakennettu myöhemmin ja se on pulpettikattoinen. Purkulupahakemuksen mukaan rakennukset on rakennettu vuosina 1958 ja 1965, Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelujen lausunnon mukaan vuosina 1952 ja 1964.

Voimassa olevassa vuonna 1989 hyväksytyssä asemakaavassa tontilla 21 sijaitsevia kysymyksessä olevia rakennuksia ei ole osoitettu suojeltavaksi. Tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jonka tonttitehokkuus on e = 1.75. Tontille on osoitettu rakennusalat kahdelle päärakennukselle. Isokadun varteen osoitetulla rakennusalalla rakennuksen suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty 1/2III. Itäisen Kirkkokadun varteen ja tontin keskiosaan osoitetulla rakennusalalla, joka ulottuu osaksi edellä mainitun yksikerroksisen liikerakennuksen alalle, suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty 1/2II.

Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.5.2009 tonttia 21 koskevan asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksessa tontti osoitettiin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen AL kuuluvaksi ja Isokadun varren rakennusten suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi IIIu5/6. Vaasan hallinto-oikeus kuitenkin kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen 31.12.2009 antamallaan päätöksellä 09/0695/2. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Kokkolan kaupungin kaavoituskatsauksen 2013 mukaan kaupunginhallitus on 5.9.2011 päättänyt aloittaa korttelin 9 asemakaavamuutoksen laatimisen Lakea Oy:n pyynnöstä. Lakea Oy:n tavoitteena on suunnitella tontille 21 ympäristöön sopiva ja kävelykeskustaa täydentävä asuin- ja liikekiinteistö. Kaavoituskatsauksen mukaan asemakaavan muutosluonnos on laadittu vuonna 2012 ja se on tullut hallinnolliseen käsittelyyn alkuvuodesta 2013.

Alueella on voimassa myös vuonna 2006 hyväksytty Keskikaupungin yleiskaava. Rakennusta ei ole yleiskaavassa osoitettu suojeltavaksi tai sellaiseksi rakennukseksi, jonka suojelu tulisi selvittää asemakaavoituksen yhteydessä.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on 28.7.2009 antamallaan päätöksellä päättänyt olla suojelematta Niemen taloa. Päätöksen perustelujen mukaan rakennuksella on rakennussuojelulain 2 §:ssä tarkoitettua kulttuurihistoriallista merkitystä mutta ei kuitenkaan valtakunnallista merkitystä. Päätöksen mukaan rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen voidaan riittävästi turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla.

Lausunnot ja selvitykset

Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelujen suunnitteluarkkitehti

on hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, että purettavaksi tarkoitettu rakennuskokonaisuus on suunniteltu ja rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Rakennuksen osat ovat toiminnallisesti erillisiä. Pohjoispuolinen liike- ja asuinrakennus on kolmikerroksinen ja betonirunkoinen. Etelänpuoleinen yksikerroksinen liiketila on loivasti pulpettikattoinen antaen katutilaan tasakattoisen rakennuksen leiman. Rakennuksen rakennustapa vaikuttaa katutasolla tilapäiseltä liikerakentamiselta eikä sen rakenteissa ole otettu huomioon rakennuksen myöhempää mahdollista korottamista.

Kokkolan kaupungin rakennustarkastaja

on katselmuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, että rakennuksen saattaminen tämän päivän vaatimukset täyttäviksi vaatii täydellisen saneerauksen. Rakennuksen rungon kuntoa on lausunnon mukaan vaikea arvioida.

K.H.Renlundin museo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo

,on lausunnossaan todennut muun muassa, että Niemen talo edustaa sotien jälkeisen ajan arkkitehtuuria. Kolmikerroksisen rakennusosan on suunnitellut arkkitehti SAFA Paavo H. Salminen vuonna 1952. Museovirasto on taannoisen rakennussuojeluesityksen johdosta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle antamassaan lausunnossa todennut, että rakennuksen alkuperäisellä osalla on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä kaupunkikuvallista arvoa, mutta ei sellaista merkitystä, että se tulisi suojella rakennussuojelulain nojalla.

Niemen talo ilmentää edustavalla tavalla 1950-luvun rakentamistavalle ominaisia piirteitä esimerkiksi ulko-ovien, sokkelin ja rappukäytävän osalta. Isokadun puoleisen julkisivun mitoitus ja rytmittely on sovitettu loistavasti Isokadun varren matalahkoon ja iältään kerrokselliseen rakennuskantaan. Tämä koskee etenkin Roosin taloa mutta myös Isokatu 5:ssä sijaitsevaa liike- ja asuinrakennusta. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, sillä talon katukerroksessa on toiminut sen valmistumisesta lähtien vuonna 1908 toimintansa aloittanut ja maakunnassakin tunnettu O. Niemen kultasepänliike.

Maakuntamuseo ei ole puoltanut haettua purkamislupaa Niemen talon osalta vaan on lausunnossaan edellyttänyt rakennuksen säilyttämisen tutkimista vireillä olevan asemakaavoituksen yhteydessä. Rakennuksen 1960-luvulla rakennetulla osalla ei ole säilyttämistä edellyttäviä kaupunkikuvallisia arvoja.

Oikeudellinen arviointi

Valitusten on perusteidensa puolesta katsottava koskevan yksinomaan kolmikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen eli Niemen talon purkamisen edellytyksiä. Asiassa on pidettävä riidattomana, että yksikerroksisen liikerakennuksen purkamiseen ei ole esteitä.

Rakennuksen suojelu asemakaava-alueella ratkaistaan edellä mainitun mukaisesti ensi sijassa asemakaavalla. Niemen taloa ei ole osoitettu suojeltavaksi alueella voimassa olevassa asemakaavassa. Tämän asemakaavan merkitystä arvioitaessa hallinto-oikeus on ottanut huomioon, että asemakaava on laadittu ja vahvistettu sen jälkeen kun rakennuslain (370/1958) silloisiin säännöksiin oli rakennussuojelulain (60/1985) säätämisen yhteydessä sisällytetty rakennussuojelua koskevat kaavan laatimissäännöt. Alueen voimassa olevassa myöhemmin hyväksytyssä yleiskaavassa rakennuksella ei myöskään ole katsottu olevan sen säilyttämistä edellyttäviä arvoja eikä siinä ole edellytetty rakennuksen suojelun tutkimista asemakaavalla. Myöskään vireillä olevassa asemakaavoituksessa rakennuksen suojelua ei ole asetettu kaavoituksen lähtökohdaksi.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Niemen talolla ei ole valtakunnallista merkitystä. Kaavoituksen keinot ovat sinänsä riittäviä suojelun tarpeeseen verrattuna eikä rakennuksen suojeluun ole erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Rakennuksen purkamisesta on siten voitu päättää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella.

Asiassa esitettyjen lausuntojen perusteella Niemen talolla ei itsessään ole maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perinne-, kauneus- tai muita arvoja, vaikkakin rakennus on annettujen lausuntojen mukaan rakennustavaltaan aikakaudelleen tyypillinen. Rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys syntyy rakennuksen soveltuvuudesta Isokadun muuhun rakennuskantaan ja erityisesti sen viereiseen Roosin taloon. Nämä seikat voidaan kuitenkin ottaa huomioon ohjattaessa uudisrakentamista voimassa olevan asemakaavan perusteella vireillä olevassa asemakaavatyössä. Rakennuksen purkaminen ei haittaa kaavoituksen toteuttamista. Rakennuksen kunnolla ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Edellä lausutun perusteella Niemen talon purkamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaisia esteitä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan on tämän johdosta tullut myöntää haettu lupa. Päätöksen kumoamiseen ei ole syytä, joten valitukset on hylättävä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Laki rakennusperinnön suojelemisesta 2 § 2 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 57 § 2 ja 3 momentti, 127 § 1 momentti ja 139 § 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Asunto Oy Andersborg Bostads Ab

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätökset kumotaan ja purkamislupa evätään.

Yhtiö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Purkamisluvan myöntäminen on maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain ja sen tavoitteiden vastaista. Niemen talon vanhaa osaa ei ole esitetty suojeltavaksi vuoden 1989 asemakaavassa eikä alueella voimassa olevassa vuoden 2006 yleiskaavassa.

Vuoden 2009 tonttia koskevassa uudessa asemakaavassa ei esitetty Niemen talon vanhan osan suojelua. Vaasan hallinto-oikeus kumosi sittemmin kaavan muun muassa sillä perusteella, ettei suojelua ollut esitetty Niemen talon vanhalle osalle.

Vireillä olevassa kaavamuutoksessa ei myöskään esitetä Niemen talon vanhan osan suojelua. Länsi-Suomen ympäristökeskus on jättäessään vuonna 2009 Niemen talon vanhan osan suojelematta todennut, että suojelu voidaan turvata asemakaavalla.

Erityiset syyt puoltavat suojelua niin, että lain perusajatus eli arvokkaan rakennuskannan säilyminen toteutuu.

Alueen kaavoissa ei ole huomioitu toisen maailmansodan jälkeistä säilyttämisen arvoista rakennuskantaa mukaan lukien Niemen talon vanhaa osaa.

Niemen talon vanhalla osalla on maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perinne-, kauneus ja muita arvoja.

2. A

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätökset kumotaan ja purkamislupa evätään.

A on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Rakennuksen purkaminen ei vastaisi uudistuneen rakennussuojelulainsäädännön tavoitteita. Päätös purkaa rakennus on tehty epämääräisillä kustannusperusteilla, mikä ei ole rakennussuojelun lähtökohtien mukaista. Alueen asemakaavoitus on käynnistetty, mutta sen eteneminen on auki. Hallinto-oikeuden ratkaisu ei edistä asemakaavoituksen etenemistä.

Se, ettei rakennusta ole suojeltu asemakaavassa tai yleiskaavassa, ei poista suojelun tarvetta. Kaavoituksen yhteydessä tulee arvioida kaavan ajantasaisuus maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti.

Asunto Oy Kokkolan Niemenkulma

on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitukset hylätään.

Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta

on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitukset hylätään.

Asunto Oy Andersborg Bostads Ab:lle

on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.

A

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Esa Hakkola.