Insurance court allows partial wage garnishment claim where contract terms delayed final payment dates beyond termination.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court partially allowed the applicant's wage garnishment claim after the Social Security Board rejected it as time-barred. The applicant argued that specific employment contract and collective agreement terms delayed the final payment dates for certain pay periods, meaning those debts matured after the statutory three-month deadline. The court agreed that because the contract stipulated a five-day calculation period and final settlement upon termination, the relevant debts matured later than the employment ended, validating the claim for those specific periods.
Legislator headnote
AI generatedPalkkaturvalaki 5 §; Työsopimuslaki 2 luku 13 §, 14 §, 13 luku 6 §, 7 §: If employment contracts or collective agreements validly stipulate payment dates later than the statutory deadline, debts mature on those later dates, and claims filed within three months of such maturity are admissible.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys siitä, oliko palkkaturvahakemus saapunut laissa säädetyssä määräajassa.
A:n työsuhde oli päättynyt 26.10.2022, jolloin myös palkanmaksukausi oli päättynyt. ELY-keskus oli katsonut, että kaikki työsuhdesaatavat olivat erääntyneet työsuhteen päättyessä ja hylännyt 27.1.2023 saapuneen palkkaturvahakemuksen vanhentuneena. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta oli hylännyt A:n valituksen.
Vakuutusoikeus katsoi, että A:n palkan maksamisesta oli osapuolia sitovasti ja työsopimuslain mukaisesti sovittu työsopimuslain 2 luvun 13 §:stä poikkeavasti A:n työsopimuksessa ja sovellettavassa työehtosopimuksessa siten, ettei palkka ollut kaikilta osin erääntynyt maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä. A oli hakenut osan saatavistaan määräajassa.
Esitiedot
A haki palkkaturvasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (jatkossa ELY-keskus) 27.1.2023 saapuneella hakemuksella työsuhteesta johtuvia saatavia ajalta 12.9.–26.10.2022. A:n työsuhde oli päättynyt 26.10.2022, jolloin myös palkanmaksukausi oli päättynyt. ELY-keskus katsoi, että saatavat olivat erääntyneet työsuhteen päättyessä ja hylkäsi hakemuksen vanhentuneena.
A haki muutosta ELY-keskuksen päätökseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati palkkaturvan myöntämistä hakemuksensa mukaisesti.
Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Muutoksenhakulautakunnan perustelut
Palkkaturvalain 5 §:n mukaan saatavaa on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä.
Palkkaturvalain 5 a §:n mukaan 5 §:ssä säädetty määräaika ei estä palkkaturvan maksamista, jos:
1) työnantaja tai tämän edustaja on syyllistynyt rikoslain 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä, 36 luvun 6 tai 7 §:ssä taikka 47 luvun 3 tai 3 a §:ssä säädettyyn rikokseen työntekijään nähden ja palkkaturvana haetaan rikostuomiolla maksettavaksi tuomittuja työsuhteesta johtuvia saatavia tai niihin perustuvaa rikosvahingonkorvausta; tai
2) asiassa on muutoin perusteltua syytä arvioida, että työntekijään on kohdistunut vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä, joka on estänyt mahdollisuuden hakea saatavia palkkaturvana 5 §:ssä säädetyssä määräajassa.
Työsopimuslain 2 luvun 13 §:n mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita.
Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaan työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi.
A on hakenut palkkaturvana korvattavaksi 26.10.2022 päättyneeseen työsuhteeseen liittyviä palkkasaatavia. A ei esitä väitettä, että saatavat olisivat osin tai kokonaan erääntyneet maksettavaksi myöhemmin kuin 26.10.2022. Palkkaturvahakemus on saapunut ELY-keskukselle 27.1.2023 eli yli kolme kuukautta saatavien erääntymisen jälkeen, eikä asiassa esitetä väitettä siitä, että kyseessä olisi palkkaturvalain 5 a §:n mukainen tilanne. Palkkaturvalain 5 §:ssä säädetty huomioon ottaen saatavia ei siten voida maksaa palkkaturvana valituksessa mainituista seikoista huolimatta.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle myönnetään palkkaturvasta haetut maksamattomat saatavat.
A viittasi hänen työsuhteeseensa sovellettuun infra-alan työehtosopimukseen ja totesi, että sen mukaan palkan laskenta-aika työsuhteen päättyessä oli viisi työpäivää. Koska hänen työsopimuksessaan ei ollut sovittu palkanmaksupäivistä, on perusteltua noudattaa työehtosopimuksen määräystä, jonka mukaan palkka maksettiin kuun 15. päivä ja 30. päivä. A:n näkemyksen mukaan tämä tarkoitti sitä, että seuraava palkanmaksupäivä hänen kohdallaan olisi ollut aikaisintaan 15.11.2022. Siten hänen hakemuksensa 27.1.2023 on toimitettu määräajassa.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Vakuutusoikeus vahvisti, että A oli 27.1.2023 määräajassa hakenut saataviaan palkkaturvana ajalta 10.10.–26.10.2022.
Sosiaaliturva-asioiden päätöstä muutettiin ja asia palautettiin KEHA-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Muiden saatavien osalta valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Palkkaturvalain 5 §:n 1 momentin mukaan saatavaa on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä.
Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi.
Työsopimuslain 2 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita.
Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista johdu muuta.
Työsopimuslain 13 luvun 7 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 13 luvun 6 §:ssä säädetystä poiketen oikeus sopia siitä, mitä säädetään 2 luvun 13 §:ssä palkanmaksuajasta ja -kaudesta.
A:n 29.8.2022 päivätyn työsopimuksen mukaan palkanmaksukausi on kaksi kertaa kuukaudessa. Sovellettava työehtosopimus on infra-alan työehtosopimus. Infra-alan ajalla 1.3.2022–29.2.2024 voimassa olleen työehtosopimuksen 26 §:n mukaan palkka maksetaan joka toinen perjantai tai kaksi kertaa kuukaudessa, mikäli yrityskohtaisesti niin sovitaan. Palkan laskenta-aika on viisi työpäivää. Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päättymistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä.
Vakuutusoikeus toteaa, että A:n työsuhde on päättynyt 26.10.2022, jolloin myös palkanmaksukausi on päättynyt. A:n palkan maksamisesta on kuitenkin osapuolia sitovasti ja työsopimuslain mukaisesti sovittu työsopimuslain 2 luvun 13 §:stä poikkeavasti A:n työsopimuksessa ja sovellettavassa infra-alan työehtosopimuksessa.
A hakee palkkaturvasta työsuhteestaan johtuvia saatavia ajalta 12.9.–26.10.2022. A:n työskentelyjaksoista ja palkanmaksuväleistä esitetyn selvityksen perusteella A:n palkanmaksukaudet ovat olleet 12.9.–25.9.2022, 26.9.–9.10.2022, 10.10.–23.10.2022 sekä 24.10.2022 alkaen päättyen 26.10.2022 työsuhteen päättyessä. Infra-alan työehtosopimuksen mukaan palkan laskenta-aika on viisi päivää ja työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päättymistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä. Siten A:n palkka ei ole erääntynyt maksettavaksi palkanmaksukausien viimeisenä päivänä.
A:n työsuhteesta johtuvien saatavien on edellä lausutun perusteella katsottava erääntyneen palkanmaksukaudelta 12.9.–25.9.2022 maksettavaksi 30.9.2022 ja palkanmaksukaudelta 26.9.–9.10.2022 maksettavaksi 14.10.2022. Koska A:lle voidaan maksaa palkkaturvana saatavia, jotka erääntyvät maksettavaksi 27.10.2022 tai sen jälkeen, on ELY-keskus voinut hylätä hänen hakemuksensa siltä osin kuin hän on hakenut työsuhteesta johtuvia saatavia palkkaturvana ajoilta 12.9.–25.9.2022 ja 26.9.–9.10.2022.
Sen sijaan A:n työsuhteesta johtuvat saatavat erääntyvät palkanmaksukaudelta
10.10.–23.10.2022 maksettavaksi 28.10.2022 ja palkanmaksukaudelta 24.10.–26.10.2022 maksettavaksi 11.11.2022, eli vasta 27.10.2022 jälkeen. Näin A:n hakemus on saapunut palkkaturvalain 5 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa kyseisten saatavien osalta, eikä hakemusta olisi näiden osalta tullut hylätä sillä perusteella, että saatavia ei ole haettu kolmen kuukauden määräajassa.
Lainkohdat
Palkkaturvalaki 5 § 1 mom.
Työsopimuslaki 2 luku 13 § 1 mom. ja 14 § 1 mom. sekä 13 luku 6 § 1 mom. ja 7 § 1 mom. 5 kohta