Supreme Administrative Court dismissed appeal regarding revocation of construction site supervisor approval for non-compliance.

Asia

Vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskeva valitus

Valittaja

A

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 21.12.2012 nro 12/1118/5

Asian aikaisempi käsittely

Espoon rakennusvalvontakeskuksen rakennepäällikkö

on 1.11.2011 tekemällään päätöksellä­ peruuttanut A:n hyväksynnän vastaavaksi työnjohtajaksi Espoon alueella ja määrännyt, että tämän vastuu rakennusluvan 2010-540-A osalta päättyy välittömästi.

Rakennepäällikön päätöksen kohdan 2 mukaan A:n hyväksyntä vastaavaksi työnjohtajaksi Espoon alueella on peruutettu, koska hän on laiminlyönyt tehtävänsä maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Siten seuraavaa mahdollista vastaavan työnjohtajan tehtävää Espoossa ei käsitellä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 70 §:n 4 momentin tarkoittamana ilmoituksena vaan mainitun pykälän 3 momentin mukaisena hakemuksena, jolloin A:n tulee osoittaa kelpoisuutensa uudelleen vastaavana työnjohtajana toimimiseen. Erityisesti A:n on osoitettava Espoon rakennusvalvonnalle se, että hän on tosiasiallisesti tutustunut Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan A1 kokonaisuudessaan ja että hän hallitsee erityisesti vastaavan työnjohtajan tehtäviin liittyvät määräykset ja ohjeet.

Espoon rakennuslautakunta

on 13.12.2011 tekemällään päätöksellä (§ 214) hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen rakennepäällikön päätöksestä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen rakennuslautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n 1 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n 1 momentin mukaan lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (

vastaava työnjohtaja

). Pykälän 2 momentin mukaan vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan hyväksyy kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rakennustyötä ei saa aloittaa tai jatkaa, ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Hyväksyntä tulee peruuttaa, jos siihen tehtävien laiminlyömisen johdosta tai muusta vastaavasta syystä on aihetta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 73 §:n 2 momentin mukaan vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia muun ohella siitä, että rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä, rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta, luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa ja että rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 75 §:n 1 momentin mukaan ennen rakentamisen aloittamista kunnan asianomaisen viranomaisen on huolehdittava rakennuksen paikan ja sen korkeusaseman merkitsemisestä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti, jos rakennusluvassa näin määrätään. Pykälän 2 momentin mukaan rakennuksen perustustyön tai sitä vastaavan rakennusvaiheen valmistuttua rakentamista ei saa jatkaa ennen kuin katselmuksessa on todettu 1 momentissa tarkoitettu rakennuksen paikka ja sen korkeusasema.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella voidaan pitää riidattomana, että rakennuslupaa, lupatunnus 2010-540, koskeva teollisuusrakennus osoitteessa Koskelontie 16 b, 02920 Espoo, oli otettu osin käyttöön ennen 9.8.2011, jolloin rakenneinsinööri oli suorittanut rakennuskohteessa katselmuskäynnin. Rakennuslupaa koskevissa lupaehdoissa on edellytetty, että työn edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavat katselmukset: paikan merkitseminen, pohja-, sijainti-, perustus-, salaoja-, runko-, rakenne-, vesi- ja viemärilaitteiden, pintavesi-, ilmanvaihtolaitteiden ja loppukatselmus sekä erityinen palotarkastus. Lupaehdoissa on lisäksi edellytetty muun muassa, että työtä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty IV-työnjohtaja, ja että ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä muun muassa vesi- ja viemärisuunnitelmat.

Rakenneinsinöörin 10.8.2011 päivätystä pöytäkirjasta poiketen asiakirjoista ilmenee, että kohteessa on pidetty pohjakatselmus 12.7.2010 ja perustuskatselmus 21.7.2010. Rakenneinsinöörin tarkastuskäynnin jälkeen kohteessa on lisäksi pidetty sijaintikatselmus ja vesi- ja viemärilaitteiden osaloppukatselmus 1.9.2011 ja 8.9.2011 sekä erityinen palotarkastus 10.10.2011. Kohteessa ei ole ennen käyttöönottoa pidetty rakennusluvassa edellytettyjä salaoja-, runko-, rakenne- ja pintavesikatselmusta eikä loppukatselmusta. Tarkastuskäyntiä koskevasta pöytäkirjasta ilmenee myös, ettei rakennusluvassa edellytettyjä IV-suunnitelmia ole toimitettu ja että vastaava IV-työnjohtaja on hyväksymättä. Samoin väestönsuoja on keskeneräinen ja katselmoimatta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Maankäyttö- ja rakennusasetus 76 §

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden, rakennuslautakunnan ja rakennepäällikön päätökset kumotaan ja A:lle palautetaan kelpoisuus toimia Espoossa vastaavana työnjohtajana.

Asiassa on otettava huomioon rakentajista johtumattomat syyt, jotka ovat johtaneet hankkeen rakennusaikataulun pettämiseen. Rakennus olisi voitu liittää kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon marras-joulukuun vaihteessa 2010, mutta tätä ei voitu tehdä, koska johdot valmistuivat vasta huhtikuun alussa 2011. Rakentajien oli kuitenkin vuokrasopimusten johdosta päästettävä vuokralaiset muuttamaan puutteellisiin oloihin maaliskuun alussa 2011.

Rakennepäällikkö on virheellisesti määrännyt hallille ulkopuolisen tarkastuksen, vaikka rakennus ei kuulunut AA-luokkaan, vaan A-luokkaan. Samaan aikaan viereisellä työmaalla on suoritettu vain näennäistarkastuksia. Kaikkia rakentajia tulee kohdella perustuslain mukaan yhdenvertaisesti.

Rakennus on suunniteltu ja rakennettu rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. A on 22.6.2010 hyväksytty kohteeseen vastaavaksi työnjohtajaksi.

Kaupungin viranomaiset ovat merkinneet rakennuksen paikan ja korkeustason. Tässä vaiheessa ei tilattu sijaintikatselmusta, koska se ei nykytekniikan aikakaudella ole välttämätöntä. Mittausalan yrityksillä on samat koneet kuin kaupungilla.

Salaojakatselmusta ei tarvittu, koska aloituskokouksessa todettiin, ettei salaojia tarvita.

Runko- ja rakennekatselmus on tehty ulkopuolisen tarkastajan toimesta.

Ilmastointiyrityksen johtajan tuli hoitaa hyväksyntänsä rakennusvalvontavirastossa, mutta hän laiminlöi tehtävänsä. Tilalle saatu uusi yritys hoiti hyväksynnän.

Väestönsuojan rakentamista ei kiirehditty, koska ympäristöministeriössä oli keväällä 2011 vireillä suunnitelmia, joiden mukaan väestönsuojien rakentamisesta luovutaan.

Sijaintikatselmus on osoittanut rakennuksen olevan oikealla paikalla.

Espoon rakennuslautakunta

on antanut valituksen johdosta lau­sun­non.

Rakennepäällikön päätös on perustunut katselmuspöytäkirjaan 10.8.2011, jonka mukaan rakennus on otettu osin käyttöön. Merkittävää osaa rakennuslupaehdoista ei ole noudatettu. Kohteessa ei ollut ennen käyttöönottoa pidetty muun muassa rakennusluvassa edellytettyjä salaoja-, runko-, rakenne-, pintavesikatselmusta eikä loppukatselmusta. Rakennusluvassa edellytettyjä IV-suunnitelmia ei ollut toimitettu, vastaava IV-työnjohtaja oli hyväksymättä ja väestönsuoja oli keskeneräinen ja katselmoimatta.

Rakennepäällikkö on pöytäkirjan perusteella todennut, että vastaava työnjohtaja on laiminlyönyt tehtävänsä maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, koska hän ei ole huolehtinut maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 73 §:n ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A1 kohdan 4.4.1 määräyksen mukaisista velvoitteista.

Ennen päätöksen tekemistä vastaavaa työnjohtajaa on kuultu hallintolain edellyttämällä tavalla. A ei ole selityspyyntöön antamassaan vastauksessa kiistänyt sitä, että rakennus on otettu luvatta käyttöön.

A

on antanut vastaselityksen.

Rakennuslautakunnan lausunto perustuu rakenneinsinöörin vihapäissään tekemään muistioon. Kuten A on valituksessaan selostanut, suurin osa muistiossa mainitusta ei ole totta. Rakennepäällikkö ei ole kertaakaan käynyt kysymyksessä olevalla työmaalla.

A on myöhemmin toimittanut tänne eri työmailta otettuja valokuvia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevässä ennen lainmuutosta (41/2014) voimassa olleessa muodossaan sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Leo Kaasinen.