Supreme Administrative Court dismisses appeal against environmental permit for peat production due to adequate water treatment plans.

Asia

Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat

1. Keuruun kalastusalue

2. Tarhapään jakokunta

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 27.9.2012 n:o 12/0275/1

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto

on päätöksellään 10.6.2011 n:o 63/2011/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Olkitaipaleensuon turvetuotantoon Keuruun kaupungissa ja Multian kunnassa Uuranjärven vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 36 hehtaaria.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko on määrätty hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta vesistön pilaantumiseen perustuvaa hyvitettävää vahinkoa ei hankkeesta lupaehtojen mukaisesti toimittaessa ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattoman vahingon varalta on annettu ohjaus.

Päätökseen sisältyvät muun ohella seuraavat lupamääräykset:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon 19.1.2010 saapuneen selityksen liitteenä 1a olevan piirustuksen "tuotantoalueet ja vesienkäsittely" MK 1:5 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pesäjokeen ja edelleen Soutujokeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä aluehallintovirastoon 19.1.2010 saapuneen selityksen liitteenä 1a olevan piirustuksen "tuotantoalueet ja vesienkäsittely" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan, pumppausaltaan ja ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla sekä hakemuksesta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja pato. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Turvetuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuoden.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakausta, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Laskentajakso 1.4. - 31.10.

Kiintoaine 50 %, 80 %*

Kokonaisfosfori 50 %, 80 %*

Typpi 20 %, 40 %*

Laskentajakso Muuna aikana

Kiintoaine 50 %*

Kokonaisfosfori 50 %*

Typpi

*tavoitearvoja

Tehot laskentaan tarkkailutulosten perusteella erikseen sulan maan ajan (1.4. - 31.10.) ja sen ulkopuolisen ajan keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos laskentajakson tavoitearvoja ei kahtena peräkkäisenä kautena ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava ennen seuraavan tuotantokauden alkua Keski-Suomen ELY-keskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen.

4. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Kentällä olevat metsäojat on tukittava erityistä huolellisuutta noudattaen ja vähintään 12 kuukautta ennen veden pumppaamisen aloittamista kentälle. Tarvittaessa vesien jakautuminen tasaisesti koko pintavalutuskentälle on varmistettava virtausohjaimin. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Ensimmäisen tuotantovuoden aikana on tehostetusti seurattava pintavalutuskentälle pumpattavan veden jakautumista kentälle. Oikovirtaukset sekä muut veden puhdistumista heikentävät tapahtumat on minimoitava.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutus- ja pumppausaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön.

Päästöt ilmaan = = =

6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Tuotantoalueen ulkopuolella pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen eteläosassa liitekarttaan merkityllä alueella A, kun tuulee koillisen ja idän väliltä, ja tuotantoalueen pohjoisosassa liitekarttaan merkityllä alueella B, kun tuulee etelästä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

= = =

Tarkkailu ja raportointi

12. Toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevan Olkitaipaleensuon (Multia, Keuruu) turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava ympäri vuoden. Lisäksi vesistövaikutuksia on tarkkailtava kuntoonpanon alkamishetkestä vuosittain kolmen vuoden ajan. Täydennetty tarkkailuohjelma on esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukselle ennen kuntoonpanotöiden aloittamista.

Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Keuruun kaupungin ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle, Keuruun kaupungin ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Keuruun kalastusalueelle.

Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Lupa on määrätty olemaan voimassa toistaiseksi. Luvan saaja on määrätty viimeistään 31.3.2019 jättämään aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 - 11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Luvan myöntämisen edellytykset

Olkitaipaleensuon turvetuotantoalue on jo aiemmin ojitettua ja luonnontilaltaan muuttunutta. Tuotantoalueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole erityisiä luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja.

Olkitaipaleensuolle sijoittuvaa tuotantoaluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta käyttötarkoitusta. Tuotantoalueen sijainti maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi osoitetun alueen ulkopuolella ei ole luvan myöntämisen esteenä, kun otetaan huomioon toiminnan kuormituksesta, alueen luonnonarvoista ja sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa huomioon otettavista ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentissa mainituista seikoista saatu selvitys. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen julkaisussa "Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas" tasausaltaille sekä pintavalutuskentälle esitetyt mitoitusarvot. Pintavalutuskäsittelyn puhdistusteholle on asetettu raja- ja tavoitearvot. Pintavalutuskentän rakentamisen osalta on määrätty myös, että kentällä olevien ojien tukkiminen on tehtävä erityistä huolellisuutta noudattaen ja vähintään 12 kuukautta ennen kuivatusveden pumppaamisen aloittamista niille. Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuosille 2010 - 2015 esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella.

Tuotantoalueelta Pesäjokeen ja alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus ei ennalta arvioiden aiheuta vesistössä luvan esteenä olevaa vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.

Tuotantoalue sijaitsee lähellä kahta kiinteistöä, joille voi aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Haitat estetään rajoittamalla toimintaa liitteessä osoitetuilla alueilla ja asettamalla melulle raja-arvot.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Olkitaipaleensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö huomioon ottaen turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Aluehallintovirasto on perustellut lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti:

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 - 5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.

Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6. = = = Lähin asutus on noin 280 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle muun muassa pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa. = = =

Lupamääräyksessä 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Lisäys pintavalutuskentän toimivuuden tarkkailusta on myös tarpeen lupamääräyksen 3 valvomiseksi. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muun muassa Keuruun kalastusalueen ja Tarhapään jakokunnan valitukset aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tai sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1 kohdan mukaan terveyshaittaa, 2 kohdan mukaan merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja 4 kohdan mukaan muun muassa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on mainitun momentin mukaan lisäksi noudatettava muun muassa, mitä lain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun ohella toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan toiminnan vesiin kohdistuvien vaikutusten tarkkailumääräystä annettaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 2 momentin, oikeastaan 3 momentin, mukaan ympäristölupapäätöksestä on käytävä muun ohella ilmi, miten vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat on päätöksessä otettu huomioon.

Asiassa saatu selvitys

Vesienkäsittely ja tarkkailu

= = =

Muut johtopäätökset

Kun sen lisäksi, mitä vesienkäsittelystä on määrätty, otetaan huomioon muut luvassa määrätyt toimenpiteet, toiminnasta aiheutuvan kuormituksen ei ennalta arvioiden voida katsoa vaarantavan vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

Toiminnasta ei edellä todetun vuoksi tai muutoinkaan aiheudu alapuolisessa vesistössä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää pilaantumista. = = = Asiassa saadun selvityksen mukaan myöskään luonnonsuojelusäännöksistä ei aiheudu estettä haetulle ympäristöluvalle.

Turvetuotannon päästöistä vesistöön aiheutuvia muutoksia arvioidaan lähtökohtaisesti ympäristönsuojelulain säännösten perusteella. Ympäristönsuojelulain tavoitteena on ehkäistä ja poistaa muun muassa vesistön pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja. Olkitaipaleensuon vesien johtaminen alapuoliseen vesistöön ei edellytä vesilain mukaista lupaa eikä hankkeen myöskään voida katsoa olevan vesilain vastainen.

Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko ja etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin, pölystä = = = annetut yleiset lupamääräykset sekä pölyävää toimintaa rajoittavat määräykset tietyillä tuulen suunnilla, toiminnasta ei ole katsottava aiheutuvan ympäristönsuojelulain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua pilaantumisesta johtuvaa terveyshaittaa. Näin ollen lupapäätöstä tai sen lupamääräyksiä ei ole myöskään pölyn = = = osalta syytä muuttaa.

Kun lisäksi otetaan huomioon aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, aluehallintoviraston päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Keuruun kalastusalue

on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään.

Vaatimuksensa tueksi kalastusalue on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole esitetty perusteita, ettei turvetuotannosta aiheutuisi merkittäviä haittavaikutuksia tai alapuolisen vesistön tila heikkenisi nykyisestä. Lupahakemuksessa ja päätöksessä esitetty Olkitaipaleensuon turvetuotannon vuosittainen kuormitus alapuoliseen vesistöön ei perustu todellisiin tietoihin, vaan vanhentuneisiin, turveteollisuuden omiin oletuksiin pohjautuviin keskiarvioihin ja hypoteettisiin ominaiskuormitusarvioihin sekä virheellisesti toteutettuihin analyyseihin. Turvetuotannon todelliset kiintoaine- ja erilaiset orgaanisten aineiden päästöt, kuten partikkelimainen ja liukoinen humus, ovat olleet monikymmenkertaisia viime vuosina, jolloin kesä-, syys- ja talvitulvat sekä rajut keväiset sulamisvesien virtaamat ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus.

Olkitaipaleensuon ohutturpeiselle ja ojitetulle alueelle suunniteltu ympärivuotinen vesienkäsittelykenttä lisäisi alapuolisen vesistön kuormitusta. Huomioon on lisäksi otettava Tarhapäänjärven yläpuolisten muiden turvetuotantoalueiden kuormitus ja siten entisestään kasvava Soutujoen kokonaiskuormitus. Olkitaipaleensuon alapuolisen vesistön eli Soutujoen ja Tarhapäänjärven tila on jo nykyisin niin huono, että kaikki lisäkuormitusta aiheuttavat turvetuotantohankkeet on kiellettävä.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan puhdistustehoon lasketaan mukaan myös mahdolliset ohijuoksutukset. Ohijuoksutuksia ei kuitenkaan pystytä mittaamaan eikä valvomaan. Lupahakemuksen kiintoaineen kuormitusarvioinnissa ei ole myöskään otettu huomioon rankkasateiden ja tulvien vaikutusta, joiden kuormitusvaikutukset voivat olla yli kymmenkertaiset verrattuna hakemuksessa esitettyihin kuormitusarvioihin. Hallinto-oikeus on arvioinut kuormituksen virheellisten tietojen perusteella.

Lupapäätöksen mukainen vesienkäsittely huomioon ottaen hankkeesta aiheutuu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön eli alapuolisen vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Vesipuitedirektiivin mukainen tavoite vesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä käy mahdottomaksi lupapäätöksen johdosta alapuolisilla vesialueilla eli Soutujoella ja Tarhapäänjärvellä.

2. Tarhapään jakokunta

on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimuksensa tueksi jakokunta on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tulvien ja rankkasateiden aiheuttamia tulvahuippuja ja luonnonhuuhtoumaa ei toiminnan päästöjä arvioitaessa ole otettu huomioon. Myöskään arvio suon kuntoonpanovaiheen kuormituksesta ei perustu tarkkailuun eikä näin ollen todelliseen kuormitukseen. Ei ole uskottavaa, että kuntoonpanovaiheessa kuivatusvesi olisi puhtaampaa kuin tuotannon aikainen, kun suon maaperä rikotaan ja kuivatusvaiheessa vesi nopeassa tahdissa vapautuu. Suon kaivaminen ja suoveden poistaminen yhtäaikaa ilman päästöjä ei ole mahdollista.

Vapo Oy:n mukaan kevättulvan aikana maanpinta on vielä jäässä, eikä siitä voi sanottavasti irrota maa-ainesta. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ottamalla näytteet roudan sulettua ja kevättulvan aikana saadaan oikeat tulokset ja todellinen kuormitus laskettua. Vapo Oy:n Kalmunevan 62 hehtaarin turvetuotantoalueen kuormitusselvityksissä on selvästi osoitettu kevättulvien aiheuttamat vaikutukset päästöihin. Kalmunevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kuormitusselvityksen mukaan suurimmat kuormitukset syntyivät kevätjakson aikana.

Myös eristysojat on otettava huomioon kuormituslaskennassa, koska niihin laskeutuu suuri määrä turvetuotannon aiheuttamaa pölymäistä turvetta. Tämä pöly kulkeutuu kokonaan puhdistusjärjestelmien ulkopuolella alapuoliseen vesistöön. Eristysojiin pölynä kulkeutuneen kuormituksen määrä voi olla hyvin huomattava. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan turvetuotannon eristysojista ei vakiintuneesti ole katsottava aiheutuvan päästöjä, jotka edellyttäisivät lupamääräysten antamista. Uusien tietojen perusteella vakiintunut käytäntö on tältä osin muutettava. Mikäli eristysojat sijaitsevat tuotantoalueen lähellä, niihin leviää tuulen mukana kuivunutta hienojakoista jyrsinturvetta. Samoin keväällä lumien sulamisen ja kesällä rankkasateiden johdosta eristysojien seinämistä ja pohjasta johtuu eroosion vaikutuksesta päästöjä, jotka on otettava huomioon kuormituslaskennassa.

Jokainen kaivettu oja laskee suoveden pintaa eli lisää tyhjennysvaluntaa ja myös sateiden johdosta aiheutuvaa valuntaa. Eristysojat kuljettavat kuormitusta, jota ojittamattomalta suolta ei lähde. Luonnontilaisella ja vanhalla ojitetulla suolla vesi viipyy pitkään, jolloin siitä osa ehtii haihtua ja osa imeytyä pohjavesiin. Tämä osa vedestä menee turvetuotantoon ojitetulla alueella eristysojiin (tai itse sarkaojiin) ja aiheuttaa siellä osaltaan eroosiota ja vesien pilaantumista alapuolisessa vesistössä.

Suunnitellun turvetuotannon todelliset päästöt huomioon ottaen Tarhapäänjärven tila heikkenee, mikä vaarantaa yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden. Tarhapään jakokunnan oikeuksia ei ole riittävästi turvattu.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa todellisista päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Nykyinen käytäntö, jossa huomattava osa turvetuotannosta aiheutuvista päästöistä jää lupaharkinnassa huomioon ottamatta, ei mahdollista vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesien hyvän tilan saavuttamista.

Ympäristöluvan vesienkäsittely ja tarkkailu perustuvat ali- ja keskivaluman mukaisiin olosuhteisiin. Hetkelliset valumahuiput, joiden aikana suurin osa päästöistä tapahtuu, aiheuttavat merkittävää vahinkoa alapuolisessa vesistössä. Vähäturpeinen ja ojitettu pintavalutuskenttä ei toimi tulvatilanteissa, koska vesi virtaa pintavalutuskentällä oikovirtauksina ja pintavaluntana ilman minkäänlaista puhdistusprosessia. Lupamääräyksessä 3 on määrätty pintavalutuskentän puhdistustehosta. Hetkellisten ylivalumahuippujen aiheuttamiin vuosittaisia päästöjä moninkertaisesti suurempiin päästöihin ei voida vaikuttaa nykyisillä lupamääräyksillä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue

on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valitusten johdosta.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valitusten johdosta.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja kalatalousryhmä

on antanut valituksen johdosta lausunnon. Lausunnon mukaan valituksissa ei ole tuotu asiaan kalatalouden kannalta mitään sellaista oleellista uutta, mikä ei olisi tiedossa.

Vapo Oy

on antanut valituksen johdosta selityksen. Yhtiö on esittänyt, että valituksissa ei ole esitetty mitään sellaista, minkä vuoksi valituksenalaisen päätös pitäisi kumota tai sitä muuttaa.

Keuruun kalastusalue

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Lupamääräyksen 12 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti (

muutos kursiivilla

):

"12. Toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevan Olkitaipaleensuon (Multia, Keuruu) turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava ympäri vuoden. Lisäksi vesistövaikutuksia on tarkkailtava kuntoonpanon alkamishetkestä vuosittain kolmen vuoden ajan.

Toiminnanharjoittajan on myös esitettävä Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan

vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa

. Täydennetty tarkkailuohjelma,

johon sisältyy muun ohella edellä mainittu suunnitelma

, on esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukselle ennen kuntoonpanotöiden aloittamista."

Muutoin valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei enemmälti muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja niiden perusteluja

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (

selvilläolovelvollisuus

).

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) lain 7 - 9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä;

5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ilman, että kuitenkaan velvoitetaan käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Luvassa on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisesti arvioitaessa sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä 43 §:n 3 momentin mukaisesti annettaessa otettava huomioon, mitä toiminnan sijoituspaikkaa ja vaikutusaluetta koskevassa tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaisessa tulvariskien hallintasuunnitelmassa on esitetty.

Hallituksen esitykseen eduskunnalle muun ohella laiksi vesienhoidon järjestämisestä (HE 120/2004 vp) sisältyvien ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan vesienhoidon ympäristötavoitteet eivät sellaisenaan olisi luvan myöntämisen edellytys tai este. Ympäristötavoitteet vaikuttaisivat lähinnä siihen, miten toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaisiin. Viranomaisen tulisi arvioida toiminnan vaikutuksia vertaamalla vaikutuksia ympäristötavoitteisiin. Vesienhoitosuunnitelma ei vaikuttaisi suoraan luvan myöntämisedellytyksiin.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 3 momentin mukaan lupapäätöksestä on lisäksi käytävä ilmi, miten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat sekä merenhoitosuunnitelma ja tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat on otettu huomioon.

Ympäristönsuojeluasetuksen 9 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan lupahakemuksen tulee sisältää tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä muun ohella veteen.

Turvetuotantoa koskevat ympäristöhallinnon ohjeet

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen julkaisemassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa (2008) on esitetty hyviä ympäristönsuojelukäytäntöjä turvetuotannossa. Mainitussa oppaassa esitetyt seikat eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niiden voidaan katsoa edustavan julkaisuajankohtana vallinnutta käsitystä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Mainitun oppaan liitteessä 3 on selostettu turvetuotantoon liittyviä termejä. Oppaan sivulla 81 todetaan luonnonhuuhtoumasta seuraavaa: "Luontaisella huuhtoutumisella eli luonnonhuuhtoumalla tarkoitetaan maa-alueilta vesistöön kulkeutuvia ainemääriä olotilassa, jossa ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut huuhtouman määrään ja laatuun. Velvoitetarkkailun päästöjen laskennassa luonnonhuuhtouman arvoina käytetään seuraavia: kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kiintoaine 2 mg/l."

Ympäristöhallinnon julkaisemaan Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeeseen (2/2013) on kerätty ajantasaista tietoa turvetuotannon hyvistä ympäristönsuojelun käytännöistä. Tämäkään ohje ei ole oikeudellisesti sitova. Mainitun ohjeen sivulla 34 on todettu, että turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä merkittävä osa muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Edelleen saman ohjeen sivulla 78 on todettu, että ylivirtaamana pidetään tilannetta, jossa tuotantoalueelta lähtevä valunta on 10 - 15 -kertainen keskivaluntaan (10 l/s/km

) verrattuna tai sateen rankkuus on suurempi kuin 20 mm/vuorokausi.

Tällaisissa tilanteissa, joita kevättulvan lisäksi voi syntyä rankkasateen vaikutuksesta, voi muodostua merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä.

Päästötarkkailusta edellä mainitussa ohjeessa on todettu sivulla 57 muun ohella seuraavaa: "Nettopäästöjen laskenta tai arviointi luotettavasti on hyvin vaikeaa, sillä tuotantoalueen virtaama ei ole sama kuin virtaama ennen tuotannon aloittamista. Luonnontilaisilta soilta ja erilaisilta ojitusalueilta lähtevän veden kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuudet vaihtelevat hyvin paljon. Luotettavaa virtaaman tai veden laadun ennakkomittausta on vaikea järjestää ja se vaatisi usean vuoden ennakkotarkkailun. Sen vuoksi on perusteltua käyttää ensisijaisesti bruttopäästöjä. Jos kuitenkin nettopäästöjä lasketaan, taustapitoisuuksina käytetään seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kokonaisfosfori 20 μg/l."

Ojitetusta pintavalutuskentästä edellä mainitussa ohjeessa on todettu sivulla 44 muun ohella seuraavaa: "Ojitetulla pintavalutuskentällä tarkoitetaan ojitetulle suo- tai turvealueelle perustettua, ojittamattoman pintavalutuskentän tavoin toimivaa vesiensuojelurakennetta. Ojitetuilla pintavalutuskentillä on saatu valumavedestä poistumaan kiintoainetta ja epäorgaanista typpeä. Niiltä on kuitenkin todettu huuhtoutuvan humusaineita, rautaa ja fosforia, minkä vuoksi menetelmää tulee vielä kehittää. Kentän puhdistusteho on talvella usein huonompi kuin sulan maan aikana. Ojitetun pintavalutuskentän puhdistusteho tulisi varmistaa riittävän tiheän, ympärivuotisen seurannan avulla. Ojitettu kenttä voi olla aikoinaan metsälannoitettu, mikä voi heikentää kentän puhdistuskykyä ainakin alkuvaiheessa.

Tarkkailutulosten perusteella ojitetulta pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on ollut pääsääntöisesti huonompi kuin ojittamattomalta pintavalutuskentältä lähtevän veden. Tuotantovaiheen ojitetulta pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut Pohjois-Suomessa vuosina 2003 - 2011 keskimäärin 5,5 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 53 μg/l, kokonaistyppipitoisuus 1203 μg/l ja kemiallinen hapenkulutus 29 mg O

/l. Länsi-Suomessa vastaavat luvut ovat: kiintoainepitoisuus 7,8 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 81 μg/l, kokonaistyppipitoisuus 1 834 μg/l ja kemiallinen hapenkulutus 58 mg O

/l. Itä-Suomessa vastaavat luvut ovat: kiintoainepitoisuus 4,8 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 83 μg/l, kokonaistyppipitoisuus 2 002 μg/l ja kemiallinen hapenkulutus 59 mg O

/l. Tarkkailutulosten mukaan ojitettujen pintavalutuskenttien reduktiot ovat keskimäärin olleet kiintoaineella 14 - 87 % ja kokonaistypellä 6 - 53 %. Osalta ojitetuilta kentiltä on huuhtoutunut fosforia, mutta osa kentistä on poistanut kokonaisfosforia hyvin, parhaimmillaan 74 %."

Tuotantoalueen vesienkäsittely

Hakemusvaiheessa muutetun ja täydennetyn suunnitelman mukaan Olkitaipaleensuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti metsäojitetulla tuotantoalueen itälaidalle sijoitettavalla pintavalutuskentällä. Kenttä on kooltaan 1,5 hehtaaria ja sen osuus valuma-alueesta on 4 %. Vesien johtaminen kentälle tapahtuu pumppaamalla. Kenttä on länsilaidalta turvepaksuudeltaan noin 3 metriä, mutta turvekerros ohenee itäreunalla ollen siellä enää 0,5 - 1 metriä. Kenttä viettää itään, johon on suunniteltu myös vesien purkautumispiste laskuojaan 1. Kenttä on kasvillisuudeltaan rämemuuttumaa, jonka kenttäkerroksen kasvillisuutta luonnehtivat tupasvillat ja isovarpuisuus. Edellä mainittuja pintavalutuskentän ominaisuuksia on selostettu aluehallintoviraston päätöksessä.

Lupamääräyksessä 4 on annettu pintavalutuskentän toimivuuden varmistamiseksi ja oikovirtauksien estämiseksi muun ohella määräys metsäojien tukkimisesta. Lisäksi vesien jakautuminen koko pintavalutuskentälle on tarvittaessa varmistettava virtausohjaimin ja ensimmäisen tuotantovuoden aikana on tehostetusti seurattava pintavalutuskentälle pumpattavan veden jakautumista kentälle.

Lupamääräyksessä 3 on asetettu pintavalutuskentän vesienkäsittelyn puhdistusteholle raja-arvot ja tavoitearvot. Lisäksi luvan saajan on toimitettava ennen seuraavan tuotantokauden alkua ELY-keskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen, jos laskentajakson tavoitearvoja ei kahtena peräkkäisenä kautena ole saavutettu.

Lupamääräyksen 12 mukaan toimintaa ja sen vaikutuksia on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevan ja lupamääräyksessä edellytettävällä tavalla täydennettävän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Lupamääräyksessä 12 tarkoitettua hakemukseen sisältyvää tarkkailuohjelmaesitystä on selostettu aluehallintoviraston päätöksessä. Tarkkailuohjelmaesityksen mukaan suolta purkautuva vesimäärä mitataan kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa jatkuvatoimisin laittein sulan maan aikana. Mikäli virtaamamittausta ei pysytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä siivikoimalla, muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Poikkeustilanteiden tarkkailun osalta tarkkailuohjelmassa on todettu, että päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näytteet toimitetaan välittömästi analysoitaviksi ja niistä määritetään kiintoaine, COD

Mn

, kokonaisfosfori ja -typpi ja pH.

Ratkaistavat kysymykset

Valituksissa on vaadittu, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ensisijaisesti sillä perusteella, että tuotantoalueen vesistövaikutuksia ei voida ennakoimattomien luonnonilmiöiden eli lähinnä rankkasateiden ja kevättulvien vuoksi hallita. Valitusten mukaan osittain tästä syystä myöskään hankkeen vesistökuormituksen arvioiminen ei perustu todellisiin tietoihin. Edelleen valituksissa katsotaan, että tuotantoalueen pintavalutuskentän toimivuus on kyseenalainen.

Oikeudellinen arviointi

Olkitaipaleensuon tuotantoalue on pinta-alaltaan noin 36 hehtaaria. Kysymyksessä on suhteellisen pieni tuotantoalue, joka on noin 1,0 % Uuranjärven valuma-alueesta. Hakemuksen mukaan Uuranjärven valuma-alueella ei ole ennestään toiminnassa olevia turvetuotantoalueita.

Kun otetaan huomioon Olkitaipaleensuon tuotantoalueen koko ja pintavalutuskentän rakentamista koskeva lupamääräys 4, pintavalutuskenttä vastaa turvetuotannon parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia.

Luonnontilaisilta soilta ja erilaisilta ojitusalueilta lähtevän veden kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuudet saattavat vaihdella hyvin paljon. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on saatu lupaharkinnan kannalta riittävä käsitys hankkeen kuormitusvaikutuksista alapuolisessa vesistössä myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen. Kysymyksessä olevasta toiminnasta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa myös mahdolliset kuormitukseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu Tarhapäänjärvessä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

Kun otetaan huomioon ympäristöluvassa määrätyt toimenpiteet, toiminnasta aiheutuva kuormitus ei ennalta arvioiden vaaranna vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista tai säilyttämistä alapuolisessa vesistössä vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

Hakemuksen mukaan Olkitaipaleensuon turvetuotannon kuormitus kohdistuu Pesäjokeen, Soutujokeen ja Tarhapäänjärveen. Olkitaipaleensuon turvetuotannosta ei etäisyys huomioon ottaen voida arvioida aiheutuvan kuormitusta Keurusselän pohjoisosaan. Jakokunnan lisäkirjoituksessaan vaatimaa Tarhapäänjärven ahventen elohopeapitoisuuden selvittämistä ei valituksenalaisessa asiassa sen vuoksi ole pidettävä tarpeellisena.

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät ja niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen lukuun ottamatta edellä selostettua ja ratkaisuosasta tarkemmin ilmenevää lupamääräykseen 12 tehtyä muutosta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Timo Kairesalo ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.